10 prosenttia rakentajista altistunut töissä koronalle
Rakentaja-lehti 29.4.2021Rakentaja-lehden kysely paljastaa rakentajien karun tilanteen; työmaiden koronatoimet eivät edelleenkään ole riittäviä ja moni on altistunut työssään tartunnalle.
Helsinki GSE:n raportissa Koronatartuntojen ja sairaalahoidon riskien arviointi eri ammatti- ja tuloryhmissä todetaan, että vuoden 2021 puolella muun muassa rakennusten viimeistelytyöntekijät ja rakennustyöntekijät erottuvat selvästi tartuntaosuuksien suhteen ja heille tartuntoja on havaittu yli 1,5 prosentilla työntekijöistä alkuvuoden 2021 aikana.
Rakentaja-lehti lähetti vuoden 2021 maaliskuussa kyselyn koronalle altistumisesta ja tartunnoista liiton noin 42 000 työssäkäyvälle ja opiskelijajäsenille. Vastauksia saatiin 1 534. Rakentajat myös kertoivat avovastauksissaan korona-ajasta 40 sivun verran.
– Tilanteessa tullut selkeästi ilmi yhteiskunnan asennoituminen rakennustyömaihin. Aikaisemmat työmaiden ongelmat kuten sosiaalitilojen ahtaus, kulkevat flunssat ja taudit pienissä tiloissa, ovat nyt suurempi ongelma, kun yhteiskunta joutuu kantamaan osan tartuntataudeista. Julkinen keskustelu ei ole ennen nähnyt näitä ongelmia omanaan, sillä ne eivät ole suuresti levinneet työmaan ulkopuolelle, eräs vastaajista kirjoittaa.
Monia vastaajia tilanne turhauttaa ja koronalle toivotaan loppua.
– Olen sanonut alusta asti, että näissä välimallin rajoituksissa ei ole mitään järkeä. Pitäisi kerralla laittaa 3–4 viikon täys-lockdown päälle ja sitten rajat kiinni – tai no maasta saa lähteä ja jos joku on tulossa Suomeen niin 2 viikon omakustanteinen karanteeni hotellissa ja sen yhteydessä vähintään 3 testiä. Tällä tavalla saataisiin Suomi pyörimään normaalisti, yksi turhautuneista kirjoittaa.
10 prosentilla korona-altistus töissä
Vastanneista henkilöistä noin 10 prosenttia oli altistunut koronalle työpaikallaan. Työmaalla altistuneista 21 prosenttia oli saanut koronatartunnan.
Yli puolella vastaajista terveydentila on palautunut koronan sairastamisen jälkeen ennalleen. Kuitenkin 12 prosentilla tartunnan saaneista terveydentila ei ole palautunut ennalleen. 30 prosenttia ei halunnut vastata kysymykseen.
– Työkaverillani on ollut todennäköisesti jo viime vuoden keväällä korona ja on sen jälkeen sairastanut flunssan tapaisia oireita ja joutunut olemaan sairauslomalla viikon verran kuukaudessa jo vuoden ajan. Tästä syystä työnantajani on lomauttanut henkilön, vaikka arviona on, että sairastelu johtuu koronan heikentämästä immuunijärjestelmästä, eräs kirjoittaa.
Siitä, onko työnantaja ilmoittanut tapaturmavakuutusyhtiölle työntekijänsä työmaalla saadusta koronatartunnasta, ei tiennyt 70 prosenttia työntekijöistä. Työnantajalla on velvollisuus pitää kirjaa koronalle altistuneista, sillä se vaikuttaa mahdollisiin ammattitautipäätöksiin.
Joillakin työntekijöillä korona ahdistaa, eikä työnantajan toimiin täysin luoteta.
– Korona on vaikuttanut jokaiseen ja tuntuu että on raskas taakka päällä koko ajan.
– Korona on aiheuttanut todella paljon stressiä ainakin itselleni. Työn puolesta joudut liikkumaan paljon eri kohteissa ja sitten seurataankin jännittyneenä, että oletko joutunut joukkoaltistumiseen.
– Huolestuttaa tietysti tämä tilanne, mutta pakko vaan huolehtia omasta toiminnasta koronaa vastaan.
