Takaisin

Vierailija: Ihmiskaupan torjuntaan tarvitaan koko yhteiskunta

Rakentaja-lehti 23.9.2021

”Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä oli kesäkuun lopussa enemmän apua tarvitsevia kuin koskaan”. Kaleva, 21.7.2021.

”Siivoton ala: Ulkomaalaiset siivoavat Suomessa kouluja, päiväkoteja, kauppoja ja ravintoloita. Moni yritys riistää siivoojiaan ilman seuraamuksia. Hyväksikäytön kirjo on laaja. Pahimmillaan siivoojat jäävät palkatta ja nukkuvat työpaikalla.” HS, 5.7.2020.

”Ihmiskauppa on piilorikollisuutta: Raksatyöt satasella, kynnet kympillä – Työntekijöiden hyväksikäytön riski kasvaa Suomessakin”. Seura, 12.11.2019.

Hallitus ottaa ihmiskaupan vastaisen työn vakavasti ja etsii nyt aktiivisesti keinoja, joilla ihmiskauppaan ja hyväksikäyttöön voitaisiin puuttua nykyistä tehokkaammin. Poliisin ihmiskauppaan erikoistunut tutkintaryhmä perustettiin tämän vuoden alussa ja sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lainmuutoksia ihmiskaupan uhrien aseman parantamiseksi. Toukokuun alussa valtioneuvosto hyväksyi ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman vuosille 2021–2023.

Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kartoitetaan keinoja ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi, ja osana tätä työtä pyritään edistämään hyväksikäytön ilmituloa. Lisäksi ministeriö asettaa syksyn aikana työryhmän kehittämään ulkomaisen työvoiman asumisolosuhteiden valvontaa. Se aikoo kuluvan syksyn aikana perustaa vielä uuden hankkeen, jolla pyritään tavoittamaan haavoittuvassa asemassa olevia hyväksikäytön uhreja.

Työsuojeluviranomaisten resursseja on lisätty, ja niiden toimivaltaa on laajennettu kattamaan myös ihmiskauppa. Työsuojeluviranomaiset ovat sitoutuneet kehittämään valvontatoimintaansa niin, että työvoiman hyväksikäyttö tulisi ilmi aikaisempaa paremmin. Lisäksi työsuojeluvalvonta on tänä vuonna käynnistänyt kolmevuotisen hankkeen, jossa tavoitteena on parantaa viranomaisten yhteistyötä valvonnassa ja tiedonvaihdossa.

Sisäministeriö ja Poliisihallitus kehittävät ihmiskaupparikosten tutkinta- ja torjuntatoimia. Syyttäjälaitos on perustanut ihmiskauppaan erikoistuneiden syyttäjien verkoston. Oikeusministeriö selvittää keinoja parantaa ihmiskaupan uhrin asemaa rikosprosessissa. Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii varmistamaan sen, että ihmiskaupan uhrit saisivat ne palvelut, joihin heillä on lainsäädännön mukaan oikeus.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä koordinoi hanketta, jolla vahvistetaan ihmiskaupan uhrien työelämätaitoja ja rakennetaan yhteistyötä yritysten kanssa, jotta ihmiskaupan uhrit voisivat saada asianmukaista työtä. Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti on julkaissut yrityksille oppaan, joka sisältää työkaluja ja tukea riskienhallintaan alihankinnassa. Ihmiskauppaa torjutaan myös muun muassa julkisten hankintojen strategiassa.

Parhaillaan selvitetään sekä rikoslain että ulkomaalaislain soveltamiskäytäntöä, ja äskettäin käynnistettiin selvitystyö valtioneuvostotasoisen koordinaation tulevaisuudesta. Selvitysten pohjalta arvioidaan lainsäädännön ja viranomaistoiminnan kehittämistarpeita ja –tapoja.

Koulutusta suunnataan esimerkiksi työsuojeluviranomaisille, julkisille oikeusavustajille, maahanmuuttoviranomaisille, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, työ- ja elinkeinotoimistojen työntekijöille, poliiseille, Rajavartiolaitokselle, syyttäjille ja tuomioistuinten henkilöstölle.

Ihmiskauppaa torjutaan tehokkaimmin, kun ymmärretään, että ihmiskauppa on koko yhteiskuntaa koskettava ongelma ja että sen vastaiseen työhön tarvitaan kaikkia. Viranomaisten työ ei edes kaikkein onnistuneimmillaan riitä, vaan yhteistyötä on tehtävä myös kansalais- ja työmarkkinajärjestöjen sekä yritysten kanssa.

On kuitenkin selvää, ettei yhden hallituskauden aikana toteutetut toimet tule riittämään ihmiskaupan torjumiseksi. Ihmiskaupan vastainen työ edellyttää vuosien määrätietoista toimintaa, ja näin on jo pelkästään siitä syystä, että ihmiskauppa ilmiönä muuntautuu ja yhteiskunta ympärillä muuttuu jatkuvasti. Se, että ihmiskauppa on rajat ylittävää rikollista toimintaa, asettaa työlle valtavia lisähaasteita. Rahaakin työhön tarvitaan.

Valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattorina olen toiveikas, enkä vähiten siksi, että yhä useammat tahot ovat tulleet mukaan ihmiskaupan torjuntatyöhön. Kunnianhimoisia lainsäädäntö- ja kehittämishankkeita on käynnissä useita, ja työtä siivittää vahva poliittinen tahtotila saada aikaan muutosta.