Vierailija: Harmaan talouden torjunta kuuluu meille kaikille - Rakennusliitto

Takaisin

Vierailija: Harmaan talouden torjunta kuuluu meille kaikille

16.12.2021

Alipalkkausta, alihintaisia urakoita, ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä, työnteko-oikeudettomia työntekijöitä, pimeää työtä, piiloketjutusta, työsuhteiden naamioimista yrittäjyydeksi ja ihmiskauppaa.

Mikko Vanninen. Avi. Kuva: Vesa Laitinen

Ovatko nämä harmaan talouden ilmiöt sinulle tuttuja rakennusalan viime vuosien uutisoinnista tai yhteiskunnallisesta keskustelusta? Ajatteletko, että nämä esillä olleet tapaukset ovat ehkä vain yksittäistapauksia? Voin kertoa, että eivät ne valitettavasti ole. Erilaisiin harmaan talouden ilmiöihin liittyvät julkisuudessakin esiintyneet otsikot ovat ikävä kyllä vain jäävuorenhuippu niistä räikeistä tapauksista, joita rakennusalalla on viime vuosina havaittu.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ulkomaalaisvalvontaa tekevien tarkastajien valvontahavainnot rakennusalalta vuodelta 2021 ovat karua luettavaa. Valvontahavaintojen mukaan työntekijöiden palkkaus ei ollut kunnossa 62 prosentissa tehdyistä tarkastuksista. Työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia työntekijöitä puolestaan havaittiin enemmän kuin joka kolmannella rakennusalan tarkastuksella. Lisäksi tilaajavastuuvalvonnassa on viime vuosina tehty yhä useammin havaintoja alihintaisista rakennusalan sopimuksista, joihin usein liittyvät ongelmat työntekijöiden palkkauksessa.

Positiivisia havaintojakin rakennusalalta löytyy. Tilaajavastuulain selvitysvelvollisuuden noudattamisen osalta asiat ovat yhä useammin tarkastuksella kunnossa. Tilaajavastuuselvityksiä hankitaan oikeaan aikaan ja tilaajavastuulaki on yrittäjille tuttu työkalu. Rakennusalalla on myös entistä enemmän käytössä erilaisia hyviä lainsäädännön minimitason ylittäviä käytäntöjä alihankintaketjujen hallintaan sekä tilaajavastuulain ja ulkomaalaislain noudattamiseen. Yksittäisinä esimerkkeinä tästä ovat mm. ketjutuskiellot alihankkijoiden käytössä, tilaajavastuulain mukaisten selvitysten hankkiminen myös sopimussuhteen aikana sekä vaatimus EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta lähetetyiltä työntekijöiltä oleskelu- ja työnteko-oikeudesta Suomesta.

Hallituksen tavoitteet harmaan talouden torjunnassa ovat varsin kunnianhimoisia ja meneillään olevan hallituskauden aikana on tehty useita harmaan talouden torjumiseen tähtääviä toimenpiteitä mm. lainsäädännön kehittämiseen ja viranomaisyhteistyön parantamiseen liittyen. Työsuojeluviranomaisen vinkkelistä tärkeimpänä yksittäisenä toimenpiteenä on kuitenkin ehdottomasti ollut valvontaresurssien lisääminen ulkomaalaisvalvonnassa. Ulkomaalaisvalvonnan resurssit ovat olleet aiemmin täysin riittämättömät ja resurssien lisääntyminen mahdollistaa jatkossa laadukkaan ja vaikuttavan valvonnan valtakunnallisesti.

Valitettava tosiasia kuitenkin on, että vaikka viranomaisten valvontaresursseja lisätään, yhteistyötä viranomaisten välillä tehostetaan ja lainsäädäntöä parannetaan, niin nämä toimenpiteet eivät yksistään ratkaise rakennusalan ongelmia harmaan talouden ilmiöiden osalta. Tarvitaan paljon enemmän. Tarvitaan parempaa yhteistyötä ja laajempaa keskustelua ongelmien ratkaisemiseksi koko toimialalla. Näihin talkoisiin tarvitaan viranomaisia, liittoja, yrityksiä, kolmannen sektorin toimijoita sekä rakennustyömailla työskenteleviä työntekijöitä.

Olen aiempina vuosina itse nähnyt, että rakennusalalla pystytään ratkaisemaan ongelmia hyvällä yhteistyöllä saman pöydän ääressä. Tästä oiva esimerkki on rakennusalalle säädetty oma ”erityissäädäntö” harmaan talouden torjuntaan liittyen: veronumerot, käännetty arvonlisävero, rakennusalan ilmoitusvelvollisuus, kuvalliset henkilötunnisteet, henkilöluettelot ja tilaajavastuulain tiukempi säännöstö rakennusalalla. Tätä lainsäädäntöä olisi tuskin koskaan rakennusalalle tullut ilman laajaa yhteistä tahtoa taklata harmaata taloutta.

Tätä samaa tahtoa ja pyrkimystä vastuulliseen toimintaan toivoisin näkeväni jatkossa entistä laajemmin rakennusalalla. Vastuullisuus on kuitenkin myös jotain muuta kuin pelkkää kaunista sanahelinää, hienoja strategiapapereita tai uusia toimenpideohjelmia. Vastuullisuus on ennen kaikkea tekoja arjessa. Tekoja, joilla huolehditaan työmaiden alihankintaketjujen hallinnasta, läpinäkyvyydestä ja työntekijöiden reilusta kohtelusta.

Harmaan talouden torjunta kuuluu meille kaikille.