Paksut seinät, luonnollinen ilmanvaihto - Rakennusliitto

Takaisin

Paksut seinät, luonnollinen ilmanvaihto

24.4.2020

Tämän hetken Suomen suurin muurauskohde on oululainen 2 kerrostalon työmaa. Kerrostaloissa palataan rakennusteknisesti 100 vuotta taaksepäin.

Pohjantikankujan urakkaporukka: Agus Saprianto (vas.), Kalle Anttila, Ville Anttila, Tapio Ahonen ja Mika Alakärppä.

Pohjantikankujalla Oulun Kaakkurissa tehdään parhaillaan kahta kerrostaloa, joihin ei tule ulkoseiniin eristeitä ja muovikalvoja. Muurausporukka urakoi 88-senttistä ulkoseinää lähes 100 vuotta vanhoilla muuraustekniikoilla.

Talojen välipohjat on rakennettu pilarien varaan. Ulkoseinät eivät kanna välipohjalaattoja. Ikkunoiden sisä- ja ulkopuolella on syvät ikkunapenkit. Ulkoseiniin ei tule villaa eristeeksi eikä muovista kosteussulkua.

Kerrostaloihin tulee myös perinteinen painovoimainen ilmanvaihto. TA-yhtiöiden kerrostalohankkeen yhtenä pontimena on ollut Tekesin sekä kiinteistö- ja rakennusalan rahoittama Terve Talo -teknologiaohjelma.

– Suurin tekijä oli homeongelmat, TA-yhtiöiden projektipäällikkö Jouko Knuutinen perustelee talohanketta.

Vaikka oppia on haettu vanhoista rakennustekniikoista, Pohjantikankujalle ei tehdä mitään perinnetorppaa.

– 1960-luvulla rakennuksissa oli huonommat ikkunat ja märkätiloista puuttui vesikiertoinen lattialämmitys, Knuutinen kertoo.

Ilmanvaihto on toteutettu elpo-hormeilla. Ilmankiertoa on parannettu lämpövastuksilla hormin yläosassa ja kasvattamalla hormien kokoa ylöspäin mentäessä.

– Heinä-elokuu on ilmanvaihdon kannalta ongelmallisin ajanjakso. Monet ovat sitä mieltä, että koneellinen ilmanvaihto on parempi. He ovat oikeassa silloin, kun se on päällä ja toimii. Suodattimet ovat usein tukossa, säädöt pielessä ja joskus ilmastointikone on sammunut eikä kukaan huomaa sitä.

Tuuletusikkunoissa käytetään Mobair-järjestelmää. Tuloilma lämpiää venttiilien välisessä tilassa ennen sisälle pääsyä.

– Tuuletusikkunassa on lämmitystermostaatti, jotta ilma ei olisi liian kylmää talvella.

Talorungon kuivuminen varmistetaan pitemmällä rakennusajalla. Talo ehtii kuivua koko ensi kesän. Ulkoiseinärakenteisiin upotetaan antureita, joilla seurataan lämpötilaa ja kosteutta. Jokaisessa asunnossa on erillinen lämpötilan seuranta.

– Kahdessa asunnossa seinät tasoitetaan ja maalataan savitasoitteilla ja -maalilla. Verrataan näiden huoneistojen kosteusolosuhteita muihin huoneistoihin. Savella pitäisi olla kosteutta tasoittava vaikutus

Määräykset muuttuivat, hormeihin lisättiin lämmitys

Kerrostalohanke ei saanut keväällä 2018 rakennuslupaa, sillä iv-määräysten mukaan talossa piti olla koneellinen ilmanvaihto. Vuoden 2019 alusta määräykset lievenivät ja mahdollistivat painovoimaisen ilmanvaihdon käyttöönoton. Ilmanvaihtojärjestelmään lisättiin aurinkosähköllä toimiva hormien yläosan lämmitysjärjestelmä, joka tehostaa ilmankiertoa kesäisin.

– Oulun yliopistolla on tehty virtaussimulointi, jonka mukaan ilmastointi tulisi toimimaan kohtuullisen hyvin.

Muutosten jälkeen lupa heltisi. Kerrostalojen toimivuutta seurataan vielä valmistumisen jälkeenkin. Mikäli tekniikan toimivuudessa on ongelmia, lupaviranomaiset voivat vaatia niiden korjaamista.

TA:ssa aiotaan jatkaa uusien rakentamistapojen kokeilemista asuntotuotannossa.

– Kaikki tuotanto ei voi olla pelkkää kokeilua. Meillä pitää olla myös normituotantoa, jotka kantavat mukanaan kokeiluja.

TA on iso vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja rakentava yhtiö. Pelkästään Oulun alueella yhtiöllä on reilut 3 000 asuntoa.

– Meillä on parhaillaan suunnitteilla rivitalokohde, jonka ulkoseinät ovat massiivihirrestä.

Puun lisäksi muut luonnonmateriaalit kiinnostavat.

– Olki eristeenä ja savi pinnoitusmateriaalina. Savea kokeilemme Pohjantikankujallakin.

