Omallakin rakennustyömaalla tarvitaan muita ammattilaisia
Rakentaja-lehti 18.8.2023Rakentajille on tavallista jatkaa työpäivää illasta, nipistää lomista ja viikonlopuista, jotta saa tehtyä itselleen ja perheelleen omakotitalon. Vapaa-ajan rakentaminen voi olla myös harrastus ja vastapainoa työlle.
Rakentaja-lehti esittelee 3 rakennusurakkaa. Ammattilainen ymmärtää myös oman osaamisensa rajat ja tekee sitä, mitä osaa parhaiten. Muut työt kannattaa jättää suosiolla oman alansa ammattilaisille.
Rakentajan oma jaksaminen on tärkeää omassakin rakennusprojektissa. Välillä on vedettävä henkeä, jotta jaksaa taas jatkaa.
Mieluinen tontti löytyi Kellosta
Pesoset ovat asuneet uudessa talossa tammikuusta lähtien.
Oulun Kelloon on viime vuosina rakennettu paljon omakotitaloja. Maalari Miia ja laskentainsinööri Joonas Pesosen omakotitalo on mukavasti uuden asuinalueen nurkkatontti, joka rajautuu 2 sivulta nuoreen kangasmetsikköön.
– Tässä ei ole hirveää trafiikkia, se on lasten kannalta hyvä asia, Miia Pesonen sanoo.
Pesoset olivat etsineet tonttia Oulun pohjoisosista jo jonkin aikaan.
– Osallistuttiin tonttiarvontaankin toissa syksynä. Sitten tämä tontti ilmestyi tori.fi-sivustolle myyntiin. Tontin omistaja oli saanut kaupungilta luvan myydä tämän eteenpäin, Joonas kertoo.
Pariskunta löi tontilla kuokan maahan huhtikuussa 2022. Pesoset olivat valinneet Kastellin säältä suojaan -talopakettitoimituksen. Loppu oli pääasiassa oman työpäivän jälkeistä urakointia. Molempien lähisuvussa on osaavia rakentajia, jotka ovat käyneet talkoilemassa. Miia oli viimeisillään raskaana, kun hän maalasi siskonsa Piia Kariniemen kanssa sisäpintoja.
– Kävin välillä synnyttämässä ja sen jälkeen tulin vauvan kanssa jatkamaan maalaamista, Miia sanoo.
Autotalli on itse suunniteltu ja rakennettu, tosin vielä vähän keskeneräinen. Tallin runko tehtiin ensimmäiseksi. Se oli hyvä aputila varastoinnissa pienehköllä tontilla.
– Muutimme tänne tammikuun lopussa 2023. Kunnianhimoisena haasteena oli se perinteinen jouluksi omaan kotiin, mutta sovimme jo hyvissä ajoin, ettemme ala kiireellä tätä pilaamaan. Silloin olisi varmasti jäänyt listoja laittamatta, Joonas sanoo.
Parisuhdekin selvisi kolhuitta rakennusurakasta.
– Olenkin suositellut muille, että ei muuta kuin rakentamaan ja tehkää vauvakin siihen samaan syssyyn. Alkuvuodesta karkasimme naimisiinkin, kun kaikki meni niin hyvin, Miia sanoo.
– Asennoituminen pitää olla kohdillaan, Joonas jatkaa.
Rakentamisen etenemistä seurattiin Instagramissa
Haastattelua edeltävänä päivänä ammattivalokuvaaja oli käynyt kuvaamassa sisätiloja. Kuville on heti käyttöä, sillä Miia on pitänyt Instagramissa kotikelloon-työpäiväkirjaa lumisesta ja tyhjästä tontista lähtien.
Pesoset ovat nähneet tarpeeksi valkeita seinäpintoja työmailla, joten värimaailma kattoa lukuun ottamatta on jotain muuta. Väliovet ja pistokkeet ovat mustia.
– Kertopuurimakatto on meidän ylpeydenaiheemme. Se ei ole niin siloinen vaan raffimpi, Miia sanoo.
– Se on tehty väliseinätolpista, Joonas jatkaa.
Näyttävä sisäkatto oli työläs tehdä, mutta itse tehtynä säästi merkittävästi kuluja.
Tuoreen asuinalueen sijainti on lasten kannalta optimaalinen. Koulut ovat lähellä ja naapurustossa on saman ikäisiä leikkikavereita mukavasti.
