Terveistä materiaaleista ja talotekniikan osaamisesta hyvä oppimisympäristö - Rakennusliitto

Takaisin

Terveistä materiaaleista ja talotekniikan osaamisesta hyvä oppimisympäristö

29.1.2021

Ylivieska ponnisti historiansa kalleimman hankkeen, kun Taanilaan rakennetaan uusi yhteiskoulu ja samaan aikaan Jokirannan vanha koulu uusitaan.

Ylivieskan kaksikerroksisiin koulurakennuksiin on rakennettu yläpohjaan erityiset talotekniikan käytävät. Kuva Taanilasta.

Ylivieska saa kaksi uutta koulua tulevaksi syksyksi Skanskan ja Caverionin yhteishankkeena. Työmailla paiskii noin 65 rakentajaa, Taanilassa 35 ja Jokirannassa 30.

Skanska vastaa rakennustekniikasta ja sen suunnittelusta sekä toimii pääurakoitsijana. Caverion puolestaan vastaa talotekniikan kokonaistoteutuksesta suunnitteluineen ja hoitaa kunnossapitoon liittyvät tehtävät 20 vuoden ylläpitojakson ajan.

Skanskan alueluottamushenkilö Jani Mikkonen on itse töissä Ainolanpihan kerrostalotyömaalla Oulussa, mutta on käynyt useasti piipahtamassa Ylivieskassa. Hänen luottamushenkilövastuulleen kuuluu Skanskan Lapin ja Oulun seudun työmaat.

– Ylivieskassa on Skanskalle uusia motivoituneita työntekijöitä, ja työt luistavat hyvin. Koulut ovat isoja kohteita paikkakunnan ja alueen näkökulmasta. Elinkaarihanke merkitsee myös sitä, että rakentamisen laatuun panostetaan.

Mikkonen arvioi, että lähitulevaisuudessa asuntotuotanto saattaa hidastua. Koronan vaikutukset voivat näkyä tässä pienellä viiveellä.

– Se on sanottava, että Skanskalla on otettu pandemia vakavasti ja panostettu koronarajoituksiin. Esimerkiksi jos perheenjäsen käy testissä, Skanskan työntekijä odottaa kotona siihen asti, että tulos saadaan selville.

Ylivieskan jedit

Vastaava työnjohtaja Martti Siika-aho Taanilan koulutyömaalta sanoo, että elinkaarimalli on hyvä tapa toteuttaa kouluja, sillä hankkeeseen varataan riittävästi aikaa ja rakennus ehditään myös koekäyttää perusteellisesti ennen opetuksen alkamista.

– Rakenteellisesti kouluissa ei ole sinänsä mitään ihmeellistä. Ulkoseinät ovat betonia, runko koostuu betonielementeistä ja paikallavaletuista seinistä, puuta on kattorakenteissa. Rakennuksen pohja jouduttiin paaluttamaan savisen maaperän takia.

Sellainen hienous rakennuksiin liittyy, että niissä on korkea koneellisesti tuulettuva alapohja. Pihojen pohjatyöt on tehty, pintatyöt jatkuvat kun talvi on ohi. Sisätyöt ovat parhaillaan käynnissä, ja ne ovat jo pitkällä.

Työsuojeluvaltuutettu, kirvesmies Mikko Kokko on menossa jatkamaan holkkien valamista lattioihin: ensin tehdään massa ja sen jälkeen valetaan paikat tuleville salin tolpille.

– Parasta näissä hommissa on töiden monipuolisuus, saa tehdä laidasta laitaan töitä. Haastavimpia kohtia ovat erilaisten liitosten teot. Pitää olla yhtä kuvien kanssa, jedimestari Kokko muotoilee.

– Ei kuvien lukeminen silti mitään rakettitiedettä ole. Ja tarvittaessa voi kysyä joltain vanhemmalta timpuriltä, mikä olisi hyvä tapa edetä.

Kokko miettii, että kirvesmiehen työt vaativat kolmiulotteista hahmotuskykyä ja sitä, että osaa soveltaa teoriaa käytäntöön.

– Toki alku-uralla jokaiselle pitää taata oppimisen mahdollisuus. Minullekin aikanaan koulun jälkeen näytettiin kädestä pitäen asioita ja niin osaaminen karttui.

Tekniikkakäytävät

Ylivieskan kaksikerroksisiin koulurakennuksiin on rakennettu yläpohjaan erityiset talotekniikan käytävät IV-linjoille. Tällä on suora vaikutus paitsi rakentamiseen niin, että alakattoihin ei tarvitse rakentaa suurta määrää kanavia, myös huoltoon, kun huoltotyöt voidaan tehdä koulutyötä häiritsemättä.

Hankekehityspäällikkö Teemu Liehu Caverionilta sanoo, että elinkaarimallin etuna kouluissa on hyvät ja ajantasaiset olosuhteet oppimiseen.

– Kouluille tulee tarkasti ohjattava tekniikka, jota voidaan säätää käyttötarpeen mukaan. Koulut ovat malliesimerkkejä nykyaikaisesta oppimis- ja oheiskäyttöympäristöstä, jossa digitaalisuuden ja tiedonhallinnan yhteensovittaminen toteutuu.

