Urakalla tienestissä - Rakennusliitto

Takaisin

Urakalla tienestissä

16.12.2021

Urakkatyö on hyvä tapa parantaa oman työn mielekkyyttä.

Miia Keskikallio (vas.) ja Piia Kariniemi etsivät työmaan piirustuksista seuraavaa maalauskohdetta.

Oululaisessa HT-Maalaus Oy:ssä kaikki työntekijät tekevät töistään urakalla mahdollisimman paljon.

– Siirryimme reilu vuosi sitten tekemään lähes kaiken urakalla, maalari Miia Keskikallio sanoo.

Alkuun urakan teko jännitti, mutta hyvin nopeasti parempi palkka ja sujuvampi töiden järjestely vei voiton. Paluu tuntitöihin ei kiinnosta. Yrityksessä urakat hinnoitellaan maalausalan tessin mukaisesti.

Piia Kariniemi ja Keskikallio ovat olleet HT-Maalauksen palkkalistoilla 3,5 vuotta. Molemmat ovat olleet alalla vuodesta 2011 lähtien. Firmassa on 2 omistajan lisäksi 10 maalaria. Yritykseen on tullut 2 uutta työntekijää tämän vuoden aikana.

– Paras työpaikka ja parhaat työkaverit tähän mennessä, Kariniemi ja Keskikallio kehuvat.

Hyvästä työporukasta kertoo se, että työparit vaihtelevat kohteen mukaan ja kaikilta sujuu urakanteko mallikkaasti. Kariniemi ja Keskikallio ovat identtisiä kaksosia, joten urakan työnjaosta ei tarvitse edes keskustella.

– Tiedämme puhumattakin tasan tarkkaan mitä toinen tekee, Keskikallio toteaa.

Kaksoset ovat tehneet etenkin omakotitalojen maalausurakoita työparina.

Urakkalaskennan alkeet ammattikouluun

Ammattikoulussa urakanlaskentaa ei opetettu lainkaan, mutta erikoisammattitutkintoon kuuluivat myös urakanteon perusteet, Kariniemi sanoo.

– Olisi hyvä, että urakanlaskennasta olisi kurssi ammattikoulussakin, jotta nuoret tajuaisivat sen mahdollisuudet.

Hyvä urakka lähtee siitä, että maalari pääsee tutustumaan työkohteeseen, tekemään laskelmat ja tilaamaan tarvittavat materiaalit työmaalle. Urakat ovat niin lyhytkestoisia, että välipohjia ei makseta.

Haastatteluhetkellä Kariniemi ja Keskikallio remppasivat Oulussa Pekurin kortteliin Ikealle suunnittelustudiota tuntitöinä. Tilassa ei ollut tarpeeksi suuria yhtenäisiä pintoja maalattavaksi ja remontin takia työmaalla on koko ajan muuta porukkaa.

– Urakasta on välillä mukava rauhoittua tuntitöihin, Kariniemi ja Keskikallio sanovat.

Seuraavaan tessiin Kariniemi ja Keskikallio haluaisivat paremmat pykälät raskauteen ja äitiyteen liittyvissä asioissa. Esimerkiksi lapsen sairauteen liittyvien operaatioiden käynneistä tessissä ei ole mainintaa.

– Näihin kysymyksiin on jouduttu kaivamaan vastauksia suoraan lainsäädännöstä, Rakennusliiton Oulun aluetoimitsija Mika Yli-Suvanto kertoo.

Yli-Suvanto löysi tulkinnan, että ne ovat lainmukaisia palkallisia vapaita. Maalausalalle tulee yhä enemmän töihin naisia. Tästä syystä alan tessi on edelläkävijän asemassa rakennusalan naistyöntekijöiden pulmakysymysten ratkaisemisessa.

Urakka lähti paalutuksesta

Rave Rakennus Oy:n oululaisella kerrostalotyömaalla Jyrki Alamikkelän urakkaporukka on ollut paikalla alusta lähtien.

Urakkaporukka on kerroksenteon vaarallisimmassa vaiheessa, sillä kaiteita vasta asennetaan ontelolaattakentälle. Asennustöissä ovat Toivo Tuppurainen (vas.) ja Olli Heikkinen.

– Ensimmäisenä valoimme teräspaalut täyteen ja teimme sitten paaluanturat, Alamikkelä sanoo.

Eteläisen Heinäpään maapohja on erittäin pehmeää. Alamikkelän mukaan teräspaalut upposivat ensimmäiset 6 metriä kuin tyhjään olisi painanut. Pommisuojan päälle on nyt nostettu 3 kerrosta ja 5 kerrosta odottaa vielä vuoroaan.

– Meillä on nyt tässä runkourakka. Kerros nousee 8 päivässä. Näillä näkymin teemme myös väliseinät ja alakatot.

Alakattotöiden jälkeen urakka on yleensä katkaistava, sillä työnteko muuttuu pirstaleisemaksi. Pienempiä urakoita voi sopia muun muassa listoituksesta sekä ovi- ja ikkuna-asennuksista.

– Kerrokset toistavat itseään kakkosesta seiskaan. Kahdeksas kerros on vähän hulppeampi. En erityisemmin tykkää kerrostalojen tekemisestä, sillä yhden kerroksen jälkeen alkaa se sama kaava, Alamikkelä toteaa.

