Vierailija: Työturvallisuus on monen asian summa - Rakennusliitto

Takaisin

Vierailija: Työturvallisuus on monen asian summa

17.6.2021

Työturvallisuuskeskuksen määritelmän mukaan työturvallisuus tarkoittaa fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia työolosuhteita sekä niiden vaikutuksia yksilön ja organisaation hyvinvointiin.

TTK : / Henkilöstö / 2019

Jotta työturvallisuus on kunnossa, täytyy siis panostaa työympäristöön, työn tekemisen tapoihin, työn organisointiin, johtamiseen ja esimiestyöhön sekä työyhteisön toimivuuteen ja henkilöstön väliseen vuorovaikutukseen.

Työympäristöön ja työn tekemisen tapoihin liittyvät asiat ovat konkreettisia. Ne voi nähdä katseella ja havaita aisteilla ja niitä voi mitata. Yksi tapa mitata työturvallisuuden tasoa on katsoa tapaturmatilastoja. Vaikka rakentaminen on edelleen tapaturmavaarallinen toimiala, tilastot osoittavat selvää paranemista. Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan sekä työtapaturmien lukumäärä että työtuntimäärään suhteutettu tapaturmataajuus on laskenut selvästi viimeisen 15 vuoden aikana. Vielä selvempää lasku on vakavien yli neljän ja yli 30 päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työtapaturmien kohdalla.

Myös ammattitaudit ovat rakennusalalla, kuten kaikilla toimialoilla, vähentyneet, mutta rakennusalalla esiintyy edelleen suhteellisen paljon ammattitauteja. Niistä yleisimpiä ovat meluvammat, asbestisairaudet ja allergiset ihottumat. Erilaisia työperäisiä sairauksia tai oireita aiheuttavat lisäksi esimerkiksi tärinä ja erilaiset kemialliset altisteet, kuten pölyt, kuidut ja huurut, esimerkiksi kvartsi ja epoksit.

Vaikka erilaisia apuvälineitä on otettu käyttöön, rakennustyö on edelleen fyysisesti raskasta, mikä aiheuttaa erilaisia tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja ja sairauksia. Ne näkyvät myös sairauspoissalo- ja työkyvyttömyyseläketilastoissa.

Kaikki edellä mainitut työturvallisuuden osatekijät ovat selkeitä ja helposti ymmärrettäviä. Mutta kun mennään henkiselle puolelle, eli psykososiaalisiin tekijöihin, niin tilanne vaikeutuu. Mitä työyhteisön toimivuus tarkoittaa, miten sitä voi mitata? Miten mitataan esimerkiksi yksin työskentelyn haittoja, yhteistyön tai tiedonkulun toimivuutta tai syrjivää ja epäasiallista kohtelua ja ennen kaikkea niiden aiheuttamien ongelmien välttämistä ja niihin puuttumista? Paras tapa mitata noita on niistä keskusteleminen ja henkilöstöltä kysyminen.

Ovatko nuo henkisen puolen asiat rakennusalalla avoimesti keskusteltuja asioita? Puhutaanko kahvitauolla työssä viihtymisestä, keskinäisestä arvostuksesta ja kiittämisestä? Entä välittämisestä tai huonosta työkäyttäytymisestä, työkaverin loukkaamisesta ja niiden seuraamuksista? Entä alkoholin liikakäytöstä ja siihen vaikuttavista syistä? Moni edellä mainittu asia on edelleen tabu. Rakennusala ei varmaan tee tässä suurtakaan poikkeusta. Yhtä vaikeaa se on kaikilla toimialoilla. Silti monilla työpaikoilla on onnistuttu luomaan hyvät käytännöt ja keskustelukulttuuri näiden asioiden käsittelyyn. Työturvallisuuskeskuksen verkkosivuilta löytyvä Kuormitusvaaka-työkalu saattaa auttaa alkuun.

Mikä on rakennusalan toimihenkilöiden mahdollisuus tehdä käytännön työnjohtotyötä ja tukea keskustelua psykososiaalisista tekijöistä? Sekä toimihenkilöiden että kaikkien työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää varata työnjohdolle riittävästi aikaa käydä henkilöstön kanssa läpi myös työyhteisön toimivuuteen liittyviä asioita.

Kun näitä pohditaan, on hyvä muistaa, että huonosti toimiva työyhteisö heijastuu henkisenä pahoinvointina, joka voi ilmetä monella tavalla: työtehon ja työmotivaation heikentymisenä tai sairauspoissaoloina, joilla on suora yhteys organisaation tulokseen. Hyvässä ilmapiirissä halutaan ja jaksetaan työskennellä hyvällä motivaatiolla ja aamulla on aina kiva lähteä töihin. Hyvä ilmapiiri vaikuttaa varmasti myös siihen, miten työympäristön turvallisuudesta huolehditaan yhdessä.