– Työnantajat osittain koittavat peitellä ja vähätellä, että työmaat pyörivät. Mikä toisaalta on ymmärrettävää, mutta pienen tekijän näkökulmasta aika häikäilemätöntä ja miettii, että onko tekijöiden turvallisuudella/terveydellä mitään väliä?
– Työmailla ei noudateta sääntöjä esimerkiksi maskeista tai sosiaalitilojen käytöstä. Työmaalla työskentelee yskiviä ja selkeästi kipeitä ihmisiä. Jos jotkut ovat sairastuneet koronaan, kielletään puhumasta kenellekään, ettei työmaata laiteta kiinni. Karanteeniin ei määrätä, vaikka altistuneita olisi ollut samassa tilassa, yksi vastaaja kiroaa.
Toisaalta yhdessä tsemppaamista pidetään tärkeänä.
– Suojautumisella, hygienialla ja turvaväleillä pääsee jo pitkälle.
– Ei ole vaikuttanut työpanokseen taikka aikatauluun. Tsempataan yhdessä tämä läpi.
Käsidesillä mennään
Kyselyssä selvitettiin myös, minkälaisia toimenpiteitä työmailla on käytössä koronatartuntojen estämiseksi. 80 prosenttia vastaajista kertoi, että saatavilla on käsidesiä. Lähes puolet oli kuitenkin sitä mieltä, ettei työmaiden hygieniatasoa ole parannettu. 58 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että sosiaalitiloja ei siivota enempää kuin aiemminkaan.
Noin puolet vastaajista kertoi, että kahvi- ja ruokailutaukoja ei ole porrastettu eikä työntekijöiden määrää samoissa tiloissa vähennetty. Alle puolet vastaajista kertoi työmaallaan olevan maskipakko.
11 prosenttia vastaajista sanoi, ettei työmaalla ole tehty mitään koronatartuntojen vähentämiseksi. Hyvin huolestuttavaa oli myös se, että 86 prosenttia kertoi, että käsienpesupaikkoja ei ole lisätty. Avovastauksissa työmaiden koronatoimet saavat huutia.
– Omalla työmaalla tahtoo saippua ja käsipaperi olla aina loppu. Pientä parannusta siihen, kun alkuun oltiin viikkoja ilman käsipaperia ja -saippuaa.
– Kuulun riskiryhmään, eikä tilannetta ole otettu ollenkaan tosissaan, saati edes riskiryhmäläisiä yhtään ajateltu. Käsisaippuakin vissiin maksaa kultaa.
– Rajoituksia ja suosituksia kyllä annetaan, mutta valvonta on olematonta. Jos ei ole valmis lähtemään yhteisiin majoitustiloihin ja peseytymistiloihin, sitä ei ymmärretä. Taukotilat toimivat samalla lailla kuin ennen korona-aikaa.
– Liian paljon porukkaa pienissä tiloissa ja vain 2 wc:tä ja käsienpesupaikkaa käytössä. Työntekijöitä useita kymmeniä.
Vaikka maskipakko on monella työmaalla, on sen valvonta niin ja näin. Moni kritisoi, ettei sitä valvota, ja maskit roikkuvat leuan alla.
– Maskipakon tultua osa porukasta käytti maskia mutta se lipsui pois, eikä sitä valvota mitenkään. Annetaan vaan ulospäin kuva, että kyllä on maskipakko.
– Työmailla ei ole tehty koronan ehkäisemiseksi juurikaan yhtään mitään. Maskin käytöllä firmat pyrkivät vain välttämään työmaan sulkemisen, jos tartunta todetaan. Kun on maskipakko, väittävät ettei tartunta ole tullut työmaalla ja hommat jatkuvat samaan malliin.
On myös työmaita, jolla tilanne otetaan vakavasti.
– Tauoilla visiiripakko, käsidesit joka taukokopin ovella, kopit siivotaan päivittäin, porrastetut työajat.
– Parityöskentelyä, paria ei vaihdeta. Eikä käydä toisten työpisteillä. Maskipakko, käsidesi ja turvavälit. Itse koen, että omassa työkohteessa on toteutunut hyvin.
– Meidän työmaallamme ei ole koronaa. Maskia käytetään sisällä ja ulkona. Kahvitauot ja ruokatauot on porrastettu.
