Ulkomaisesta työntekijästä ei välitetä – ja se näkyy pandemiassa - Rakennusliitto

Takaisin

Ulkomaisesta työntekijästä ei välitetä – ja se näkyy pandemiassa

29.4.2021

”Harmittaa, kun ulkomaalaisia tasoitemiehiä ja maalareita kierrätetään eri työmailla. Näin ainakin omalla työmaalla on tapahtunut. Olisi hyvä, jos sama mies tai porukka hoitaisi alusta loppuun työmaan. En siis mitenkään moiti itse työntekijää, vaan heidän työnjohtajiaan.”

Näin kommentoi yksi liiton jäsen Rakentaja-lehden suuressa koronakyselyssä. Lukemattomissa vastauksissa toistettiin huolta kiertävästä ulkomaalaisesta työvoimasta, jonka asuinolosuhteet, palkat, perehdytys ja kaikki mahdollinen on sinne päin. Heitä pidetään työmaiden pahimpina koronapeikkoina.

Totta on, että joulun jälkeen kotimaissaan lomailleita ulkomaalaisia rakentajia ei koronatestattu, eikä kukaan usko omaehtoiseen karanteeniin. Koronan kolmas aalto lähti käyntiin, sillä moni rakentaja tuli maista, joissa koronatilanne oli paljon Suomea huonompi. Työnantajat jäivät kiinni housut kintuissa, kun useilta työmailta löytyi kymmenien henkilöiden tartuntaketjuja. Alkuvuodesta pääosa tartunnoista oli juuri ulkomaalaisilla työntekijöillä. Rajat ovat olleet kuitenkin ulkomaalaisilta rakentajilta kiinni jo tammikuun loppupuolelta asti.

”Huono tai olematon sosiaaliturva edesauttaa karanteenirikkomuksiin, samoin huonot majoitusolot”, eräs toinen rakentaja kommentoi siirtotyöläisten suomalaisia rakentajia huonompaa koronatilannetta.

Koronapandemia on tuonut monessa maassa kaikkien silmien eteen siirtotyöläisten surkean aseman. Muun muassa Singaporessa, Qatarissa ja Saksassa lähti jo keväällä 2020 käyntiin isoja tartuntaryppäitä juuri siirtotyöläisten huonojen asuin- ja hygieniaolojen takia. Vaikka Suomessa tessissä on sovittu, minkälainen majoituksen pitää olla, harva ulkomaalainen työntekijä osaa vaatia oikeuksiaan. Vielä harvempi kuuluu Rakennusliittoon.

Jäsenten kokemus oli myös se, että ulkomaalaiset työntekijät viittaavat kintaalla koronaturvallisuudelle. Maskien käyttämättömyydestä mainittiin useita kertoja. Osin kyse voi olla siitä, että rakentajat tulevat Suomeen kulttuureista, joissa on vielä hivenen kotimaan työmaita machompi meininki. Osin kyse saattaa olla siitä, että miksi välittää mistään, kun heistäkään ei välitetä. Miksi sitoutua sellaisen yhteiskunnan arvoihin, jossa vieraillaan surkealla palkalla muutaman kuukauden ajan?

Jos muualta tulleet työntekijät jäävät vain omiin porukoihinsa, ei yhteishenkeä synny. Ja yhteishenkeä tarvittaisiin nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Työnantajilta kaivattaisiin myös skarppausta kaikilla rintamilla. Vaikka julkisuudessa onkin ollut uutisia isojen rakennusyritysten luovastakin kamppailusta työmaiden tartuntoja vastaan, kyselymme tuloksista päätellen iso osa työmaista on hygienian ja muiden hyvien koronakäytäntöjen osalta retuperällä. Edelleen. Yli vuosi pandemian alun jälkeen.