Harmaa talous ei katoa rakennusalalta - Rakennusliitto

Takaisin

Harmaa talous ei katoa rakennusalalta

9.12.2020

Vaikka aktiivisilla torjuntakeinoilla on merkitystä, löytävät rikolliset toimijat aina uusia tapoja kiertää yhteisiä sääntöjä.

Rakennusalaan liittyvät edelleen tyypilliset talousrikoslajit kuten veropetokset, joihin voi kuulua kuittikauppaa tai perusteettomia alv-palautuksia.

– Nämä yleensä aiheuttavat oheisrikoksena myös kirjanpitoon liittyviä rikosepäilyjä, eli kirjanpidon laatimista suoranaisesti laiminlyödään tai se laaditaan vääränsisältöisenä. Myös työeläkevakuutusmaksupetokset ovat tyypillisiä, Keskusrikospoliisin talousrikosyksikön johtaja Mikko Kiiski kertoo.

Kiiskin mukaan veropetokset voivat toimia myös esirikoksina rahanpesulle. Rahanpesurikoksissa poliisi on saanut havaintoja kryptovaluuttojen käytöstä. Kiiski arvelee ilmiön yleistyvän samalla, kun virtuaalivaluuttojen käyttö lisääntyy muutenkin. Etuna rikolliselle kryptovaluuttojen käytössä on, että ne eivät ole niin helposti esimeriksi talousrikostutkijoiden jäljitettävissä.

– Nämä kaikki trendit eivät näy pelkästään rakennusalalla, mutta ovat tyypillisiä talousrikollisuudessa, Kiiski toteaa.

Työperäinen hyväksikäyttö ja ihmiskauppa voidaan myös laskea talousrikollisuudeksi. Ilmiö on noussut otsikoihin viime kuukausina ja toimenpiteisiin on ryhdytty.

– Ihmiskauppa on talousrikollisuuden alalla törkeimmästä päästä, sillä siinä puututaan ihmisten henkeen terveyteen ja pyritään saamaan sillä oikeudetonta hyötyä, Kiiski sanoo.

– Työperäisen ihmiskaupan motiivit ovat taloudelliset ja sen voidaan katsoa olevan talousrikollisuutta. Ihmiskauppajuttujen selvittämiseen tarvitaan osaamista talousrikollisuudesta ja riittäviä resursseja, Kiiski jatkaa.

Alipalkkaus on työperäisen hyväksikäytön muoto, jonka esiintymismuodot vaihtelevat.  Alipalkkaus on välillistä harmaata taloutta ja sitä ilmenee myös rakennusalalla ulkomaisen työvoiman myötä.

– Veroja ja maksuja jää yhteiskunnalta saamatta, kun veropohja jää alipalkkauksen takia liian matalaksi. Uudessa harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelmassa selvitetään uusia keinoja, esimerkiksi hallinnollisia sanktioita puutua tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen. Itse olen näiden  kannalla, Verohallinnon harmaan talouden yksikön johtaja Janne Marttinen toteaa.

Urakoiden ketjutus voi altistaa rikoksille

Kesällä ilmi tuli parikin isompaa rakennusalan talousrikosvyyhtiä. Miten poliisi pääsee näihin kiinni?

– Yksi tärkeimmistä tehtävistämme on rikosten ennalta estäminen ja paljastaminen.. Näitä tulee ilmi paljon oman työmme kautta analyysien ja muiden ennalta estävien työkalujen avulla. Mutta kuten aina harmaan talouden torjunnassa, viranomaisyhteistyö on kriittisen tärkeää. Tietoa kertyy pienistä jyväsistä aina valmiiseen materiaaliin esimerkiksi verotarkastuksista tai Aveilta. Me tarkastelemme saatuja tietoja sitten rikosoikeudellisesta näkökulmasta, Kiiski kuvaa.

Rakennusala on pirstaleinen ja urakoita ketjutetaan pitkiinkin ketjuihin. Altistaako alan rakenne talousrikollisuudelle?

– Se riippuu toimijoiden tarkoitusperästä. Kunhan esimerkiksi tilaajavastuulain mukaiset toimenpiteet hoidetaan ja valvotaan, että koko ketjun osalta täyttyvät viranomaisvelvoitteet sekä muut asiaan kuuluvat maksut, se on perusteltua, Kiiski toteaa.

Kolikon toinen puoli ovat toimijat, joiden tarkoitusperät ovat rikollisia.

– Ketjutus on kiistatta yksi tapa, jota on hyödynnetty vääriin tarkoituksiin. Ketjutuksella pyritään vaikeuttamaan rikosepäilyn selvittämistä. Yritetään piilottaa rahavirrat ja se, kuka tosiasiallisesti on vastuussa. Harjoitetaan mahdollisesti pimeää palkanmaksua tai pimeän ulkomaisen työvoiman käyttöä. Työmarkkinat globalisoituvat ja se näkyy myös rakennusalalla. Suunta on vahvistunut entisestään, Kiiski sanoo.