Toistolla saadaan kuitenkin turhat työliikkeet minimoitua ja tuottavuus nostettua huippuunsa. Urakkaan kuuluvia töitä pitää myös olla sen verran edessä, että seuraavaan työvaiheeseen voi siirtyä saumattomasti. Näillä eväillä pääsee nostamaan keskituntiansiota.

Työn järkeistämisellä ja kehittämisellä pääsee paremmalle ansiotasolle, mutta urakkatyö vaatii myös hyvätahtista työntekoa. Alamikkelä muistuttaa, ettei kroppaa kannata repiä hajalle työnteolla. Sen on kestettävä eläkeikään asti.

Toivo Tuppurainen on ollut oppi-isäni urakanteossa ja nokkamiehen työssä. Ensimmäinen yhteinen urakka meillä oli vuonna 2007. Alkuun olin opissa ja sihteerinä. Viime vuodet olen ollut nokkamiehenä. Topi on yhä tukena ja me mietimme urakoita yhdessä.

Alamikkelä huolehtii yhteydenpidosta urakoitsijaan ja neuvotteluistakin pääasiassa yksin. Toivo Tuppurainen osallistuu myös välillä urakkaneuvotteluihin.

– Se on helpompaa, kun on kahdet aivot käytössä. Topille on vuosikymmenten varrelta kertynyt sellainen hintatietoisuus, että ratkaisuja tulee kuin apteekin hyllyltä. Itse joudun kaivamaan niitä enemmän papereista.

7 urakkamiestä

Työkunnan kokonaisvahvuus on 7 henkeä, mutta yksi jäsenistä ei pysty tällä hetkellä työskentelemään urakalla lonkkaleikkauksen takia.

– Meidän porukassamme on aika hyvä ikärakenne. Topi on täyttänyt jo 60 vuotta. Itse olen 46-vuotias, samoin Voitto Manninen. Sen lisäksi meillä on pari kolmekymppistä Henri Kaiponen ja Olli Heikkinen.

Urakkaporukan nuorin on kirvesmies Antti Tuppurainen.

– Aloitin oppisopimuskoulutuksen lokakuun alussa. On tässä vielä hommaa.

Antti Tuppurainen on kuulunut urakkaporukkaan jo 5 vuotta.

– Antilla on vankka kokemus rakentamisesta. Tarkka ja jämpti kaveri, joka tekee töitä järjestelmällisesti ja kerralla valmiiksi. Sillä se raha tehdään, Alamikkelä kehaisee.

Tuleeko Antista Topin ja Jyrkin työn jatkaja nokkamiehenä 10 vuoden päästä?

– En tiedä vielä. Aika haastavalta se näyttää, mutta kyllä se on mahdollista.

Alamikkelällä on rakennusalan työkokemusta 25 vuotta ja nokkamiehen pestistä 14 vuotta, mutta vieläkin tulee vastaan uutta. Kiinnostus urakantekoon lähti jo mittakirvesmiesajoilta. Mittamiehen työtahti sidottiin urakkaan ja se näkyi myös tilinauhassa.

– Urakassa pääsee vaikuttamaan omaan tekemiseensä. Samalla kaikki turha nillittäminen työajoista ja muusta loppuu. Kun homma etenee, aikataulussa pysytään ja jälki on kunnollista, on sama, milloin töissä kuljetaan.

Kta sama, prosentti eri

Urakkaporukan nuorin tienaa 80 prosenttia urakan keskituntiansiosta. Toivo Tuppuraisen ja Jyrki Alamikkelän ansio on kiinnitetty 105 prosenttiin kta:sta. Muille maksetaan 100 prosentin kta:ta.

– Otamme Topin kanssa jonkin verran enemmän paperitöiden ja muun omalla ajalla tuumaamisen takia, Alamikkelä perustelee.

Urakanlaskennan vaatima aika vaihtelee paljon työmaan ja yrityksen mukaan.

– Pahimmassa tapauksessa joutuu itse massoittelemaan ja se vie paljon aikaa ennen kuin pystyy tekemään tarjouksen. Isoilla yrityksillä on yleensä massalistat ja yksikköhinnat valmiina. Tällaisessa kerrostalokohteessa se on helppoa. Laskee yhden kerroksen, kertoo sen kerrosmäärällä ja lisää kellarin omana laskelmana.

Päätöksenteko urakkaan lähtemisestä sujuu demokraattisesti. Kaikilla on sananvaltaa siihen, otetaanko urakka vai odotetaanko vielä parempaa tarjousta.

– Olemme joutuneet välillä hajaantumaan eri työmaille. Etenkin korona-aikaan olemme työskennelleet erillään.

Nokkamiehen työnkuvaan kuuluu kaikki mahdollinen urakoitsijan yhteydenpidosta apumiehen töihin. Pienessä porukassa kaikki tekevät kaikkia työvaiheita sujuvasti.

– Työtehtäviä pyritään myös vaihtamaan, ettei tekeminen mene liian yksitoikkoiseksi. Nuoremmat saavat samalla kokemusta.

Ennen urakkaporukan vetämistä ja lasten syntymää Alamikkelä oli Rakennusliiton mittamiestyöryhmässä. Siikarantakin ehti tulla tutuksi työnantajan kustantaman mittamieskoulutuksen ansiosta.

– Teen mittaukset ja naputtelen merkit perässä tulevalle muottiporukalle. Esimerkiksi tänään olen merkitsemässä väliseiniä ja asentamassa rankaa paikalle. Olen palveluammatissa ja mahdollistamassa sen, että kaikilla hommat rullaavat eteenpäin.