Remontti sujuisi urakalla ripeämmin - Rakennusliitto

Takaisin

Remontti sujuisi urakalla ripeämmin

12.8.2021
Työsuojeluvaltuutettu Anne Kyytsönen esitteli ennen ruokatunnille lähtöä ikkunanpokien kunnostustilaa taloyhtiön ullakolla.

Helsingissä palautetaan rappukäytävään 1930-luvun tunnelmaa.

Helsingin Kurvissa on kunnon kesähelle. Onneksi Veljekset Lehtinen Maalausliike Oy:n porrasremonttityömaalla tehdään töitä siedettävissä olosuhteissa. Työsuojeluvaltuutettu Anne Kyytsönen on totuttuun tapaan työporukan nokkana.

– Täällä on nyt 4 maalaria, oppisopimusopiskelija ja timpuri töissä, Kyytsönen laskee heinäkuun alun tilannetta.

Tänä kesänä Lehtisellä on töissä yli 50 työntekijää, joista alle 10 on kesätyöntekijöitä.

– Tämän rappukäytävän kunnostus alkoi 17. toukokuuta kello 12.30, Leena Salmijärvi muistaa tarkasti työmaan aloituksen.

Taloyhtiön 4 rappukäytävän remontissa kaikki seinäpinnat, ovien ulkomaalaukset ja ikkunanpokat kunnostetaan ja palautetaan alkuperäisiin 1930-luvun väreihin. Työmaa on käynnistynyt maaliskuussa.

Korona-ajan työllisyys on ollut firmassa hyvällä tolalla. Lehtisellä ei ollut lomautuksia viime talvena lainkaan.

Maalari Maija Penttinen on aloittanut Lehtisellä haastatteluviikolla.

– Yrityksen vaihtoon ei ollut mitään erityistä syytä. Halusin vaihtelua, Maalaamo MTW:ssä aikaisemmin työskennellyt Penttinen kuittaa.

Taloyhtiön tiloihin on soviteltu sosiaalitilat ja varastot.

– Työmaan sosiaalitilat ovat saunan pukuhuoneessa. Lukollisia pukukaappeja ei ole. Maalit ja muu sälä on sijoitettu pannuhuoneeseen. Nämä ovat väliaikaisten työmaiden ongelmia.

Remontin keskellä pyörivät myös asukkaat. Kyytsönen on aina tullut toimeen asukkaiden kanssa, vaikka taloyhtiön erimielisyydet vaikkapa värivalinnoista on kerrottu myös maalareille.

Kyytsönen tekee mielellään urakkaa.

– Tein jo heti toisena maalarivuotenani urakkaa. Minulla oli hyvä opettaja, Tarja Korhonen työparinani. Kun on asennetta, urakassa pärjää.

Urakkatyö on helpoin tapa nostaa omaa ansiotaan, jos urakoita pääsee vain tekemään. Kyytsönen haluaisi pitkän urakkatauon takia tehdä 2 viimeistä porraskäytävää urakalla, mutta asiasta ei ole päässyt neuvottelemaan työnjohdon kanssa.

– Olen vitospalkkaryhmässä ja saan maalarimestarilisät, mutta siitä huolimatta palkka jää pieneksi.

Kohti parempaa urakkahinnoittelua

Tes-työryhmässä Kyytsönen muistutti aina siitä, että korotukset pitäisi saada kaikille pinnoille ja kohteille, jolloin urakasta sopiminen helpottuisi. Samaa asiaa Kyytsönen pääsee tulevaisuudessa ajamaan myös alan urakkaneuvotteluryhmässä.

– Meillä urakasta sopiminen on ollut puhtaasti paikallista sopimista rönttäsummasta.

Nykyisessä firman palkkalistoilla Kyytsönen on ollut lähes 9 vuotta.

– Tulin tänne Nurmisen maalausliikkeestä, jossa tehtiin etupäässä uudiskohteita. Korjausrakentamisen työmaat ovat monipuolisempia ja kiinnostavampia. Työmaat ovat pienempiä ja hiljaisempia. Kuulosuojaimia ei tarvitse käyttää jatkuvasti, Kyytsönen perustelee.

Työsuojelun kannalta saneerauskohteissa on helpompi toimia, kun työmaalla ei ole useiden eri firmojen työntekijöitä. Kaikille tuttu työmaa vähentää vaaran paikkoja. Työsuojeluvaltuutettuna Kyytsönen on Lehtisellä toista kautta, mutta aikaisemmissa työpaikoissa tsv-kokemusta on kertynyt 10 vuoden edestä. Työsuojeluvaltuutetun pestiin ei yleensä ole tungosta.

– Kukaan ei oikein halua työsuojeluvaltuutetuksi, kun sitä pidetään hankalana tehtävänä. Minua se ei haittaa yhtään, Kyytsönen toteaa.

Yrityksen luottamusmies Taina Karejoki on Kyytsöselle tärkeä työpari työntekijöiden asioiden hoitamisessa. Työntekijöiden palkkaryhmittely teettää välillä töitä luottamushenkilöille. Toimitsijoilta on saanut tarvittaessa apua ongelmatilanteisiin ja tähän asti asiat ovat ratkenneet puhumalla.

– Tiedonsaanti aliurakoitsijoista on hankalaa, kun työmailla käy esimerkiksi sähkäreitä ja putkareita. Luottamushenkilöiden pitäisi saada ne tietoonsa automaattisesti, Kyytsönen muistuttaa.

Kyytsönen Rakennusliiton hallituksessa ensimmäisellä edustajankaudellaan. Toissa sopimuskierroksella Kyytsönen oli maalausalan tes-työryhmässä. Helsingin maalariosaston jäsenyys on alkanut jo vuonna 1990.

– Olen ollut osaston hallituksessa vuodesta 2003. Tällä hetkellä olen toista vuotta puheenjohtajana. Sitä ennen olin sihteerinä ja varapuheenjohtajana useamman kauden.

Osaston tiedotus kulkee tätä nykyä etupäässä Facebookin ja sähköpostilistojen kautta.

Teksti ja kuva: Jukka Nissinen