Oulun rakennuslupakäytännöt toimivat pääasiassa sujuvasti. Rakennusbudjetti meni jonkin verran yli alkuperäisestä, mutta se johtui pääasiassa suunniteltua laadukkaammista materiaaleista. Perinteinen excel-taulukko on hyvä työkalu kulujen seurantaan.
– Kannattaa olla realistinen jo lähtövaiheessa oman ammattitaidon suhteen. Kaikkea ei kannata harjoitella itse. Silloin ei tarvitse maksaa moneen kertaan samoista asioista, Joonas toteaa.
Joonas jätti esimerkiksi liippaustyöt ammattilaiselle.
Talo lähelle Joensuun keskustaa
16 vuotta sitten tontteja ostettiin rivi-ilmoitusten avustuksella.
Kirvesmies Pasi Kallisen omakotitalo sijaitsee Liperin Salokylässä varttitunnin ajomatkan päästä Joensuun keskustasta.
– Lähin naapuri on 100 metrin päässä. 300 metrin säteellä on 12 taloa. Kyllä tässä maalla ollaan, näiden talojen jälkeen on pitkä pätkä ilman yhtään taloa.
2000-luvun alkussa Kallinen rupesi suunnittelemaan rakennusprojektia. Perheen lisäksi tilaa olisi oltava myös karhukoiran kasvatukseen.
– 16 vuotta sitten maakuntalehtien rivi-ilmoitukset olivat vielä voimissaan. Laitoimme ilmoituksen Karjalaiseen, että haemme omakotitalotonttia 20 kilometrin säteellä Joensuun keskusta.
Kalliset kävivät katsomassa useampaakin tonttia. Yksi oli 100 metrin päässä nykyisestä asuinpaikasta. Kallinen kiinnitti jo silloin huomiota mäennyppylään ja vanhaan talonpaikkaan. Siitä ei tullut kauppoja, mutta tien toiselta puolelta omistaja myi maapalstan rakentajalle.
Ensiksi elokuun lopulla 2007 tontilta kaadettiin puut. Polttopuiden lisäksi järeistä kuusista sai kenttäsirkkelissä tehtyä varastorakennuksen rungon tarveaineet. Asuinrakennus tehtiin Jukka-talon pienelementtipaketista. Kallinen rakensi taloaan ylitöinä ja viikonloppuisin. Isommissa hommissa apuna oli jo edesmennyt työkaveri, velipoika autteli viikonloppuisin.
– Loppysyksystä lunta oli jo 10–15 senttiä, kun rupesimme pystyttämään pienelementtejä. Sitten yllättäen tuli leuto sää. Lumet sulivat, saatiin vesikatto päälle. Leudolla kelillä aloin kaivaa viemärimonttuja ja puuhaamaan lattiavaluja ennen pakkasia. Se oli aika tiukkaa aikaa, ei tullut paljoakaan nukuttua ja viikonloputkin menivät täällä.
Pohjien liippaaja oli tilattu joulun aatonaatoksi. Talvella rakentaminen jatkui ylitöinä. Kun vaimo oli iltavuorossa, lapset lähtivät isän mukaan työmaalle. Sunnuntait Kallinen piti vapaata perheen kanssa. Omaa taloa haaveilevalle Kallinen muistuttaa, että rakennusprojekti on tiukka rypistys koko perheelle.
– Juhannusaattona nukuttiin ensimmäinen yö uudessa talossa. Sisältä oli kaikki valmista viimeistä listaa myöten. Päätin, että meillä ei muuteta keskeneräiseen taloon.
Ulkotöitä ja varastorakennuksen teko jäi vielä muuton jälkeen tehtäviksi
– Tasan 2 vuotta meni siihen, kun kaikki pihatöitä myöten oli valmista.
Pitkä työpäivä kuuluu nuoruuteen
Kallinen myöntää, että viiskymppinen ei enää tekisi sellaista määrää työtunteja vapaa-aikanaan.
– Nykyään 8 tunnin työpäivä riittää.
Tontin viimeisin uudisrakennus on pentutalo, johon karjalankarhukoiraemä Piitu pyöräytti keväällä 6 pentua. Vuosien varrella pintoja on uusittu niin sisällä kuin ulkonakin. Sisäänkäynnin harjakatoksen pellitykset on jouduttu uusimaan viime lumitalven jäljiltä.
Kallinen on ollut tyytyväinen 16 vuoden takaiseen taloprojektiinsa. Ainoastaan saunakuisti muuttui pian avokuistista valokatteiseksi.
– Minulla on varastorakennuksessa 10 neliön lämmin tila, joka toimii töihinlähtötukikohtana. Kuivattelen työvaatteeni siellä, eivät ole sisällä vaimon riesana.
