Tästäkin vielä selvitään - Rakennusliitto

Takaisin

Tästäkin vielä selvitään

24.4.2020

Maailmassa on nyt huoli syvästä talouslamasta koronapandemian takia. Vaikka tiedetään, että epidemia kyllä väistyy ennemmin tai myöhemmin, huolta kannetaan siitä, miten taloudellinen aktiviteetti taas lähtee käyntiin laman jälkeen. Muuttaako pitkä eristysjakso ihmisten käyttäytymistä? Tulevatko samat yritykset enää markkinoille? Elpyykö työllisyys koronaa edeltäneelle tasolleen?

Nämä kaikki ovat hyvin haastavia kysymyksiä vastattavaksi. Sen vuoksi haluaisin päästä toiselle galaksille, jotta voisin tarkastella tilannetta etäämmältä. On kuitenkin helpompaa turvautua avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaojan kaukoputkeen. Hän nimittäin esittää hyvin optimistista näkymää talouden ja vaurauden kehityksestä maailmassa.

Kun otetaan 10 000 vuoden perspektiivi tästä ajanhetkestä taaksepäin, BKT:n kasvu oli lähes olematonta ensimmäiset 9 700 vuotta, ja vasta sitten alkoi tapahtua. Tuotanto alkaa kasvaa 1700-luvun puolivälistä tähän päivään eksponentiaalisesti. Ja selitys on työn tuottavuuden katkeamaton kasvu vuosittain, korkoa korolle. Huikea vaurastumisen tahti. Me kaikki voimme havaita sen todeksi. Elämme vauraammassa yhteiskunnassa kuin koskaan ennen: saamme nauttia korkealaatuisista julkishyödykkeistä, hyvin toimivasta infrastruktuurista ja huippuluokan julkisista palveluista.

Tuottavuuden kasvu on talouskasvun ja kumuloituvan vaurauden lähde. Tuottavuutta kasvattavat keksinnöt ja innovaatiot. Edistys lähtee laiskoista ihmisistä, jotka koettavat aina päästä vähemmällä ja löytää helpomman tavan tehdä asioita. Mieleeni tulee, että siivoustekniikka ja -välineetkin alkoivat kehittyä vasta sitten, kun perheenisät ”pakotettiin” kotitöihin. Nyt pyöreät robotti-imurit kiertävät olohuoneen lattioita, eikä selkäänsä tarvitse nostaa sohvasta. Uudet keksinnöt tekevät elämämme aina vain helpommaksi ja mukavammaksi.

Vaikka Suomessa tuottavuuden kasvu on ollut kovin kituliasta viimeisen vuosikymmenen aikana, tehdään muualla maailmassa uusia keksintöjä koko ajan jopa huomaamatta. Eritoten digitaalisessa ympäristössä syntyy jatkuvasti mielettömiä elämää helpottavia keksintöjä. Suomalaiset pääsevät nauttimaan myös niistä, mutta tietenkin suurin hyöty menee keksinnön omistajille.

Miksi kehitys suistuisi radaltaan juuri nyt koronapandemian jälkeen? Pitkässä perspektiivissä lamajaksot eivät tunnu missään. Mutta ymmärrän huolen. Kun ihmiset jäävät työttömiksi ja rahat käyvät vähiin, muututaan tee-se-itse -ihmisiksi. Tuottavuuden kasvun moottorina ollut työnjako ja erikoistumisen hyödyt heitetään syrjään. Tehdään itse tai harjoitetaan luontoismuotoista vaihdantataloutta, ja ohitetaan kansantalouden tilinpito ja eurot vaihdon välineenä. Silloin kakkua ei muodostu jaettavaksi. Tästä oli kysymys 1990-luvun laman pitkässä hännässä.

Nyt olemme viisaampia. Ja toivon, että sitä ovat päättäjämmekin. Keksinnöt ja innovaatiot syntyvät koulutukseen ja tutkimukseen satsaamalla. Eikä ole rakettitiedettä tajuta tätä.

Elina Pylkkänen, johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos