Puheenjohtaja Matti Harjuniemi: Komennusmiehillä isot riskit
Koronakriisi kohtelee kovin käsin myös rakennusalaa. Rajojen avaaminen työmatkaliikenteelle lisää koronariskiä alalla.
Rakennusliitto on tuonut esiin liiton jäsenkunnan ja koko toimialan työntekijöiden turvallisuuden kampanjoimalla mm. sosiaalitilojen ja siivouksen puolesta. Onko tuloksia näkyvissä?
– Asiallista ja tutkittua tietoa on jaettu paljon eri tuuteista, etenkin liiton viestinnän toimin. Sillä on ollut vaikutusta. Sitten on ollut monta monituista verenpaineen nostatusta. Luistetaan siivouksesta tai sälytetään sitä rakentajien vastuulle, vessoja ei ole ollenkaan tai ei ole tarpeeksi. Pukukaappeja ei ole kaikille, mikä ei toki ole koronan tuoma ilmiö. Julkisissa kulkuneuvoissa kuljetaan pölyisissä ja betonisissa haalareissa.
Myös liiton luottamushenkilöt ovat olleet aktiivisesti liikkeellä koronan suhteen?
– Liiton jäsenet, luottamushenkilöt ja työntekijät ovat kaikki tehneet asian eteen paljon. Vaikutettu on. Onpa meikäläinenkin karjunut asiasta kuin rajamies. Sen vaikutuksesta ei kyllä ole takuita.
Miten Rakennusliitto jatkaa etenemistä sosiaalitila-asiassa?
– Liitto jatkaa vaikuttamista. Näissä asioissa ei pidä väsyä, vaan samaa viestiä ja samoja toimenpiteitä on vain jatkettava. On haastettava sekä työnantajia että työntekijöitä. Kyllä sitä vastuuta on itse kullakin. Siivoojien työlle pitää antaa mahdollisuus onnistua.
Komennusmiesten surkeat asumisolot
Ulkomaalaiseen työvoimaan liittyen alalla oltiin ensin huolissaan, että se poistuu kokonaisuudessaan maasta. Ei kuitenkaan tainnut kovin paljon poistua?
– Ennen en ole kuullutkaan rakennusteollisuudelta niin hellyttäviä ja sydäntä särkeviä huolenosoituksia työntekijöistä, kuin kuulin rajojen mennessä kiinni. Ei täkäläisiä veronmaksajia ole koskaan näin lämpimästi kehuttu kriittisen tärkeäksi osaksi suomalaista rakennusteollisuutta.
Yllättikö se, että valtaosa ulkomaalaisista rakentajista jäi rajojen sulkemisen ajaksi Suomeen?
– Taloudellisesti polvillaan olevien maiden ihmisten on pakko liikkua työn perässä eikä olosuhteita mietitä. Stetson-tekniikalla laskin, että ehkä 15 prosenttia ulkomaalaisista jäi sulun aikaan kotiinsa.
Nyt toukokuussa rajat aukaistiin työmatkaliikenteelle ja sinä olet voimakkaasti vaatinut rakentajien turvallisuuden varmistamista aidolla karanteenilla ja komennusmiesten asumisolosuhteiden parantamisella. Työnantajapuolella on oltu sen sijaan hiljaa?
– Talonrakennusteollisuus on kyllä antanut ohjeita. Niiden ymmärrettävä ongelma on se, että niitä ei noudateta. Siirtotyöläisten majoitusolosuhteet ovat huonot ja pysyvät huonoina. Ilmiö on maailmanlaajuinen eikä rikas Suomi ole poikkeus. Koronakriisi ei tuo niihin parannusta, koska tilanteen parantaminen maksaisi.
Mikä tarkoittaa eläminen ”karanteeninomaisesti” rakennusalalla – työpaikalla, vapaa-ajalla, majoituksen suhteen?
– Omaehtoinen karanteeni rakennusalalla tarkoittaa sitä, että sen määrääjä katsoo sivuun asiasta. Siirtotyöläinen ei voi järjestää olojaan karanteeniksi, koska hän nukkuu, syö, työskentelee ja peseytyy samassa tilassa työkaverien kanssa. Eivät työvoimakauppiaat hänelle karanteeninomaista tilannetta järjestä.
Missä mättää, jos Suomessa vuonna 2020 asuu 10 miestä yhdessä huoneessa, kuten yksi tuore tapaus osoitti?
– Kun työvoiman liikkuvuus vapautettiin välittämättä vähääkään työntekijöiden oikeuksista ja niiden turvaamisesta, lähtivät miljoonat ihmiset liikkeelle riippuvaisina kaiken sortin kusettajista. Ei täysin toisen armoilla olevalla ihmisellä voi olla voimaa vaatia kelpo kohtelua eikä hänellä ole selkärankaa liittyä ammattiliittoon, joka ehkä voisi saada asiaan kuria.
Rakennustyömailla on etenkin pääkaupunkiseudulla ilmennyt ”koronaryppäitä” eli tauti on levinnyt työntekijöiden keskuudessa. Miten pääurakoitsijat tai rakennuttajat ovat reagoineet näihin tapauksiin?
– Jossakin puututaan tehokkaasti. Jäljitetään tartunnan lähteet ja altistuneet sekä poistetaan heidät työmaalta. Jossakin toivotaan, että tartunnan saanut ei tartuta muita. Jossakin ei reagoida asiaan.
Töitä koronalaskun maksajille
Rakennuskassassa on tätä kirjoittaessa noin 7 000 työtöntä. Lisäksi tulee huomioida muissa kassoissa olevat rakentajat ja alityöllistetyt pienyrittäjät. Olet Matti Harjuniemi sanonut, että alalla on 15 000–20 000 henkeä vapaata työvoimaa, kotimaassa. Miksi tämä ryhmä ei kelpaa työnantajille?
– Tyhjentävää vastausta en osaa antaa. Siirtotyöläisten käyttö on tietenkin yksinkertaisen helppoa, koska heillä ei oikeastaan ole juurikaan vaatimuksia eikä heitä koske sama turva kuin täkäläisiä tekijöitä. Rajat ylittävien työvoimakauppiaiden hinnatkin joustavat helposti alaspäin, koska työntekijät joustavat.
Koronan vaikutuksen ajallista kestoa ei kukaan vielä tiedä, joten suuri osa lomautetuista myös odottaa kutsua palata töihin entiselle työnantajalleen.
Suomen talouden tila tulee koronaepidemian jälkeen olemaan hyvin erilainen kuin ennen sitä. Kuten aina, laskun maksavat suomalaiset veronmaksajat. Mitä toivot rakennusalan toimijoilta pitkällä tähtäimellä?
– Pitkällä tähtäimellä olemme toki kaikki kuolleita. Silti alan päättäjien kannattaisi satsata tulevaisuuteen ja suosia täkäläisiä urakoitsijoita ja täkäläisiä veronmaksajia, myös alalle valmistuneita. Ei nykyinen meno tiedä alalle hyvää.
Artikkeli on julkaistu Rakentaja-lehdessä 4/2020.
Teksti: Janne Mäkinen
Kuva: Jukka Nissinen