Putki- ja ilmastointiasennusalojen urakkahinnoittelu muuttui
10.1.2013 Palkat ja TES
Viime työehtokierroksella tehtiin putki- ja ilmastointiasennusalojen normituntihinnoittelu määräyksiin muutamia merkittäviä muutoksia. Muutokset tulivat voimaan siirtymäsäännöksellä ja nyt on se aika, jolloin on syytä avata hieman tarkemmin mistä on kyse.
Muutokset normiaikahinnoittelujärjestelmään tulevat tai tulivat voimaan kunkin työn osalta niissä työkohteissa, joissa tilaajan ja urakoitsijan välillä solmittu urakkasopimus perustuu 1.4.2012 jälkeen annettuun ensimmäiseen urakkatarjoukseen.
Erikoisetumieslisä
Uusi erikoisetumieslisä on tarkoitettu niille etumiehille, jotka hoitavat muitakin kuin työehtosopimuksen tarkoittamia etumiestehtäviä. Näitä voivat olla esimerkiksi:
- osallistuminen tilaajan ja urakoitsijan välisiin työmaakokouksiin
- osallistuminen erilaisiin viranomaistarkastuksiin
- osallistuminen työmaalla tapahtuviin katselmuksiin
- osallistuminen työmaalla pidettäviin urakoitsija-, aikataulu-, reikä-, ja risteyspalavereihin
Koska edellä mainitut tehtävät eivät sisälly normiaikoihin (urakkaan), tulevat ne TES:n mukaan erikseen korvattaviksi. Ryhtyminen erikoisetumieheksi vaatii aina kirjallisen sopimuksen ja se on aina täysin vapaaehtoista.
Sopimuksessa tulee mainita ainakin tehtävien pääkohdat ja valtuudet, joilla erikoisetumiestehtävään sitoutunut työntekijä toimii. Tehtävien hoitamisesta maksettava palkka voidaan sopia, mutta niistä maksetaan vähintään henkilökohtaisen KTA:n mukainen palkka.
Uudella erikoisetumiestehtävällä ja siitä maksettavalla korvauksella ei ole mitään tekemistä vanhan, edelleen voimassa olevan työehtosopimusmääräyksen kanssa. Etumieslisä tehtävineen ja 5,3 prosentin suuruisine korvauksineen on edelleen sellaisenaan voimassa. Erikoisetumiestehtävässä on kyse erikseen sovittavasta lisätehtävästä korvauksineen. Erikoisetumiehenä voi toimia joku muukin kuin työmaan varsinainen etumies.
Urakan jako
Urakan jakoperusteita muutettiin. Kyse on siitä, kuinka suuren osan kukin työntekijää saa urakan loppupohjista. Edelleen palkkaryhmissä 2–4 työskentelevät työntekijät jakavat urakkapohjat tasajaolla. Muutos koskee palkkaryhmien S ja 1 työntekijöitä. Palkkaryhmän S työntekijät eivät ole loppupohjien jaossa mukana lainkaan. Ainoastaan ulosmaksetut palkat kuluttavat urakkasummaa.
Palkkaryhmän 1 työntekijät saavat aiempaa pienemmän osan urakkapohjista. Kun palkkaryhmien 2–4 työntekijöiden urakan jakopalkka on 15,21 € (palkkaryhmä 3:n perustuntipalkka), on se palkkaryhmän 1 työntekijöillä 50 prosenttia tästä (7,61 €).
Laskentaesimerkki löytyy liiton internetsivuilta seuraavaa polkua seuraten: www.rakennusliitto.fi >jäsensivut > sopimusalat > talotekniikka-ala > tietopakki.
Koska urakanjakoperustetta on muutettu, on tärkeää, että palkkaryhmien S ja 1 työntekijöille ei maksettaisi ulosmaksuna enempää kuin sopimuksen mukainen ulosmaksu, joka on palkkaryhmässä S 9,81 €/h ja palkkaryhmässä 1 12,04 €/h. Tämä on tärkeää siksi, ettei urakan loppuselvitystä tehtäessä jouduta perimään liikaa maksettua urakkaennakkoa takaisin.
Urakan päättyminen ja itselle luovutus
Usein aiheutuu erimielisyyttä siitä, koska urakka oikein päättyy ja milloin urakkapohjat tulisi maksaa. Tätä varten sovimme työehtosopimuksella niin kutsutulla itselle luovutuksesta. Urakkatyö katsotaan valmistuneeksi sen jälkeen kun itselle luovutus ja mahdolliset korjaukset on suoritettu.
Itselle luovutus tehdään viipymättä sen jälkeen kun työkunnan etumies on ilmoittanut työnantajan edustajalle urakkatyön valmistumisesta. Itselle luovutuksessa tarkastetaan, että työt on suoritettu suunnitelmien mukaisesti valmiiksi saakka. Mahdolliset virheet ja puutteet korjataan viipymättä.
Mikäli itselle luovutus siirtyy työnantajasta johtuvasta syystä yli seitsemän kalenteripäivää, katsotaan urakkatyö kuitenkin valmistuneeksi.
Urakkatyön valmistumisesta seitsemän vuorokauden kuluessa on suoritettava urakan loppulaskenta ja mahdolliset urakkapohjat maksetaan seuraavana palkanmaksupäivänä.
Lisä- tai muutostöiden, jotka käynnistyvät alkuperäisen urakan jo valmistuttua, palkkaustavoista sovitaan erikseen. Nämä työt eivät siirrä alkuperäisen urakan valmistumispäivää, eivätkä näin ollen saa viivästyttää urakkapohjien maksua.
Etumieslisä aikatöissä
Sopimukseen kirjattiin myös toinen, täysin uusi etumieslisä. Etumieslisä aikatöissä tulee kyseeseen silloin, kun jokin työmaa sovitaan tehtäväksi aikatyönä. Edellytyksenä on kuitenkin, että työmaan tulee sisältää ennakkolaskelman mukaan vähintään sata normituntia.
Lisän suuruus on sovittavissa, mutta se on kuitenkin vähintään 0,55 €/h. Käytännössä edellä mainittu sadan normitunnin raja tarkoittaa suunnilleen kahta viikkoa ja sitä pidempään jatkuvia työkohteita, jotka sovitaan tehtäväksi aikatyönä.
Perusteena lisän voimaantulolle oli se, että aikatöinäkin tehtävissä työmaissa on samanlaisia etumiestehtäviä kuin urakkapalkkauksella tehtävissä. Kaikista aikatöistä ei siis mainittua lisää saa vaan kyseessä tulee olla hieman pidempään kestävä kohde, jossa mainittu sata normituntia täyttyy. Lisä koskee myös tuntilaskutuskohteita, mikäli edellytyksen muutoin täyttyvät.
Kimmo Palonen
työehtotoimitsija