Toimenpiteillä on merkitystä

Valtioneuvosto on hyväksynyt uuden harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian ja toimenpideohjelman tämän vuoden kesäkuussa vuosille 2020–2023.

Rakennusalan harmaata taloutta on pyritty kitkemään viimeisen 10 vuoden aikana muun muassa käänteisellä alv:llä, veronumeron käyttöönotolla sekä laajennetulla työntekijöitä ja aliurakointitietoa koskevalla ilmoitusmenettelyllä.  Myös tilaajavastuulaki on aikanaan säädetty harmaan talouden torjumiseksi.

– Käänteisen arvonlisäveron vaikutus vuositasolla on noin 75 miljoonaa euroa vuodessa ja veronumeron ja ilmoitusvelvollisuuden yhteisvaikutus on tuonut palkkatuloja näkyväksi 300 miljoonaa euron edestä, josta veroja maksetaan noin 100 miljoonaa euroa. Nämä uudistukset ovat muuttaneet tilannetta rakennusalalla parempaan suuntaan, mutta eivät ole poistaneet harmaata taloutta kokonaan, Marttinen toteaa.

Verohallinto toteutti vuoden 2019 huhtikuussa laajan kyselyn eri viranomaisille, yrityksille ja työntekijäpuolen edustajille siitä, miten harmaa talous on kehittynyt.

– Harmaa talous elää ajan mukana. Esimerkiksi uudet työntekemisen muodot kuten alustatalous näkyvät myös harmaan talouden muodoissa. Siksi tarvitaan edelleen toimenpiteitä sekä ajantasaisia toimivaltuuksia viranomaisille esimerkiksi tietojensaannin ja -vaihdon osalta, Marttinen sanoo.

– Rikollisetkin pyrkivät kehittämään toimintaansa, etsivät uusi kanavia, kun viranomaiset paikkaavat aukkoja. Se on sellaista kissa ja hiiri -leikkiä. Meidän on oltava kehityksen hermolla koko ajan. Käyttöön otetut keinot ovat toimineet, mutta emme voi tuudittautua siihen, kun aina löytyy uusia tekotapoja. Eli takaavatko nyt käytössä olevat keinot tulevaisuudessa menestystä harmaan taloudun torjunnassa, sitä ei pysty lupaamaan, Kiiski toteaa.

Rakennusalan kannalta on kiinnostava meneillään oleva hanke (osana harmaan talouden toimenpideohjelmaa), jossa selvitetään mahdollisuutta laajentaa velvoitteidenhoitoa koskevia tietoja ja muista viranomaisrekistereiden tietoja julkisessa YTJ- järjestelmässä nykyistä laajemmin.  Tällöin yrityksillä olisi mahdollisuus valita yhteistyökumppaninsa sen mukaan, miten ne ovat hoitaneet velvoitteitaan.

– On vaikeampi kiertää velvoitteita, jos ne ovat julkista tietoa, Marttinen sanoo.

Marttisen mukaan myös kirjanpitovelvoitetta olisi tarkoitus laajentaa koskemaan ulkomaisia yrityksiä, kun niillä on kiinteä toimipaikka Suomessa.

Korona tuo oman osansa

Sekä Marttinen että Kiiski näkevät korona-ajan väliaikaisen konkurssilainsäädännön näkyvän ensi vuonna omassa työssään, kun väliaikainen velallisen suoja päättyy.

– Konkurssien määrä saattaa kasvaa ja niihin voi liittyä harmaan talouden ilmiöitä. Myös korona-aikana annettujen yritystukien osalta voi tulla ilmi väärinkäytöksiä, Marttinen sanoo.

Kiiski näkee yhtenä mahdollisuutena esimerkiksi velallisten rikokset, jossa konkreettisissa maksuvaikeuksissa olevien yhtiöiden varallisuutta on siirretty pois yhtiöstä viime hetkillä ilman hyväksyttävää syytä.

– Nämä mahdolliset vaikutukset eivät varmasti tule konkretisoituessaan rajoittumaan vain rakennusalalle, mutta asiaa seurataan ja poliisi sekä viranomaisyhteistyökumppanimme laativat asiaan liittyen säännöllisesti toimintaympäristöanalyysejä, Kiiski toteaa.

– Toteutimme kyselytutkimuksen harmaan talouden torjuntaviranomaisille. Koronan takia valvonnan keinoja on jouduttu muuttamaan muun muassa etätarkastuksiksi useissa eri viranomaisissa. Kyselytutkimukseen saadut vastaukset viittaavat siihen, että valvonnan tehokkuus etätarkastusten lisääntymisen myötä on saattanut heiketä. Lisäksi voidaan arvioida, että koronasta aiheutuvat työtehtävät todennäköisesti lisääntyvät seuraavien 1–3 vuoden aikana torjuntatyössä, sanoo Marttinen. 

Teksti ja kuvat: Johanna Hellsten