Siirtotyöläiset kärsivät Qatarissa edelleen - Rakennusliitto

Takaisin

Siirtotyöläiset kärsivät Qatarissa edelleen

11.4.2022

Jalkapallon MM-stadionien rakentajien oloissa on kuitenkin tapahtunut pientä muutosta parempaan.

Entinen ammattijalkapalloilija Timo Furuholm ottaa kantaa urheilun ja ihmisoikeuksien suhteeseen.

Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK järjesti huhtikuun toisena perjantaina Helsingissä Pelin hinta -seminaarin. Siinä käsiteltiin siirtotyöntekijöiden ihmisoikeuksia jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen järjestäjämaa Qatarissa.

Paikalle oli saatu muun muassa rakentajien maailmanjärjestön BWI:n pääsihteeri Ambet Yuson, entinen ammattilaisjalkapalloilija Timo Furuholm, Suomen Jalkapalloliiton puheenjohtaja Ari Lahti, jalkapallon Pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Panu Autio sekä Suomen Maajoukkueen Kannattajat ry:n hallituksen jäsen Hanna Repo Jamal.

Urheilija saa puhua politiikasta

Entinen FC Interin kapteeni Timo Furuholm on pitkään ottanut kantaa jalkapallon ja ihmisoikeuksien suhteeseen.

– Tykätään puhua jalkapallon arvoista, siitä, miten se tuo ihmisiä yhteen välittämättä heidän taustastaan tai ihonväristään. Ikävä kyllä voi todeta, että aina välillä nuo arvot hautautuvat todellisuuden alle. Qatarin kisat on äärimmäinen esimerkki tästä. Ihmisoikeudet myytiin eniten tarjoavalle, Furuholm totesi.

Furuholm muistutti, että urheilu on politiikkaa.

– Urheilu on kiinteä osa yhteiskuntaa ja siinä heijastuvat yhteiskunnan ongelmat. Urheilu on aina myös vaikuttamista ja siksi sillä on vastuunsa. Qatarin tapauksessa Fifa ei ole sitä vastuuta kantanut.

Furuholm myös muistutti myös siitä, että kisojen rakentajat vaarantavat terveytensä tekemällä ylipitkiä päivä pienellä palkalla vaarallisessa ympäristössä, jotta pallo voi pyöriä ja peli alkaa hienoilla stadioneilla talven koittaessa.

– Heitä ei edelleenkään kohdella niiden arvojen mukaan, joista jalkapallon parissa paljon puhutaan.

Ari Lahti, Panu Autio ja Hanna Repo Jamal olivat osallistujina paneelikeskustelussa, jossa pohdittiin urheilutoimijoiden roolia ihmisoikeuskysymyksissä. Keskustelu on muuttunut vahvasti viiden vuoden takaisesta ”urheilijoiden ei pidä sotkeentua politiikkaan” -asenteesta käsittelemään enemmän sitä, mitä toimijat voivat oikeasti tehdä saattaakseen ihmisoikeuskysymykset vahvemmin osaksi esimerkiksi urheilutapahtumien järjestämistä aina kisamaavalinnoista painostustoimenpiteisiin.

6 kuukautta aikaa

BWI:n pääsihteeri Ambet Yuson kiirehtii toimia Qatarissa; kisojen jälkeen ei enää tapahdu mitään, kun valokiila poistuu.

– Vuonna 2010 Fifa antoi jalkapallon MM-kisat Qatarille, vaikka koko Persianlahden alueella on valtava siirtotyöläisten hyväksikäyttöongelma. Qatarissa on maan omia kansalaisia noin 300 000 ja siirtotyöläisiä 2 miljoonaa, BWI:n pääsihteeri Ambet Yuson kertoi.

Näistä kahdesta miljoonasta siirtotyöläisestä yksi miljoonaa on rakentajia, joista osa rakentaa MM-kisojen stadioneita ja muuta kisoihin liittyvää infraa. Työntekijöiden surkeisiin olosuhteisiin alettiin kiinnittää huomiota jo 2010-luvun alussa, mutta edelleen tilanne on huono.

– He työskentelevät jopa 50 asteen lämpötilassa, heitä kuolee onnettomuuksissa, heidän passinsa on takavarikoitu, he asuvat 50 000 ihmisen työleireillä kaupungin ulkopuolella 10–20 ihmistä samassa huoneessa, ravinto on heikkoa ja palkanmaksussa ongelmia, Yuson kuvaa.

BWI ja SASK ovat työskennelleet jo usean vuoden ajan olosuhteiden parantamiseksi. Hyvääkin kehitystä on saatu aikaan, vaikka varsinainen ammattiyhdistystoiminta maassa onkin kielletty lailla.

– BWI ja SASK ovat päässeet paikallisten viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa tarkastamaan 27 työmaan olosuhteet. Nyt esimerkiksi näillä työmailla työt pitää lopettaa kuumimpaan aikaan keskipäiväksi, työnantajien pitää tarjota sellaiset työvaatteet, joissa on viileä työskennellä, asumisolosuhteet ovat väljentyneet niin, että yhdessä huoneessa on enää 4 ihmistä ja näillä työmailla palkat maksetaan ajoissa, Yuson kertoo.

Qatarissa on myös kansainvälisen painostuksen takia tehty muutoksia lainsäädäntöön. Niin sanottua kafala-järjestelmää on purettu, eli työntekijä pystyy periaatteessa vaihtamaan työnantajaa, jos hän ei ole tyytyväinen työpaikkaansa.

– Ongelma on uuden lainsäädännön toimeenpano ja valvonta. Muutoksia on tehty, mutta se ei näy käytännössä. Jos ministeriöllä ei ole voimaa toimeenpanna lainsäädäntöä ja rankaista sen rikkojia, muutos ei ole kovin tehokas.

Yusonin mukaan nyt eletään kriittisiä hetkiä; kisoihin on enää 6 kuukautta aikaa. Kaikki todelliset muutokset on saatava tehtyä ennen kuin kisat on pidetty ja maailman valokiila siirtyy pois Qatarista.

– Mikään ei enää etene sen jälkeen. Tällä hetkellä tavoitteena on perustaa Qatariin siirtotyöntekijöiden keskus, josta he voisivat saada apua ongelmiinsa. Tätäkään ei ole kovin helppo saada aikaan.

Yuson on kuitenkin toiveikas.

– Viime vuosien aikana jalkapallon pelaajat ovat lähteneet voimakkaasti mukaan puhumaan Qatarin olosuhteista. Myös Fifassa on tapahtunut muutoksia; sillä on nykyään riippumaton ihmisoikeuksien neuvottelukunta, joka on jo vaikuttanut tulevaien kilpailupaikkojen valintaan.

Rakennusliitto on mukana ihmisoikeustyössä Qatarissa sekä SASK:n että BWI:n kautta.

Teksti: Johanna Hellsten, kuvat: Lassi Kaaria