Yhä useampi haluaa Suomeen töihin, mutta kuka valvoo, ettei heitä käytetä hyväksi? - Rakennusliitto

Takaisin

Yhä useampi haluaa Suomeen töihin, mutta kuka valvoo, ettei heitä käytetä hyväksi?

10.2.2022

Vuonna 2021 Suomesta haki ensimmäistä työlupaa ennätysmäärä EU:n ulkopuolisia työntekijöitä. Ennakkotarkastuksia halutaan kevyemmiksi ja työlupaprosessia lyhentää, mutta samaan aikaan jälkivalvonta ei toimi.

EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuusharkintaa on vapautettu rakennusalan töiden osalta joka puolella Suomea. Saatavuusharkinnalla tarkoitetaan, että työnantajan on selvitettävä, onko kyseiseen tehtävään saatavilla kohtuullisessa ajassa työvoimaa Suomesta tai EU/ETA-alueelta.

TE-toimistojen työlupiin liittyviä prosesseja on kevennetty, samoin Maahanmuuttovirasto Migrin. Migrissä on myös vähennetty käsittelijöiden määrää. Puheissa korostetaan muun muassa työehtojen toteutumisen jälkivalvontaa, jota käytännössä tekevät Avien työsuojelun vastuualueet.

Työsuojelutarkastajat eivät kuitenkaan pysty antamaan esimerkiksi työehtosopimusten palkkamääräyksien rikkomisesta muuta sanktiota kuin toimintaohjeen. Yritys voi rikkoa tes-määräyksiä uudelleen ja uudelleen joutumatta rikkomuksista todelliseen vastuuseen.

Tällä hetkellä on käynnissä ulkomaalaislain iso muutosprosessi, jolla muun muassa työlupaprosessi halutaan nopeuttaa 30 päivään. Lakiluonnoksessa esimerkiksi työsuojeluvalvonnan resursseja luvataan lisätä, mutta työkaluista ei puhuta mitään.

Ongelmien värisuora työmailla

Rakentaja-lehti teki tietopyynnön Etelä-Suomen Avin työsuojelun vastuualueelle sellaisista rakennusalalle tehtyjen yritystarkastusten pöytäkirjoista vuonna 2021, joissa tarkastukseen liittyi viranomaisvelvoitteen antaminen yleissitovaan työehtosopimukseen liittyen. Kävimme läpi 89 pöytäkirjaa, joista 61 kappaletta liittyi ulkomaisen työvoiman käyttöön.

Rakentaja-lehden läpikäymistä tarkastuspöytäkirjoista käy karusti ilmi hyväksikäytön ”värisuora”, jossa tarkastuksella huomataan useita puutteita kerralla. Työaikakirjanpidossa puutteita oli 71 prosentissa asiakirjoista, työnteon keskeisissä ehdoissa 54 prosentissa, tessiä ei noudatettu 52 prosentissa, vuosilomapalkan maksamisessa oli puutteita tai epäselvyyksiä 35 prosentissa ja palkkalaskemien antamisessa ja ylitöiden korvaamisessa 31 prosentissa asiakirjoista.

Syrjinnän kieltoa rikottiin 15 prosentissa tarkastusten kohteista. Otteessa tarkastuspöytäkirjasta tilanne käy hyvin esiin:

Työntekijöiden perustuntipalkka on ollut selvästi pienempi kuin mitä yleissitova talotekniikka-alan lvi-toimialan työehtosopimus määrää maksettavaksi ulkomaalaisille lähetetyille työntekijöille ja se on ollut myös alle LVI-alan työehtosopimuksen vähimmäistason. Työntekijöille ei oltu myöskään maksettu ylityökorvauksia työehtosopimuksen mukaisesti. Kaikki työntekijät olivat ulkomaalaisia lähetettyjä työntekijöitä.

Ainakin viidessä tapauksessa velvollisuutta hoitaa ilmoitus lähetetyistä työntekijöistä ei ollut noudatettu ja niissä esitettiin laiminlyöntimaksun harkintaa.

Työlupienkin osalta asiat ovat niin ja näin. Ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeuden varmistamisvelvollisuudesta annettiin 45 velvoitetta, ulkomaalaisten työntekijöiden tietojen säilyttämisvelvollisuudesta 46 velvoitetta ja ilmoittamisvelvollisuudesta TE-toimistoille ja luottamushenkilöille 17 velvoitetta.

Työsuojelutarkastajien välineet eivät riitä

Työsuojelun suorittamat yritystarkastukset rakennusalalla perustuvat useimmiten vihjeisiin eli tarkastuspyyntöihin. Näitä vihjeitä tulee muun muassa TE-toimistoilta, Migriltä, rajavalvonnasta ja ammattiliitoilta.

