Korvausta perusteettomasta lomautuksesta ja työsuhteen päättämisestä - Rakennusliitto

Takaisin

Korvausta perusteettomasta lomautuksesta ja työsuhteen päättämisestä

19.8.2022

Rakennusliitto sai työntekijälle 8 kuukauden palkan käteen.

Työnantaja lomautti ja ehdollisesti irtisanoi Rakennusliiton jäsenen työsopimuksen tuotannollisella ja taloudellisella perusteella. Jäsenen tietoon tuli, että yritykseen oli palkattu uusia työntekijöitä hänen lomautuksensa aikana ennen työsuhteen päättymistä. Rakennusliitto myönsi jäsenelle oikeusavun ja nosti kanteen käräjäoikeudessa työnantajaa vastaan vaatien jäsenelle korvausta perusteettomasta lomautuksesta ja työsopimuksen päättämisestä. Monien oikeudenkäyntikirjelmien jälkeen asia sovittiin valmisteluistunnossa siten, että työnantaja maksoi jäsenelle noin 8 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen.

Rakennusliiton jäsen aloitti työskentelyn rakennusalalla toimivan työnantajan palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 13.2.2017. Työnantaja lomautti ja ehdollisesti irtisanoi jäsenen työsopimuksen tuotannollisella ja taloudellisella perusteella 16.2.2018 ja työsuhde päättyi 17.9.2018. Rakennusalan työehtosopimuksen mukaan ehdollisesti irtisanotun työntekijän työsuhde päättyy irtisanomisilmoituksen mukaisesti, jos työnantaja ei 180 päivän kuluessa lomautuksen alkamisesta ole voinut järjestää työntekijälle tämän ammattitaitoa vastaavaa työtä.

Jäsenen tietoon tuli, että työnantaja oli palkannut uusia työntekijöitä hänen lomautuksensa aikana ennen työsuhteen päättymistä. Asiasta neuvoteltiin työnantajan kanssa, mutta sovintoa ei saavutettu. Jäsenelle myönnettiin Rakennusliiton oikeusapu ja työnantajaa vastaan nostettiin käräjäoikeudessa kanne, jolla työnantajaa vaadittiin maksamaan jäsenelle korvausta perusteettomasta lomautuksesta ja työsopimuksen päättämisestä. Jäsenen oikeudenkäyntiasiamiehenä toimi Rakennusliiton lakimies.

Käräjäoikeudessa asiassa oli kyse monen yksittäisen seikan arvioimisesta, mutta tässä yhteydessä keskityn siihen, mikä näkemykseni mukaan oli kaikkein ratkaisevinta jutun lopputuloksen kannalta.

Editiopäätöksen avulla sovintoon

Kanteeseen antamassaan vastauksessa työnantaja muun muassa kiisti palkanneensa uusia työntekijöitä sellaisiin tehtäviin, joita lomautettu ja ehdollisesti irtisanottu Rakennusliiton jäsen olisi kyennyt tekemään. Jäsenen tiedossa oli, että työnantaja oli palkannut uusia työntekijöitä, mutta palkattujen työntekijöiden työtehtävistä ei ollut tarkkaa tietoa. Sen vuoksi työnantajalta pyydettiin palkattujen työntekijöiden työsopimukset. Työnantaja vastasi, ettei pysty toimittamaan niitä. Tämän jälkeen kantajana olevan jäsenen puolesta esitettiin käräjäoikeudelle editiovaatimus, jolla käräjäoikeutta pyydettiin velvoittamaan työnantaja toimittamaan kantajalle mm. yksilöidyt työsopimukset, koska niillä saattoi olla merkitystä näyttönä asiassa. Työnantaja pyrki kaikin keinoin omissa lausumissaan kiistämään asiakirjojen näyttöarvon, jotta työsopimuksia ei olisi tarvinnut toimittaa. Tästä huolimatta käräjäoikeus hyväksyi editiovaatimuksen olennaisilta osiltaan ja velvoitti päätöksellään työnantajan toimittamaan kantajalle viisi työsopimusta.

Näistä työsopimuksista keskeisin oli yhden työntekijän työsopimus, josta kävi ilmi, että työnantaja oli palkannut uuden työntekijän toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen päivää ennen Rakennusliiton jäsenen lomauttamista ja ehdollista irtisanomista. Työnantaja ei ollut aikaisemmin suostunut yksilöimään tätä päivämäärää. Työnantaja oli lisäksi aikaisemmin väittänyt, että palkattu työntekijä oli raudoitustyön ammattilainen, eikä Rakennusliiton jäsen olisi kyennyt näihin töihin. Työsopimuksesta oli kuitenkin nähtävissä, että kyseinen työntekijä oli palkattu muottitöihin eli samoihin tehtäviin, joita Rakennusliiton jäsenkin oli työsuhteensa aikana tehnyt. Lisäksi työsopimuksesta ilmeni, ettei palkatulla työntekijällä ollut aikaisempaa työkokemusta rakennusalan töistä ja että hän oli ennen työsuhteeseen palkkaamista ollut muutaman kuukauden työharjoittelussa työnantajalla.

Tämän jälkeen käräjäoikeudessa järjestettiin valmisteluistunto, jossa kantajan kirjallisiksi todisteiksi nimettiin myös kyseiset editiopäätöksen nojalla saadut työsopimukset osoittamaan, että työnantaja oli palkannut uusia työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita Rakennusliiton jäsen oli työsuhteensa aikana tehnyt. Tästä puolestaan seuraisi, että työnantajalla ei ollut perustetta lomauttaa eikä ehdollisesti irtisanoa Rakennusliiton jäsentä, mikä oikeutti hänet saamaan korvausta perusteettomasta lomautuksesta ja työsopimuksen päättämisestä.

Valmisteluistunnon yhteydessä neuvoteltiin vielä sovinnollisesta ratkaisusta. Aikaisemmin ennen editiopäätöksen antamista työnantajan sovintotarjous oli ollut varsin maltillinen. Uusien todisteiden valossa jutun todennäköinen lopputulos käräjäoikeudessa alkoi vaikuttaa työnantajallekin siten selvältä, että työnantaja maksoi lopulta jäsenelle noin 8 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. Tästä laadittiin sovintosopimus, jonka käräjäoikeus vahvisti osapuolten väliseksi sovinnoksi asiassa.

Teksti: Katja Syrjänen