Työturvallisuuslaki täsmentyy eduksesi
Rakentaja-lehti 29.9.2023Tuoreilla työturvallisuuslain muutoksilla halutaan pidentää työuria
Pikainen soittokierros rakennusliittolaisille luottamushenkilöille ja työsuojeluvaltuutetuille kertoo, että tuoreet, kesäkuun alussa voimaan tulleet työturvallisuuslain muutokset eivät ole vielä tulleet tutuiksi. Yhtenä uudistuksen tavoitteena on selkeyttää työnantajan velvoitteita ja edistää erityisesti 55 vuotta täyttäneiden työssä jaksamista.
– Varsinaisesti kyse on lain täsmennyksistä. Vaikka lakitekstiin tuli lisäyksiä, niin velvoitteet eivät kasvaneet. Nämä samat velvoitteet ovat olleet laissa aikaisemminkin, mutta näiden soveltaminen on koettu vähän haastavaksi ja sen takia on tehty näitä täsmennyksiä. Se auttaa työnantajia soveltamaan lakia, lainvalmistelussa mukana ollut Työterveyslaitoksen johtava tutkija Pia Perttula sanoo.
Perttula muistuttaa, että työurien pidentämistä ei voida tehdä vain ikääntyneisiin työntekijöihin keskittymällä. Pitkään työuraan päästään varmemmin ottamalla ihmisten tarpeet paremmin huomioon työpaikalla.
– Joskus on tilanteita, että riskien hallintatoimet eivät voi olla kaikille samat. Joskus tarvitaan erityisiä yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä.
Laissa on tarkennettu myös työnantajan velvollisuutta tarkkailla työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä. Perttulan mukaan tätä voidaan seurata esimerkiksi kyselyjen ja keskustelutilaisuuksien avulla.
Lakiuudistuksessa täsmennettiin työn vaarojen selvittämiseen ja arviointiin liittyviä asioita. Työnantajan on huomioitava työn fyysiset kuormitustekijät sekä työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät.
– Työhön liittyvät vaarat mielletään yleensä fyysisiksi vaaroiksi. Halusimme laissa täsmentää, että kyse on sekä fyysisestä että psykososiaalisesta kuormituksesta. Pitää myös arvioida kuinka paljon työ rasittaa päätä.
Perehdyttämistä on tehtävä työntekijän henkilökohtaiset edellytykset huomioon ottaen.
– Työnantajan on huolehdittava, että työntekijän osaaminen on riittävä. Henkilökohtaisia huomioon otettavia edellytyksiä on esimerkiksi kielitaito. Perehdytyksen pitää olla riittävää ikään nähden. Nuoret ehkä oppivat digiasioita helpommin kuin iäkkäämmät työntekijät, jolloin he voivat tarvita enemmän aikaa.
Työturvallisuuslaissa täsmennettiin aiemmin erityistä vaaraa aiheuttavan työn määräyksiä, jotka koskivat raskaana olevaan työntekijää, koskemaan myös äskettäin synnyttänyttä tai imettävää työntekijää.
Kolmikantainen Rakennustyön turvallisuuden säännösmuutoksia valmisteleva jaosto on aktivoitunut uudelleen koronan jälkeen.
– Tällä hetkellä tarkistetaan työkuormituksen hallintaa koskevaa säännöstä, sääntelyä ja ohjeistusta. Lisäksi työtä jatketaan tämän vuoden loppuun asti.
Muutokset oikean suuntaisia
SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi pitää työturvallisuuslain muutoksia oikean suuntaisina.
– Tämä on ilman muuta positiivinen askel. Muutokset eivät ole paperilla hirveän isoja, mutta tärkeintä on se, miten ne toteutetaan.
Työläjärven mukaan tarkentavat uudistukset pitää saada osaksi työpaikkojen arkipäiväistä riskiarviointia, perehdytystä ja työterveydenhuollon toimintaa.
– Erityisesti tästä on hyötyä ikääntyneille työntekijöille.
Lain henki on, että työsuojelussa mentäisiin yksilöllisempään suuntaan työn kuormituksen helpottamisessa.
– Haluan olla murtamassa sitä stereotypiaa, että kaikki ikääntyneet olisivat vain raihnaisia. Hajontaa on paljon, on huonokuntoisia nuoria. Kaikki 30-vuotiaat eivät ole diginatiiveja. On ikääntyneitä, jotka ovat huippukunnossa ja ammatillinen osaaminen kohdillaan.
Tästä huolimatta keskivertotyöntekijällä heikkenee iän myötä esimerkiksi kuulo ja näkökyky, jolloin työpaikalle tarvitaan lisävalaistusta. Rakennustyömailla tarvitaan kulkuväylien kunnossapitoa, työmaan yleinen siisteys tuo lisää turvallisuutta. Asioita, jotka tekevät työmaasta kaikille ikään ja kuntoon katsomatta toimivamman.
