Rakennusliiton jo kahdesti siirtynyt ylimääräinen liittokokous pystyttiin järjestämään koronaturvallisuus huomioiden 22.5.2021 Vantaalla ja 7 muulla paikkakunnalla. Kokouksen avasi perinteisiin tapaan liiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

– Viimeksi olemme kokoontuneet ylimääräiseen liittokokoukseen vuonna 1992.  Silloin kokousta pidettiin 1990-luvun talouslaman kurimuksessa. Liiton rahat olivat loppumassa. Sääntöjä piti muuttaa, eli alettiin periä työttömyyspäivärahasta jäsenmaksua. Taloutta pystyttiin jonkun verran paikkaamaan sillä. Vuonna 1993 jäsenistä 60 prosenttia oli työttöminä. Se oli rankkaa aikaa, Harjuniemi muisteli.

Harjuniemen mukaan vuonna 2019 liittokokouksessa sääntömuutostyö jäi kesken. Liiton hallitus on valmistellut muutoksia kokouksen jälkeen ja tehnyt yksimielisiä esityksiä liittokokoukselle.

– Ne muutokset ovat nimenomaan sieltä jäsenen edun vinkkelistä mietittyjä, Harjuniemi sanoi.

Tällä kertaa kysymys ei ole liiton rahoista.

– Liitto ei tällä hetkellä tarvitse jäseniltään lisää rahaa, mutta liitto tarvitsee lisää voimaa. Se voima ei tule rahasta, voima tulee jäsenistä. Liitto on työehtosopimus. Jäsenet ovat liittyneet ammattiliittoon tehdäkseen työehtosopimuksen. Yhteisen sopimuksen, joka kattaa kaikki ja luo turvaa kaikille, Harjuniemi totesi.

Viime aikoina työnantajaosapuoli on hyökännyt voimakkaasti yleissitovia työehtosopimuksia vastaan. Teknologiateollisuus on vaatinut luopumista yleiskorotuksista ja luottamusmiehen ohittamista neuvotteluissa.

– Omanarvontuntoinen ammattiliitto sanoo, että ei käy. Työehtosopimusta ei tehdä, ellei liitolla ole voimaa eli jäseniä. Ja jäseniä pitää olla mieluummin paljon kuin vähän. Nyt kun tes-järjestelmä on asetettu rankalla tavalla kyseenalaiseksi, mistä se kertoo? Arvioidaan, ettei ay-liikkeellä ole voimaa painostaa. Silloin jokaisen liiton on mietittävä, miten järjestäytymisastetta parannetaan, Harjuniemi muistutti.

Harjuniemi sanoi, ettei hyvinvointiyhteiskunta ole syntynyt pohjoismaihin pyytämällä vaan vaatimalla.

– Yksin voi pyytää, joukossa voi vaatia. Ne esitykset, joita täällä on käsittelyssä, tuottavat tilanteen, joka ei ole keneltäkään pois. Päin vastoin, Harjuniemi sanoi.

Yksinyrittäjät liiton turvaan

Aiemmin liiton ja osastojen säännöissä todettiin jäsenedellytyksenä, että henkilön tulee työskennellä liiton sopimusaloilla työntekijänä tai toimihenkilönä. Määritelmä yksinkertaistettiin muotoon sopimusaloilla työskenteleviksi.

Jo nykyisin liiton jäsenenä on paljon muun muassa pienillä omakoti- ja mökkityömailla työskenteleviä ammattilaisia, jotka eivät ole jatkuvassa palkkatyösuhteessa. On järkevää, että myös nämä yksinyrittäjät voivat liittyä liittoon.

Hallitukselle päätösvaltaa jäsenmaksusta

Aiemmin sääntöjen mukaan liiton hallitus vahvisti prosentuaalisen jäsenmaksun tason vuosittain. Päätösvalta jäsenmaksun muodosta (esimerkiksi siitä, onko jäsenmaksu prosentti- tai europerusteinen) oli vain liittokokouksen päätettävissä. Uusissa säännöissä hallitus voi päättää myös jäsenmaksun muodosta.

Jäsenmaksuun ylimääräinen liittokokous ei siis tehnyt muutoksia, mutta antoi hallitukselle enemmän mahdollisuuksia siitä päättämiseen jatkossa.

Kahdella puheenjohtajalla jatketaan myös 2023

Liiton hallitus esitti kokoukselle siirtymistä yhden puheenjohtajan malliin. Esityksellä pyrittiin suoraviivaistamaan liiton johtamista ja organisaatiota.

Liittokokouksessa käytettiin asiasta useita puheenvuoroja, joissa kannatettiin kahden puheenjohtajan mallilla jatkamista. Asiasta äänestettiin ja päätökseksi tuli, että sääntöjä ei tältä osin muuteta. Näin ollen liittokokous 2023 tulee valitsemaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vanhaan tapaan.

Jäsenen erottaminen osastosta

Suoran erottamisen (esimerkiksi jäsenmaksujen maksamattomuuden johdosta) vaihtoehdoksi lisättiin sääntöihin mahdollisuus rajoittaa jäsenoikeuksia. Näin jäsen ei ole jäsenetujen piirissä, mutta hänelle voidaan edelleen mm. lähettää liiton viestintää. Myös erottaminen on tietenkin edelleen mahdollista. Muutoksella halutaan helpottaa jäsenen paluuta liittoon.

Uuden säännön mukaan osaston hallitus voi rajoittaa jäsenoikeuksia tai katsoa jäsenen eronneeksi osastosta, jos jäsenmaksut ovat maksamatta yli kuudelta kuukaudelta. Jäsenellä on oikeus maksaa rästiin jääneet jäsenmaksut, mikäli häntä ei ole vielä poistettu jäsenrekisteristä.

Aiemmin säännöissä määrättiin jäsenen erottamisesta siten, että jäsen erotetaan osastosta, jos hän petollisella tavalla on hakenut työttömyyspäivärahoja ja erotettu työttömyyskassasta. Tämä ei ole tietosuojalainsäädännön mukaan mahdollista. Työttömyyskassa ei saa kertoa ammattiliitolle kassan jäsenen väärinkäytöksestä tai erottamisesta. Siksi tätä erottamisperustetta ei voi olla myöskään liiton säännöissä.

Osaston ja aluejärjestön hallitukseen yleisvarajäsenet

Paljon toivottu muutos on, että jatkossa osaston hallitukseen tulee valita varsinaisten jäsenten lisäksi vähintään 2 ja enintään 10 yleisvarajäsentä, aiempien henkilökohtaisten varajäsenten sijasta. Tämä helpottaa osastojen toimintaa merkittävästi.

Vastaavasti aluejärjestön hallitukseen valitaan jatkossa vähintään 4 ja enintään 20 yleisvarajäsentä.

Myös aluejärjestön purkusäännöstä täsmennettiin. Voimassa olevien sääntöjen mukaan aluejärjestö voidaan purkaa aluejärjestön edustajakokouksen päätöksellä, jolloin aluejärjestön jäljellejääneet varat luovutetaan toimintaa jatkavalle yhdistykselle rakentajien alueelliseen edunvalvontaan ja järjestötyöhön kohdennettuna. Aiemmin varat olisi luovutettu Rakennusliitto ry:lle.

Muita muutoksia

Pienempiin muutoksiin kuuluu maa- ja vesirakennusalan muuttaminen säännöissä infra- ja infrapalvelualaksi, kuten alan työehtosopimus on jo aiemmin nimetty. Tilintarkastaja -sanat muutettiin lakimuutoksen mukaisesti toiminnantarkastajiksi aluejärjestöjen säännöissä.

Rakennusliitto kirjasi vuonna 2020 selvästi enemmän jäsenten avunpyyntöjä kuin aiempina vuosina. Kun liiton alueelliseen palvelupisteeseen tulee yhteydenotto, se kirjataan järjestelmään. Sen jälkeen asiaa selvitetään ensin alueellisesti, mutta jos alueella ei pystytä selvittämään asiaa, se siirtyy liiton keskustoimistolle ja mahdollisesti lakiosastolle. 

Erityisesti nousua näkyi vuonna 2020 työtapaturmiin liittyen. Myös eläkkeisiin, ammattitauteihin ja sosiaaliturvaan liittyvien yhteydenottojen määrä kasvoi. 

Muutoksenhaku vaatii osaamista 

Ammattitauti-, eläke-, sosiaali- ja tapaturma-asioita päätyy paljon Rakennusliiton sosiaalipoliittisen asiantuntijan Tiina Nurmi-Kokon pöydälle. Hän auttaa jäseniä erilaisissa ammattitautikysymyksissä sekä tapaturmavakuutuksiin ja muutoksenhakuihin liittyvissä kysymyksissä. 

– Ammattitaudeista esimerkiksi asbestisairaudet ovat jatkuvia ja ihmisen kunto voi heikentyä. Myös kuulon alenemat ovat nykyään yleisiä ammattitauteja. Lisäksi on erilaisia tenniskyynärpäitä ja jännetuppitulehduksia, joita on vaikea saada läpi ammattitauteina, Nurmi-Kokko sanoo. 

Nurmi-Kokko auttaa liiton jäseniä muun muassa tekemällä valituskirjelmiä tapaturma-asiain muutoksenhakulautakuntaan, sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan, työeläkeasiain muutoksenhakulautakuntaan ja vakuutusoikeuteen. 

– Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnassa käsitellään nykyään sekä työttömyysturvaan että Kelan päätöksiin liittyvät asiat. Lautakunnan jäsenet joutuvat käymään läpi jokainen hakemuksen kaikkine liitteineen, ja siellä on nyt ruuhkaa, Nurmi-Kokko kertoo. 

Nurmi-Kokon mukaan eläkeasiat näkyvät paljon siksi, että ikääntyneemmissä rakennustyöntekijöissä on paljon vajaatyökykyisiä. Kun he joutuvat pitkille sairaslomille, pitää työnantajan selvittää, olisiko heille tarjolla kevyempää työtä. 

– Sellaista ei usein löydy. Sitten kun 300 sairaslomapäivää tulee täyteen, pitäisi tehdä kuntoutustukihakemus tai työkyvyttömyyseläkehakemus. Jos sitä ei tee ajoissa, tulee työttömyysturvan osalta hylkyjä. Myös Kelan maksamat etuudet voivat katketa. Nämä ovat monimutkaisia kokonaisuuksia. 

Tapaturmista liiton jäseniä vaivaavat kaatumiset, putoamiset, venähdykset ja revähdykset. Myös päävammoja tulee edelleen liikaa. 

– Ne ovat todella hankalia tapauksia. Jos tapaturman ensitietoihin on kirjattu, että esimerkiksi on pudonnut 1 metrin matkan ja todellisuudessa kyseessä olikin 1 kerrosväli, niin näiden oikominen on hankalaa. Lisäksi päävamma voi vaikuttaa siihenkin, muistaako itse, miten tapaturma tapahtui, Nurmi-Kokko sanoi. 

Nurmi-Kokon mukaan hänen pöydälleen päätyvissä tapaturmissa näyttää siltä, että kaikki työmaat eivät välttämättä ole ymmärtäneet kunnolla vaarojen ja riskien arvioinnin tärkeyttä. 

Teksti ja kuva: Johanna Hellsten 

Rakennusliiton Vaalimylly-palvelu laajeni vuodenvaihteessa maanlaajuiseen käyttöön. Vaalimyllyn
avulla luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen vaalit voi nyt järjestää sähköisesti.

Palvelu on ollut koekäytössä osassa maata, ja siitä on kertynyt paljon positiivisia kokemuksia. Lauri Kinnunen valittiin viime keväänä Rakennusliike Joen Talon työsuojeluvaltuutetuksi ja varaluottamusmieheksi sähköisillä vaaleilla.

Kinnunen kehuu Vaalimyllyä yksinkertaiseksi järjestelmäksi. Liitto hallinnoi vaaleja, joten vaalien järjestelyt eivät sido yrityksen työntekijöiden aikaa.

Sähköisissä vaaleissa äänestäminen on helppoa. Vaalimylly lähettää kaikissa vaalien vaiheissa äänioikeutetuille tekstiviestin. Tekstiviestissä on linkki, josta pääsee asettumaan ehdolle tai äänestämään.

Kinnunen kertoo työntekijöiden kehuneen selkeitä viestejä ja parilla klikkauksella äänestämistä. Myös liittoon kuulumattomat jäsenet ovat kiitelleet äänestämisen helppoutta.

– Meillä on liikkuvia työkohteita, ja kaikki pystyivät äänestämään työkohteissa. Ei tarvinnut sählätä papereiden kanssa edestakaisin, Kinnunen kertoo.

Luotettavat vaalit

Yksi syy Vaalimyllyn kehittämiseen on ollut vaalien luotettavuuden takaaminen.

– Kirjevaalien epäselvyydet ovat huolestuttaneet jäseniä, Rakennusliiton pohjoisen palvelualueen päällikkö Marko Niskanen kertoo.

Myös Lauri Kinnunen kehuu sitä, että vaalisalaisuuden vaarantumista ei Vaalimyllyn kanssa tarvitse miettiä.

Vaalien järjestäjät eivät näe, kuka on äänestänyt ketäkin. Myöskään äänestystilannetta ei pääse näkemään ennen vaalien päättymistä.

– Palvelun avulla voimme tuottaa jäsenillemme hyvän, vaivattoman ja luotettavan palvelun, järjestelmää kehittämässä ollut Niskanen toteaa.

Luottamushenkilö tai liiton jäsen käynnistää vaalit mobiilijäsenkortin kautta. Sen jälkeen Vaalimyllystä vastaava henkilö hoitaa loput tarvittavat toimet siihen saakka, että valinnat saadaan tehtyä. Kaikkien työntekijöiden puhelinnumerot pyydetään yritykseltä ja luottamusmiesehdokkaiden kelpoisuus tarkistetaan liiton jäsenrekisteristä.

Teksti: Salla Virtanen