Liehun mukaan taloteknisesti optimaalinen koulurakennus olisi kuin Rubikin kuutio. Ylivieskaan syntyy kuitenkin kaksi ”kukkaa”, joissa rakennus levittyy keskusaukion ympärille.

– Kerroskorkeus olisi järkevää tehdä korkeammaksi kuin nykyisin tehdään, sillä se helpottaa talotekniikan toimivuutta ja tuo säästöjä. Osin pystyimme Ylivieskassa vähentämään tilanahtautta yläpohjan konehuoneilla.

Hyvästä paremmaksi

Tarkoitus on, että palvelujakson aikana käyttäjäkokemuksesta kerätään koko ajan tietoa, ja sen perusteella voidaan tehdä säätöjä, jotta ympäristö on paras mahdollinen oppimiseen.

– Tuotekehitys ei siis saa loppua rakennuksen luovutusvaiheessa. Olemme paikalla koko palvelujakson ajan. Tuomme samalla nykyaikaiset raportointimenetelmät päätöksien tueksi, Liehu muotoilee.

– Kun digitaalinen toiminnanohjausjärjestelmä toimii, saadaan joka vuosi säästöä rakennuksen elinkaaren ajalta, minkä lisäksi mahdollistuu koulun tärkein tehtävä eli oppiminen.

Oppimisympäristössä toteutuu esimerkiksi turvallinen kampuksella kaikkialla toimiva verkkoyhteys, joka voidaan yhdistää kaikkiin laitteisiin. Kulku tiloihin helpottuu, kun ovissa on henkilötunnistin, joka aukaisee ovet esimerkiksi siivoojille.

– Myös jokaisella lampulla on osoite, eli valaistustekniikkaa voidaan ohjata myös etänä. Siivoojalle syttyy automaattisesti siivoukseen sopivat valot, kun taas opettajat saavat heille sovitetun valaistuksen toiminnan mukaan.

Toteutuksen osalta Liehu sanoo Ylivieskan olevan malliesimerkki yhteistyöstä.

– Olemme saaneet tehdä hyvää yhteistyötä unelmatiimin kanssa, johon kuuluu niin Skanska kuin tilaajan edustajat.

Puhdasta ja paikallista

Sisällä Taanilassa loppusiivooja Johanna Prittinen on tekemässä P1:stä varten tarkastusta.

– Muutama kohta pitää korjata, esimerkiksi katon poikkikiskojen pölyttömyys pitää varmistaa ja folioputket pyyhkiä.

Prittinen vaihtoi rakennustyöhön hoitoalalta.

– On ollut mukava tehdä töitä ilman, että siihen liittyy asiakkaiden ohjausta. Toisaalta P1-siivous on haasteellista, ja samalla pitää löytää toiminnallinen yhtenäisyys, niin että kaikki ymmärtävät puhtauden merkityksen.

Ulkona kirvesmiehet Antti Polso ja Arto Ahokas lyövät levyä seinään. Ahokkaan mielestä kirpakka 19 asteen pakkanen on parempi kuin märkä keli.

– Haastavinta näin isolla työmaalla on työvaiheiden ennakointi, hän sanoo.

Välillä mestareita muistutetaan esimerkiksi koolinkitavaran loppumisuhasta. Molemmat ammattilaiset kulkevat Ylivieskan työmaalle Toholammilta, jonne on 45 kilometriä suuntaansa.

Miksi valitsitte alun perin rakennusalan?

– Rakennusmiehet ovat kovia jätkiä, Polso lataa ja nauraa päälle.

Ja mehän tiedämme jo paikallisista jedivoimista. Ahokas taas arvostaa monipuolista työnkuvaa, mikä motivoi.

– Pystytin ennen Skanskaa elementtitaloja. Homma kesti kerrallaan viikon tai kaksi. Nyt saa tehdä monipuolisemmin töitä.

Materiaalit ja vaatimukset

Koululle rakennetaan kansainväliset mitat täyttävä liikuntahalli. Ylivieskassa ollaan intohimoisia futsal-pelaajia, ja hallissa voidaan järjestää sarjapelejä iltaisin, kun rakennus ei ole koulukäytössä.

Työmaan ollessa käynnissä liikuntahallia on voitu käyttää kuivana materiaalien säilytyspaikkana. Pääpaino on kuitenkin ollut täsmätoimituksissa, jolloin materiaaleja ei jouduta pitämään työmaalla pitkiä aikoja.

Koulutyömailla on kunnianhimoinen neljän tähden RTS-luokitustavoite. Martti Siika-ahon mukaan sen eteen pitää tehdä töitä.

– Ympäristövaatimuksia on paljon enemmän kuin kahden tähden luokassa. Pitää osata ottaa ympäristövaatimukset huomioon kokonaisvaltaisesti koko hankkeen ajan ja koko rakennusketjussa.

– Käytännössä luokitustavoite merkitsee dokumenttien tekemistä ja vaatimustasoon pääsyn osoittamista esimerkiksi materiaalien oikeasta käsittelystä. Mutta nämä menevät aika hyvin käsi kädessä Kuivaketju10-järjestelmän vaatimusten kanssa.

Teksti ja kuvat: Eeva Vänskä