Työläjärvi muistuttaa, että ammattinsa osaavillekin on järjestettävä lisäperehdytystä ja koulutusta. Työtavat ja materiaalit voivat vaihtua, jolloin uutuuksien haltuunotto vaatii opettelua.
Työturvallisuuslain uudistuksessa tarkennettiin perehdyttämisen vaatimuksia niin, että opetusta ja ohjausta tulee antaa työntekijän henkilökohtaiset edellytykset huomioon ottaen. Työläjärvi nostaa esille myös vanhempien työkavereiden roolia.
– Ensimmäisten työvuosien aikana sattuu enemmän työtapaturmia. Kokeneiden konkareiden pitkän työuran tuomaa viisautta olisi hyvä arvostaa. Se on näkymätöntä pääomaa, jota pitäisi siirtää nuoremmille työnteon ohessa.
Tavoitteena erityisraskausraha
Työturvallisuuslaissa laajennettiin erityistä vaaraa aiheuttavan työn määritelmää niin, että työnantajan on järjestettävä turvalliset työskentelyolosuhteet äskettäin synnyttäneille tai imettäville työntekijöille.
– Uudistetun asetuksen pitäisi tulla voimaan alkuvuodesta. Siinä laitetaan muun muassa EU:n raskaussuojeludirektiivin velvoitteita syöpää aiheuttavien aineiden ja vaarallisten kemikaalien osalta ajan tasalle.
Raskaana olevia työntekijöitä on suojattava jatkossa paremmin myös melulta ja raskaiden taakkojen nostoilta. Heillä on mahdollista kieltäytyä yötyöstä, jos terveydenhuollossa katsotaan sen olevan riski raskaudelle.
– Seuraava askel olisi päivitys erityisraskausrahan kriteereihin. Mikäli haitallisia altisteita ei työstä pystytä poistamaan tai siirtyä muihin tehtäviin, silloin olisi mahdollista jäädä pois töistä ja saada Kelan päivärahaa.
Työläjärvi pelkää, että sosiaali- ja terveysministeriössä ei ehditä muiden nykyhallituksen aiheuttamien työkiireiden takia tarkistaa päivärahan kriteereitä ennen asetuksen voimaantuloa.
Työnantajan yleisessä huolehtimisvelvoitteessa on täsmennetty työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden seuraamista. Työläjärvi näkee mahdollisuuden parantaa yhteistyötä työterveyshuollon kanssa.
– Lakisääteisten terveystarkastusten lisäksi voitaisiin tehdä ikääntymiseen liittyviä tarkastuksia.
Työturvallisuuslaki ei ole koskaan valmis, vaan se on aina erilaisten kompromissien kudelma. Työlainsäädäntöä tehdään kolmikantaisesti eli ministeriöt sekä työntekijöiden että työnantajien keskusjärjestöt neuvottelevat niistä ennen lain säätämistä. Seuraavaksi Työläjärvi haluaisi panostaa psykososiaalisen kuormituksen tarkempaan säätelyyn.
– Työturvallisuuslaki on aika yleisluonteinen puitelaki. Palkansaajajärjestöissä ajatellaan, että tarvittaisiin asetus, jossa olisi tarkempaa säätelyä miten henkistä ja psykososiaalista kuormitusta voidaan hallita.
Tässä lainsäätäjä ja työntekijäjärjestöt ovat samoilla linjoilla kehittämisen puolella, mutta työnantajat haluavat jarruttaa kehitystyötä.
Tulevaisuudessa ilmastonmuutos on merkittävä työterveyteen ja lainsäädäntöön vaikuttava tekijä. Se tuntuu suoraan rakentajien iholla.
– Kuumatyön riskit ja nesteytys tulee yhä enemmän esille. Auringon ultraviolettisäteily on jatkossa Suomessa polttavampaa ulkona työskenteleville. Tarvitsemme viileitä, mutta auringolta suojaavia materiaaleja työvaatteisiin, Työläjärvi ennustaa.
Ilmaston epävakaisuus lisääntyy, mikä merkitsee hankalien työolosuhteiden lisääntymistä. Talvet voivat muuttua loskakaudeksi, joka lisää esimerkiksi liukastumistapaturmien riskiä rakennustöissä.
Työturvallisuuslaki velvoittaa jatkossa myös tarkempaa, yleistä työpaikan riskien arvioinnin kirjaamista.
– Tässä on varmasti parantamisen varaa. Aluehallintoviraston (Avi) rooli on tärkeä niin valvonnassa kuin neuvonnassakin. Työntekijät voivat ottaa Aviin yhteyttä, jos asiat eivät korjaannu työpaikalla neuvottelemalla.
SAK:lta on juuri ilmestynyt Työterveyshuolto pähkinänkuoressa ja työsuojeluvaltuutetun tehtävät -esite sekä Opas luottamushenkilöille ja työpaikoille työterveyshuollon järjestämisestä. Molemmat julkaisut ovat ladattavissa SAK:n nettisivuilta.
Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen