Takaisin

Taitotalo kouluttaa aikuisia

Rakentaja-lehti 29.9.2023

Moni rakentaja on suorittanut erikoisammattitutkinnon Taitotalossa. Oppilaitoksen talotekniikkapuoli saa kiitosta niin työntekijöiltä kuin työnantajiltakin.

Rakennushallissa harjoitellaan rakentajan perustaitoja.

Taitotalo on Suomen suurin ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjä. Se syntyi vuonna 2020, kun kaksi vanhaa toimijaa, Amiedu ja Ammattienedistämislaitossäätiö AEL yhdistivät voimansa yhden katon alle. Vuonna 2021 Taitotalossa sai suorittaa 88 tutkintoa ja yli 60 ammatillista sertifikaattia. Tämä vuosi alkoi hyvin, mutta Suomen taloudellinen tilanne alkaa näkyä oppilaitoksessakin.

– Kaiken kaikkiaan on kyllä mennyt hyvin, olemme saaneet paljon opiskelijoita. Mutta se missä taloudellinen tilanne näkyy ovat ns. kovan rahan koulutukset, eli yritysten ostamat koulutukset henkilöstölleen sekä yritysten rekrytointikoulutukset. Niitä on vaikea saada myytyä tällä hetkellä. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia aloja, vaan esimerkiksi talotekniikkapuolella yritykset järjestävät edelleen omia koulutuksiaan, rakentamisessa vähemmän, Taitotalon kiinteistöjen ja rakentamisen toimialajohtaja Kari Kaihonen sanoo.

– Tällä hetkellä se mikä kiinnostaa, ovat erilaiset energiansäästötekniikat ja korjausrakentamisen koulutus. On myös yrityksiä, jotka lähettävät väkeään päivittämään saamistaan lomautusten sijaan, talotekniikan koulutuspäällikkö Heidi Vehanen-Lindholm kertoo.

Vaikka raksan puolella onkin hiljaisempaa yritysostojen osalta, opiskelijoita riittää.

– Meillä on paljon opiskelijoita sekä työhallinnon koulutuksissa että omaehtoisessa koulutuksessa tutkintotavoitteisen ja osatutkinnon suorittajia. Se, mikä tässä mietityttää, on kuinka työssäoppimispaikkojen kanssa käy, kun päästään loppuvuoteen, rakentamisen koulutuspäällikkö Taina Rekunen miettii.

Talotekniikkaa alanvaihtajille

Heidi Vehanen-Lindholm (vas.), Kari Kaihonen (kesk.) ja Taina Rekunen (oik.).

Talotekniikkaopiskelijoista suuri osa on alanvaihtajia, jotka tulevat opiskelemaan aikuiskoulutustuen turvin. Taitotalossa voi opiskella putkiasentajaksi, ilmanvaihtoasentajaksi, kylmäasentajaksi, lämpöpumppuasentajaksi ja lvi-työnjohtajaksi. Sen lisäksi siellä voi opiskella lyhyempiä täydennyskoulutuksia, sertifikaatteja ja pätevyyskoulutuksia.

– Nyt vähän jännittääkin, mitä tapahtuu, jos hallitus todella lakkauttaa aikuiskoulutustuen, Vehanen-Lindholm sanoo.

Taitotalon koulutuksia arvostetaan yritysmaailmassa korkealle.

– Se johtuu varmaankin siitä, että me teemme todella paljon yhteistyötä työelämän kanssa. Reagoimme nopeasti, jos työelämältä tulee jotain toiveita tai tarpeita. Sen lisäksi meillä käy vierailulla kuukausitasolla 10–20 työelämän edustajaa. He tulevat tutustumaan, mutta myös hakemaan meiltä opiskelijoita töihin.

Kansallista rahaa ohjautuu nykyään uusiutuvaan energiaan. Projektit vaativat osaajia, joten Taitotalon osana kylmäasentajan koulutusta tarjottava uusiutuva energia -kokonaisuus on kiinnostanut talotekniikkaa opiskelevia.

– Koulutus järjestetään työhallinnon koulutuksena ja teemme siinä yhteistyötä Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa.

Koulutuksessa opiskellaan siis samaan aikaan kylmätekniikkaa ja ilmastopäästöjen hallintaa.

– Koulutukseen kuuluu muun muassa hiilijalanjäljen laskemista. Koulutus valmistaa ihmisiä myös ammattikorkeakoulun uusiutuvan energian opintolinjalle, sillä siellä käydään läpi ammattikorkeakoulun aiheita ja tutustutaan materiaaliin ja pääsykokeisiin. Opiskelijoilla on sitten paremman valmiudet hakeutua ammattikorkeakoulun hakuun.

Taitotalon opiskelijat ovat aikuisia. Ehkä sen takia esimerkiksi koulutuksen keskeyttäneitä on vähemmän kuin ammattioppilaitoksissa.

– Keskeytyksiä tulee jonkin verran, mutta ne liittyvät enemmän siihen, että oppilaan omassa elämässä tulee isompia muutoksia. Meillä on kattavat tukitoimenpiteet, on opinto-ohjausta ja löytyy kuraattori ja psykologi. Aina niille keskeytyksille ei voi mitään, mutta koska me menemme aina opiskelijan etu edellä, voimme sopia, että keskeytetään nyt ja hän tulee jatkamaan siinä vaiheessa, kun tilanne on parempi.

Vuosittain talotekniikkapuolella suoritetaan lähemmäs 400 perustutkintoa, ammattitutkintoa, erikoisammattitutkintoa ja tutkinnon osaa.

Kieli edellä raksalle

Rakennushallissa pystytään tekemään useita rakennusalan töitä.

Taitotalon rakennuspuolella on paljon maahanmuuttajille suunnattua koulutusta. Olennaista on, että maahanmuuttajat oppivat sekä rakennusalan taidot että suomen kielen.

– Kyseessä on vuoden kestävä TT-palveluiden kautta haettava koulutus, jossa aina viikko opiskellaan suomea ja viikko harjoitellaan rakennushallissa. Tämä rakenne on selkeyttänyt opetusta todella paljon, Rekunen kertoo.

Taitotalon rakennuspuolen opiskelijoista reilu kolmannes on maahanmuuttajia.

– Meillä on 2 suomen kielen opettajaa, jotka kumpikin vetävät omaa ryhmäänsä. Suomen kielen opintojaksolla opiskellaan arkikielen lisäksi sitä sanastoa, joka liittyy seuraavan viikon työtehtävään. Eli jos seuraavalla viikolla tehdään betonivaluja, niin sitten opiskellaan siihen tarvittavaa sanastoa.

– Rakennushallissa toimitaan työmaankaltaisissa olosuhteissa, sekä käytetään suomen kieltä. Työssäoppimisjaksolla noudatetaan rakennushallissa opittua käytäntöä, Rekunen jatkaa.

Osa opiskelijoista siirtyy vuoden opintojen jälkeen oppisopimuskoulutukseen yrityksiin. Jotkut jatkavat Taitotalossa omaehtoisena opiskeluna rakennusalan perustutkinnon loppuun.

– Viime aikoina meille on tullut myös rakennusalan korkeakoulutettuja maahanmuuttajia, joille tämä on reitti rakennusalalle Suomessa.

Rakennuspuolella suoritetaan vuosittain noin 300 tutkintoa tai tutkinnon osaa.

Teksti ja kuvat: Johanna Hellsten