Rakennustuotetahtailla koronan hallinta vaikuttaisi toimivan melko hyvin.
– Työskentelen rakennustuoteteollisuudessa ja työpisteellä on minun lisäkseni vakituisena 1 henkilö. Tavarantoimittajat eivät tuo rahtikirjoja henkilökohtaisesti, vaan ne jätetään ulos postilaatikkoon. Vierailijoita ei otetaan vastaan, eikä päälliköitä pyöri työpisteellä. Jos tulee, he käyttävät suojamaskeja. Työpisteellä vaihdetaan vaatteita ja ruokaillaan. Alusta asti, kun on reagoitu koronaan, niin on toiminut hyvin. Jos on ollut epäilys tartunnasta, henkilö on laitettu karanteenin ja lähikontaktissa olleet myös.
– Työmaalla, joka on tehdastyö, on hygieniaan satsattu alusta saakka. Vaikka olemme pienellä paikkakunnalla, on kaikkien vierailijoiden työmaalle tuloa karsittu ja etäpalavereita ollut käytössä. Toiminta desinfioinnin ja taukojen porrastusten osalta on ollut ihan ok. Maskien käyttö osastoilta toisille liikuttaessa on toiminut.
Karanteenin kautta
Työmaa-altistuksen jälkeen seuranneista toimenpiteistä karanteeniin määräämisestä kertoi 56 prosenttia vastaajista. Noin 10 prosenttia vastaajista kertoi, että työmaa oli suljettu. Kolmannes vastaajista kertoi, että työmaalle oli sen jälkeen määrätty maskipakko ja noin 15 prosenttia, että työmaalla työskentelyä oli porrastettu.
– Työmaalla oli viime syksyn aikana muutamia epäiltyjä altistumisia. Altistuneet kävivät testeissä ja jäivät karanteeniin. Muut jatkoivat töitä normaalisti. Jos testitulokset olisivat olleet positiivisia, työmaa olisi todennäköisesti suljettu.
– Käsidesit ja siivousten lisääminen tuli vasta kun koronatapauksia alkoi ilmetä työmaalla.
– Altistumisten tapahtuessa ei ole ollut selkeää toimintatapaa. Kokemus 3 eri rakennusliikkeen työmailta. Altistumistilanteessa ei olla noudatettu viranomaisten määräämää 14 vuorokauden karanteenia, vaan käsketty koronatestiin, jonka ollessa negatiivinen on käsketty palata töihin.
Karanteeniin joutuminen voi olla myös taloudellisesti raskasta, riippuen siitä, hakeeko tartuntapäivärahaa työnantaja vai työntelijä itse palkanmaksun lakatessa.
– Itse olen karanteenissa, kun äidillä on korona. Työnantaja hoiti hienosti homman, ettei itse tarvitse hakea koronakorvausta, vaan maksaa palkan normaalisti ja hakee sitten Kelalta.
Koronatiedottaminen sai vastaajilta pyyhkeitä. Erityisesti kommentoitiin sitä, että suurilla työmailla, pitkissä urakointiketjuissa tiedonsaanti oli heikkoa. Myös salailua epäiltiin.
– Info tulee uutisista. Uusista tartunnoista ei tiedoteta, varsinkaan kerrota kenellä positiivinen tulos on.
– Usein koronatartunnoista ilmestyy taukohuoneen seinälle joku lippulappu muiden lippulappujen joukkoon, jossa tartunnasta kerrotaan viikkoa myöhemmin sen ilmenemisestä. Pimentoon jää, että kuka koronaan on sairastunut ja sitä sitten yksin pohtii, että olikohan kyseinen henkilö työskentelemässä samoissa tiloissa minun kanssani.
– Ethän sä niillä isoilla työmailla edes osaa sanoa kuka sun kanssa on ollut samassa tilassa vartin tai pidempään ja millä etäisyydellä. Kaikkia ei edes tunne, etkä sä yksinkertaisesti voi kiinnittää huomiota siihen, että kuka siellä samassa tilassa sun kanssa hengittää, yksi vastaaja pohtii.
Kyselyn tekijä: Jukka Nissinen, teksti: Johanna Hellsten, kuvitus: Taïga Rapinat