Vihreä siirtymä tarjoaa töitä rakentajille
Rakentaja-lehti 28.4.2023Ilmastonmuutoksen tuoman talouskasvun voi pitää Suomessa tai antaa ulkomaille.
Janne M. Korhonen aloitti 15. helmikuuta Kalevi Sorsa -säätiössä oikeudenmukaisen kestävän siirtymän asiantuntijana.
– Työni hakee vielä muotoaan. Mietin keinoja siihen miten tuleva siirtymä olisi Suomelle ja suomalaisille mahdollisimman hyödyllinen ja oikeudenmukainen. Kansainvälisyys pidetään mielessä, jotta ratkaisut eivät ainakaan pahentaisi tilannetta muualla.
Korhonen on kotoisin pieneltä paikkakunnalta Kuopion kupeesta ja ymmärtää hyvin kuinka hankalalta maailman muuttuminen voi nyt tuntua.
– Ihmisten elämä on ollut yhtä myllerrystä 1990-luvun lamasta lähtien. On ymmärrettävää, että on helppo syyttää niitä, jotka ovat yrittäneet varoittaa kriiseistä.
Tuomiopäivän profeetat ovat unohtaneet kertoa, miten ongelmista selvittäisiin mahdollisimman vähin yhteiskunnallisin vaurioin. Asiantuntijat jäävät helposti oman jargoninsa vangeiksi eivätkä pysty kertomaan ratkaisuista ymmärrettävästi.
Vihreä siirtymä on Korhosen mukaan jo tapahtumassa oleva tosiasia. Suomen kannattaa olla mieluummin edelläkävijä kuin kehityksen jarruttaja.
– Ajurin paikalla ovat isot maat ja iso raha. Vuosittaiset investoinnit vihreään siirtymään arvioidaan maailmalla 3 000–5 000 miljardiksi dollariksi. Voimme valita haluammeko surffata tämän aallon harjalla vai jäädä sen alle.
Edellisen 1970-luvun energiakriisin jälkimainingeissa kehitettiin uusia energiantuotantotapoja, mutta ne hautautuivat Korhosen mukaan erityisesti halvan fossiilisen energian mutta myös Thatcherin ja Reaganin nostattaman markkinaliberalismin alle.
– Palloa potkittiin eteenpäin ja nyt olemme tässä tilanteessa. Velka tulee nyt maksettavaksi, Korhonen muistuttaa ilmastonmuutoksen luomasta pakosta.
Usean ydinvoimalan verran aurinkosähköä
Uusiutuvan energian ja sähköautojen tuotannossa otetaan parhaillaan suurta loikkaa eteenpäin.
– Amatöörit katsovat taktiikkaa, ammattilaiset seuraavat logistiikkaa, Korhonen kiteyttää.
Erityisesti aurinkosähkön tuotantokapasiteetti kasvaa merkittävästi lähitulevaisuudessa. Monikiteisen piin tuotantolisäyksestä voi päätellä, että jo vuonna 2025 aurinkosähkön tuotantoa voitaisiin lisätä joka vuosi jopa 270 ydinvoimalan tuotantoa vastaavilla määrillä. Suomen Kuvalehden mukaan Suomeen on kaavailtu lähivuosiksi aurinkoenergiaa 3 ydinvoimalan verran.
– Eli jos kaikki monikiteinen pii päätyy aurinkokennoihin, lähitulevaisuudessa aurinkosähkön tuotanto voi kasvaa vuosittain jopa enemmän kuin kaikki maailman ydinvoimalat tuottavat sähköä yhteensä, Korhonen laskee.
Energiantuotannossa on käynnissä monia vihreää siirtymää nopeuttavia prosesseja. Sarjatuotanto halventaa hintoja.
– Ne ovat jo olemassa olevaa tekniikkaa. Sarjatuotannon skaalaus tuo kustannussäästöjä.
Aurinko- ja tuulivoiman vastustajat puhuvat siitä, että nämä tuotantomuodot vaativat tuekseen varavoimantuotantoa. Korhosen mukaan säätö- ja varavoimaa tarvitaan, mutta todellisuudessa paljon vähemmän kuin mielikuvissa.
– Asiantuntijoiden mukaan säätövoimaa on jo tarpeeksi normaaliolojen tarpeisiin. Uutta kapasiteettia tarvitaan ehkä vuosikymmenen lopulla pikkuisen lisää.
Tuotantorakenteen muutokset saattavat tasapainottaa energiantarvetta itsestään. Esimerkiksi nykyisin kesällä tehtävät suuret tehtaiden huoltoseisokit voivat siirtyä talvikaudelle.
Rakentajille lisää töitä
Vihreä siirtymä voi tuoda rakentajille töitä myös viennistä. Vaikka Korhonen suhtautuu varovasti talouskonsulttien ennusteisiin, puurakentamiselle ja hiilineutraalin asumisen ratkaisuille on kysyntää. Boston Consulting Group arvioi, että vuonna 2035 suomalaisen hiiltä sitovan rakennusviennin arvo voisi olla 9–12 miljardia euroa.
– Puurakentaminen olisi meille valtava mahdollisuus aivan ilmiselvistä syistä.
Massiivipuurakenteet ja CLT-levyt voisivat korvata betonin käyttöä ja pienentää hiilidioksidikuormaa. Suomessa pitäisi kuitenkin panostaa energiakorjausrakentamiseen ja julkiseen puurakentamiseen, jotta vientituotteista olisi olemassa näytekappaleita ostajille.
– Pienestä maasta on hankala ponnistaa vientimarkkinoille, jos omassa maassa ei ole yhtään referenssejä.
Kotimaisista energiaremonteista olisi iso apu juuri keskitalven pahimpien kulutushuippujen tasaamisessa. Puurakentaminen tarjoaisi paljon töitä rakentajille. Alan osaajista tulee olemaan pulaa tulevina vuosina.
Valitettavasti Suomessa on poliittisesti hirttäydytty selluteollisuusyhtiöiden raaka-ainetarpeiden tyydyttämiseen. Tämä näkyy esimerkiksi Suomen neliraajajarrutuksessa EU:n ympäristöhankkeiden osalta.
– Metsäpolitiikkaa on tehty pitkälle kemiallisen metsäteollisuuden ehdoilla. Yritykset ovat käyttäneet paljon rahaa pelotteluun, että kaikki uudistukset tuovat metsänomistajille hankaluuksia. Se on jännää, kilpailu puutavarasta voisi näkyä hintojen nousuna.
Korhonen haluaa säilyttää nykyisen kaltaisen teollisen yhteiskunnan ja sen päälle rakennetun hyvinvointivaltion. Se vaatii teollisten tuotantotapojen muutosta. Tällä hetkellä lupaavin muutosmalli on vetytalouteen siirtyminen.
– Vetyä hypetetään nyt liikenteessä, mutta liikenteen sähköistyminen etenee nähtävästi yllättävän pitkälle. Sähköön perustuvalle liikennejärjestelmälle on jo olemassa valmiit puitteet.
– Teollisuudessa lähes kaikki fossiilisiin poltto- tai raaka-aineisiin perustuva tuotanto on muutettava sähköiseksi tai jos se ei ole mahdollista, on käytettävä vetyä. Ne määrät ovat huikeita. Esimerkiksi Raahen SSAB:n sulatto vaatisi ydinvoimalan verran sähköä, jos se muutetaan vetypelkistyksellä toimivaksi. Mutta sitä vaihtoehtoa, ettei tehdä mitään, ei ole. Nykyiset Raahen masuunit sulkeutuvat vuonna 2030.
Teksti: Jukka Nissinen Kuva: Antti Kirves