Kokeilemisen yhtenä pontimena on TA:lla hiilijalanjälkeä pienentävien rakennustapojen etsiminen.  Alustavien laskelmien mukaan paikallaanmuuratun ja painovoimaisella ilmanvaihdolla toimivan kerrostalon energiankäyttö olisi vähäisempää tavanomaiseen koneellisesti ilmastoituun elementtikerrostaloon verrattuna.

Paksun muuratun ulkoseinän harvoja ongelmia on nykykännyköiden heikko kuuluvuus sisätiloissa. Tätä ongelmaa korjataan talon sisäpuolisilla tukiantenneilla.

Pohjola Rakennuksen vastaava mestari Jyrki Kivelä ja TA-yhtiöiden projektipäällikkö Jouko Knuutinen tarkastavat elpo-hormien eristeitä, jotka jouduttiin tekemään työmaalla.

Pohjantikankujan muurausurakassa muurataan puoli miljoonaa kiveä.

Suomen suurin muurauskohde

Kerrostalokohteessa muurataan lähes puoli miljoonaa tiiltä. Runkoon uppoaa tiiliä 360 000 kappaletta. Sisäseinissä osa tiilipinnasta jätetään näkyville.

– Normaalisti tavallisen kerrostalon muurauksessa kuluu 30 000–40 000 kiveä, ProSAH Oy:n toimitusjohtaja Mikko Jesiöjärvi vertaa.

Runko muurattiin 4 muurarin voimin. Sisäpuolella muuraus tehtiin telineiltä, ulkopuoli hoidettiin samaan aikaan mastolavanosturin avulla

– Seinärakenne oli niin leveä, ettei sitä pystynyt muuraamaan pelkästään yhdeltä puolelta.

Painovoimainen ilmanvaihto näkyy ulospäin siinä, että kerrostalon katolla törröttää 52 ilmanvaihtohormia.

Vuodesta 1979 ilmastointiasennusta tehneelle Leo Lämsälle Pohjantikankujan kerrostalotyömaa on todella harvinainen kohde.

– Työurani alkuvuosina tällaisia painovoimaisia ilmanvaihtojärjestelmiä tehtiin vielä jonkin verran, etenkin Ruotsissa, missä aloitin työurani. Suomesta en muista vastaavaa kohdetta.

Pitkä työkeikka, lyhyt työmatka

Muurausporukan nokka Kalle Anttila on tyytyväinen urakkaan. Hinnoittelun perusta on tessin saumatun muurauksen neliöhinta, mutta kohde käydään ensin läpi ja haittalisät korottavat yksikköhintaa.

– Sillä lailla löytyy oikea hinta. Töitä ei kannata myöskään ylihinnoitella, jotta työtä riittää jatkossakin.

Muurauskauhalla saa asiallisen tienestin. Muurausporukkaan kuuluvat apumiehet tienaavat myös kohtuullista tuntipalkkaa.

Anttila on ollut ProSAH Oy:n palkkalistoilla kokoaikaisesti vuodesta 2017 lähtien. Urakkaporukassa on myös Anttilan kaksoisveli Ville.

– Ville on luvannut jatkaa muuraamista minun nimissäni sen jälkeen, kun minä lopetan.

Anttilalla on harvinaisen lyhyt työmatka ja pitkä muurausurakka samalla työmaatontilla. Työmatka sujuu polkupyörällä ja näillä näkymin muurauskeikka jatkuu toukokuulle asti. Pienempiä muuraustöitä on mahdollisesti luvassa ensi kesälle.  

Muuraustekniikka on koeponnistettu jo 100 vuotta sitten. Suomessakin massiivirunkoisissa ja painovoimaisen ilmanvaihdon kautta hengittävissä kerrostaloissa asuu tyytyväisiä ihmisiä tänäkin päivänä.

– Jos tämän talon tekniikka saadaan toimimaan, asumisviihtyvyys on aivan omaa luokkaansa. Tärkeintä on antaa rakenteiden kuivua tarpeeksi, Anttila sanoo.

Urakkaporukka aloitti työt syyskuun puolivälissä. Töiden aloittamista viivästytti työmaan pohjatyöt, sillä maapohja oli arvioitua pehmeämpää. Urakkaporukalla meni hieman aikaa tavallista massiivisemman ulkoseinän muuraustavan hanskaamisessa ennen kuin työt alkoivat sujua urakkatahtiin. Ulkoseinän kokotiilinen paksuus on 88 senttiä. Ikkunat ja parvekkeet hidastivat urakkavauhtia, mutta talojen päädyissä on puolestaan pystytty latomaan suoraa seinää vauhdikkaasti.

– Päädyissä yhteen kerrokseen meni 8 000 tiiltä. Parhaimmillaan muuraamme yli 6 000 kiveä päivässä. Rekka tuo joka toinen päivä tiiliä. Se pitää meidät tahdissa, Anttila laskee.

Anttilan urakkaporukka ei ole aikaisemmin tehnyt kerrostalon paikallaanmuurausta. Työ luonnistuu mainiosti muurarin perusoppimäärällä.

– Olen muurannut vuodesta 1985 ammattikoululaisesta ja ämpärimuurauksesta lähtien.

Rakennusliitto on Kalle Anttilalle tuttu yhdistys, sillä hän on osasto 614:n, Oulun muurarit, varapuheenjohtaja.

Teksti: Jukka Nissinen Valokuvat: Petteri Löppönen