– Saimme lisää tarkastajia toukokuussa 2021, joten jatkossa pystymme tekemään enemmän tarkastuksia myös omasta aloitteestamme. Tähän mennessä resurssit ovat ohjautuneet lähinnä juuri tarkastuspyyntöjen ja viranomaisten yhteistyötarkastusten toteuttamiseen, ylitarkastaja Katja-Pia Jenu Etelä-Suomen Avin työsuojelun vastuualueelta kertoo.

Esimerkiksi TE-toimistolta voi tulla vinkkiä Avin suuntaan silloin, kun työlupaa johonkin yritykseen haetaan ensimmäistä kertaa, mutta yleisemmin niitä tulee työluvan jatkolupaa käsiteltäessä.

– Vinkkimäärä vaihtelee. Määrä riippuu siitä, mikä TE-toimiston työtilanne on, onko siellä vaihtunut porukka ja paljon uusi työntekijöitä. Välillä vinkkejä tulee enemmän, välillä vähemmän. TE-toimistoissa on kovat paineet, kun lupaprosessia pitäisi nopeuttaa. Jää nähtäväksi, miten se vaikuttaa viranomaisyhteistyöhön, Jenu miettii.

Nyt meneillään on suuri ”luottamusloikka”, jonka ideana on, että yrityksiin lähtökohtaisesti luotetaan ja valvonta tehdään jälkikäteen mieluummin kuin etukäteen.

– En näe tätä ideaalitilanteena; jos kyse on työnantajasta, jonka ei pitäisi edes lähtökohtaisesti saada tuoda työntekijöitä Suomeen, emme hirveästi pysty tekemään enää mitään siinä vaiheessa, kun työntekijät ovat jo Suomessa.

TE-toimiston pitäisi muun muassa varmistaa, mitä työehtosopimusta yritys noudattaa ja että palkkaus on kohdallaan. Jälkivalvontaa tekevä työsuojeluviranomainen ei voi kuitenkaan antaa esimerkiksi tessiä pienemmän palkan maksamisesta muuta kuin toimintaohjeen yritykselle. Kehotusta ja sitä kautta hallinnollisen uhkasakon mahdollisuutta ei ole. Työntekijöiden lähettämisestä annetussa laissa olevaa laiminlyöntimaksuakaan ei voi määrätä palkkauspuutteista.

– Yritys voi rikkoa tessiä uudelleen ja uudelleen.

Jenun mukaan ongelmana on, että Suomen lainsäädäntö on tehty sellaisia työnantajia ajatellen, jotka haluavat noudattaa lainsäädäntöä.

– Jos sattuu virhe, yritystä voidaan ohjeistaa ja he korjaavat virheen. Se soveltuu huonosti sellaisten yritysten valvontaan, joita ei yksinkertaisesti kiinnosta.

Ulkomaisten työntekijöiden alipalkkausta käsitellään työsyrjintänä ja kiskonnan tapaisena työsyrjintänä. Tämä ei Jenun mukaan ole tarkoituksenmukaisin nimike alipalkkaukselle.

– Syrjinnän osoittaminen kansalaisuuden tai alkuperän perusteella on hankalaa, jos osalle ulkomaalaisista työntekijöistä on maksettu alipalkkaa ja osalle tessin mukaista palkkaa. Samaan ongelmaan törmätään myös esitutkintavaiheessa jo lähtien siitä, onko poliisilla resursseja tutkia. Sitten on paljon syyttäjästä kiinni, katsooko hän kyseessä olevan syrjintä. Meillä on kaatunut juttuja siihenkin, että syyttäjä on katsonut, että kyseessä ei ole syrjintä vaan palkkariita. Ja jos juttu saadaan lopulta käräjille, ovat tuomiot pieniä, Jenu kertoo.

Jenun mukaan Suomen järjestelmä on huono liittoon kuulumattomille ulkomaiselle työntekijälle. Liittoon kuuluvat työntekijät voivat hakea liiton tuella palkkasaataviaan käräjillä asti. Ilman liiton tukea on käytännössä mahdotonta lähteä oikeuteen, kun riskinä on, että hävitessä joutuu maksamaan myös kulut. Usein myös puutteellinen kielitaito tekee asioimisen muun muassa oikeusaputoimistossa mahdottomaksi.

– Yleisesti palkkausta ei myöskään työsuojeluviranomaisen puolelta valvota riittävästi. Suurin osa valvontaresurssista menee edelleen työturvallisuuden valvontaan. Viime vuonna meneillään oli Työelämän pelisäännöt -hanke, jossa yleissitovien työehtosopimusten noudattamista valvottiin normaalia enemmän myös muiden kuin ulkomaalaisten työntekijöiden osalta.

Migriltä halutaan tehoja

– Tällä hetkellä työperäistä maahanmuuttoa sujuvoitetaan todella laajalla viranomaisyhteistyöllä ja meneillään on myös laaja ulkomaalaislain uudistus, työntekijöiden oleskeluluvat -tulosalueen johtaja Tuuli Huhtilainen Migristä kertoo.

Kun työntekijä EU:n ulkopuolelta haluaa tulla Suomeen töihin, hän jättää hakemuksen oleskelulupaa varten joko henkilökohtaisesti Suomen edustustoon kotimaassaan tai täyttää sähköisen hakemuksen Enter Finland -palvelussa. Hän joutuu joka tapauksessa käymään tunnistautumassa myös edustustossa.

Oleskelulupahakemus menee ensin TE-toimistoon, jossa tehdään osapäätös. Näitä tekee Suomessa 5 TE-toimistoa. Esimerkiksi Uudenmaan TE-toimisto teki vuona 2021 yhteensä 8 082 osapäätöstä.

– Emme tiedä, kuinka paljon hakemuksia tuli vireille sinä vuonna, vaan tuo lukema on tehtyjen osapäätösten määrä Uudellamaalla. Edelliseen vuoteen verrattuna tehtyjen osapäätösten määrä nousi noin 2 000 tapauksella, TE-toimiston kansainväliset rekrytointi- ja työlupapalvelut palvelupäällikkö Johanna Vuorela kertoo.

TE-toimistossa tarkistetaan ulkomaalaislain 5. luvussa TE-toimistolle edelletyt tehtävät, kuten työnantajan velvollisuudet, työntekijän toimeentulon arviointi sekä työsuhteen ehtojen arviointi. Kun TE-toimisto on tehnyt myöntävän tai kieltävän päätöksen, menee hakemus seuraavaksi Maahanmuuttovirastoon (Migri).

–Jos TE-toimiston päätös on myönteinen, Migrissä varmistetaan, onko oleskeluluvan peruste oikea, eli onko sitä haettu siihen tarkoitukseen, mitä hakemuksessa on sanottu. Me emme tarkastele varsinaisesti työsuhdetta, mutta saatamme haastatella hakijaa, joka on tulossa töihin yritykseen, jonka lupaprosesseissa olemme jo aiemmin huomanneet haasteita. Pyrimme näin ehkäisemään työvoiman hyväksikäyttöä, Huhtilainen kertoo.

Migri on vähentänyt hakijoiden suoria haastatteluja, mutta ei ole luopunut niistä kokonaan. Niitä tehdään edelleen siis tapauskohtaisesti. Migri on tehnyt sitä varten laajaa sidosryhmäyhteistyötä ja -selvittelyä, jolla on saatu tunnistettua, missä tapauksissa haastatteluja eniten tarvitaan.

– Lähtökohta on se, että kaikki suomalaiset työnantajat ovat luotettavia, jos TE-toimisto on näin katsonut. Heidän antamiensa osapäätösten edellytyksenä on, että kaikki on kunnossa. Esimerkiksi siten, että Avilla ei ole ollut huomautettavaa ulkomaiseen työvoimaan liittyen.

Aiemmin Migri tarkasti hakijoiden tutkintotodistukset. Esimerkiksi vuonna 2019 Suomesta karkotettiin suuri määrä uzbekistanilaisia pintakäsittelijöitä väärennettyjen tutkintotodistuksien takia. Vuoden 2021 elokuussa esimerkiksi Uudenmaan uudessa työlupalinjauksessa lopetetiin tutkintotodistusten vaatiminen, joten Migrikään ei voi enää vaatia niitä.

Vuonna 2021 Migriin tuli työperäisiä ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia enemmän kuin koskaan aiemmin, noin 15 000. Hakemuksia käsittelevien virkamiesten määrä on vähentynyt jo vuodesta 2019 eteenpäin. Huhtilaisen mukaan prosessien automaatiolla on kuitenkin saatu paljon aikaan.

Resursseja myös lisättiin 70 määräaikaisella viralla vuoden 2021 alusta sujuvoittamaan työ- ja opiskeluperusteisten hakemusten käsittelyä. Osa niistä kohdistui järjestelmäkehitykseen ja asiakaspalveluun.

– Työntekijän oleskelulupia käsittelemässä päätoimisesti oli viime vuonna enimmillään 32 henkilöä. Työntekijän oleskelulupien lisäksi työ- ja opiskeluperusteisia lupia haetaan paitsi opiskeluun, myös esimerkiksi kausityöhön ja yrittämiseen. Ison osan työntekijän oleskelulupien käsittelijöiden ajasta viime vuonna vei uzbekistanilaisten työntekijöiden lupien käsittely, Huhtilainen kertoo.

Uzbekistanilaiset ovatkin nyt viidenneksi suurin hakijaryhmä työntekijän oleskeluluvissa.

Teksti: Johanna Hellsten