Liperin kunta hoitaa asiat rakentajan kannalta asiallisesti. Lupa-asiat ovat pelanneet ja kunnallinen viemäriverkosto ulottuu nykyään Salokylään asti.
– Olemme joskus puolileikillämme puhuneet muuttamisesta vanhalle kotipaikalleni Juukaan lähemmäs metsästysharrastuksiani. Siellä palvelut kuitenkin karkaavat koko ajan kauemmaksi. Iän myötä suunta saattaa muuttua lähemmäksi palveluita.
Vanha kesämökki uudessa kuosissa
Vanhan kesämökin korjaaminen auttaa irtautumaan luottamusmiehen työstä.
Caverionin pääluottamushenkilön, putkiasentaja Timo Mikkosen kesämökin remontointi lähti liikkeelle siitä, kun myrsky kaatoi vuosi sitten puun mökin katolle. Peltikatto meni uusiksi ja samalla käväisi mielessä 1970-luvun alussa rakennetun kesämökin uudistaminen.
Alkutoimet hoituivat Lupapiste-verkkopalvelun kautta ja rakennuslupa tuli kuukaudessa.
– Pidimme aloituskokouksen joulun välipäivinä viime vuonna, Mikkonen kertoo.
Purkutyöt oli jo aloitettu. Lautamökistä ei jäänyt jäljelle muuta kuin runko ja korjattu katto. Sisäremontin alkusyy oli vanhoissa tunkkaisen hajuisista rakennuslevyissä. Rakennusjätettä tuli puolen tusinan peräkärrykuormallisen verran.
– Yläpohjan villat poistettiin ensimmäisenä. Villat purettiin myös lattioista ja seinistä.
Vaikka mökkiremppa sujui suhteellisen kivuttomasti, Vantaan ja Mäntyharjun välinen etäisyys teetti enemmän vaivaa muun muassa työmaan valvomisen ja rakennustarvikkeiden hankkimisen takia.
Remontin jäljiltä mökin sisäilma on raikkaampaa, tila on avarampi, valoisampi ja toimivampi. Piirustusten tekijä ja valvoja ehdotti ulko-oven siirtämistä mökin päätyyn, jonka jatkoksi tuli katettu terassi. Oven siirtämisen jälkeen sisätilojen järjestys muuttui toimivammaksi.
– Lopputulemaan olen hyvin tyytyväinen. Runko pysyi samana, mutta kaikki pyörähti sisällä vähän eri asentoon. Terassi parani ja siihen tuli ekstrana vielä hyvän kelin terassiosuus.
– Samalla uusittiin kaikki sähköistykset, jotka onnistuivat vävyn ammattiosaamisen ansiosta. Ilmalämpöpumppu tuo viihtyvyyttä asumiseen.
Vaikka Mikkonen tykkää puuhastella kesämökkitontilla, rakentaminen ei ole lähtenyt ihan lapasesta.
– Aitta on tehty vuonna 2009, jotta tenavat ja vieraat mahtuvat paremmin.
Putkarin hommia vapaa-ajalla
Putkitöitä Mikkonen pääsi tekemään, kun kaivinkonekuski katkaisi remontin alussa kaivolta tulevan vesiputken ja vesipumpun sähkövedon.
– Tehtiin pätkä uutta vesiputkea. Nyt juoksee taas kylmä vesi sisälle.
Keittiön kalusteet menivät osittain uusiksi ja samalla piti uusia putkituksia. Mökin saniteettipuoli on nyt ratkaistu pakastavalla kuivakäymälällä.
Kesäloman viimeinen iso rakennustyömaa on ollut kesämökin etuterassin teko.
– Onneksi uusioperheen pojat olivat avustamassa, sillä odotan pääsyä selkäleikkaukseen. Nuorten miesten apu nopeutti rakentamista kummasti. Meille ei jäänyt kuin lautojen katkominen ja mittaaminen. Tyttäret miehineen ja lapsenlapset ovat auttaneet pihatöissä.
Myöhemmin on tarkoitus vielä lasittaa katollisen terassin osuus.
– Silloin kalusteita ei tarvitse viedä minnekään.
Mikkonen on pitänyt huolta Mäntyharjun mökistä jo useamman vuoden ajan, mutta varsinaiset kaupat perikunnan kanssa tehtiin viime syksynä. Mikkosen vanhemmat olivat hankkineet mökkitontin vuonna 1972.
– Tämä on vastapainoa pääluottamusmiehen työlle. Täällä pääsee toteuttamaan itseään.
Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen