Aliurakoinnin aliurakointia Inarissa - Rakennusliitto

Takaisin

Aliurakoinnin aliurakointia Inarissa

12.8.2021

Ulkomaisen työvoiman vapauttaminen toi ongelmia Inarin koulutyömaalle. Avin tarkastajat löysivät muitakin puutteita.

Aliurakoinnin ketjuttaminen toi ongelmia Ivalon koulutyömaalle.

Rakentaja-lehti uutisoi talvella Lapin ELY-keskuksen päätöksestä sallia EU:n ulkopuolisen työvoiman käyttö Pohjois-Suomessa. Avin tarkastajat ovat selvittäneet useaan otteeseen Rakentajan jutussa esimerkkinä käytetyn Inarin koulun rakennustyömaan ongelmia.

Koulutyömaalla oli alihankintaketjuissa Rakennusliitolle muistakin ikävistä yhteyksistä tuttuja yrityksiä. Talonrakennuspuolen sopimusalavastaava Toni Malmström törmää aliurakoiden ketjutuksen yhteydessä jatkuvasti

– Harvinaista tässä on se, että ongelmatyömaa on Lapissa. Yleensä ne ovat Uudellamaalla. Viime talvena Lapissa joka neljäs rakentaja oli samaan aikaan työttömänä.

Vaikka Lappi oli vapautettu ulkomaisen työvoiman käytön tarveharkinnasta, siitä huolimatta Ivalon rakennustyömaalle oli tuotu alipalkattuja ja työluvattomia työntekijöitä.

– Joidenkin firmojen kohdalla TE-toimistolle tehtävät työntekijäilmoitukset oli jätetty tekemättä. Silloin paikallisella työvoimaviranomaisella ei voi olla tietoa työvoimatarpeesta.

Lisää tarkastajia kentälle

Lehdon työmaalla tarkastettujen aliurakoitsijoiden joukossa oli muun muassa Helsingissä ja Seinäjoella majapaikkaansa pitäviä yrityksiä. Malmström harmittelee, että avien tarkastustoiminta on aliresursoitu pahasti.

– Tarkastajien määrää olisi nostettava merkittävästi, jotta tarkastuksia ehdittäisiin tekemään enemmän.

Tarkastajien keinovalikoimaan pitäisi myös saada järeämpiä työvälineitä. Malmströmin mukaan kehotukset ja toimenpideohjeet eivät hetkauta.

– Jos rakennusfirman isännälle ei tule tuntuvaa uhkasakkoa asioiden korjaamisen vauhdittamiseksi, mitään ei tapahdu.

Ulkomaisen työvoiman alueellinen tarveharkinta ei toimi tällä hetkellä kaikkialla.

– Lain mukaan työluvista päätettäessä pitäisi kuulla työmarkkinaosapuolia. Esimerkiksi Lahteen tällainen toimikunta perustettiin uudestaan monen vuoden tauon jälkeen. Minulla ei ole tietoa millainen edustus ammattiliitoilla siellä on, mutta Päijät-Hämeessä ulkomaisen työvoiman saatavuus on vapautettu.

Malmstömin oma mielipide on, että alipalkkaus pitäisi tehdä laittomaksi. Tällä hetkellä avien tarkastajat eivät edes pysty puuttumaan alipalkkaukseen. Esimerkiksi Inarin koulutyömaalla työntekijöiden palkkausperusteet olivat useammalta yritykseltä kirjaamatta työsopimuksiin.

– Tällä hetkellä puuhataan hurjia uudistuksia, kuten nopeutettua ja automatisoitua työlupien käsittelyä. Esimerkiksi Uudellamaalla on vielä tällä hetkellä palkkaluokka- ja ammattitaitovaatimukset, mitä ulkomaalaiselle työntekijälle pitäisi olla. Nämä pitäisi kuulemma jättää pois, koska ne estävät hakemusten käsittelyn automatisoinnin. Sen verran olen nuorena kuusnelosella koodannut Basicia, että väittäisin senkin automatisoinnin onnistuvan, Malmström napauttaa.

Viranomaisten yhteistyö parantunut

Heinäkuun lopulla Ivalon koulukeskuksen rakennustyömaata koskevat tarkastuskertomukset olivat valmiita. Laiminlyönnit kahden yrityksen osalta ovat olleet sitä luokkaa, että tilaajavastuutarkastaja Sami Niskala esittää yrityksille laiminlyöntimaksua. Yrityksillä on vielä mahdollisuus täydentää omia selontekojaan toiminnastaan.

Laiminlyöntimaksun minimimaksu yritystä ja sopimusta kohti on 2 050 euroa. Kovimmillaan laiminlyöntimaksu voi nousta 66 500 euroon. Laiminlyöntimaksut kohdistuvat työn tilaajiin, jotka Lehdon koulutyömaalla ovat aliurakointia eteenpäin ketjuttaneet yritykset.

Sami Niskalalle moniongelmaiset rakennuskohteet ovat tuttuja entuudestaan.

– Olen työurani aikana tilaajavastuun ja harmaan talouden puolella olevana tarkastajana törmännyt monenlaisiin kohteisiin. Osasin yhteydenottojen perusteella jo ennakoida, mitä siellä tulisi vastaan.

Aviin oli tullut useita yhteydenottoja työmaasta.

– Lapissa piirit ovat pienet, joten sana kiirii nopeasti erilaisia verkostoja pitkin. Etenkin silloin, kun asiat on hoidettu huonosti.

Niskala kannustaakin Rakennusliiton jäseniä ja kaikkia muitakin alalla toimijoita ottamaan yhteyttä matalalla kynnyksellä, kun vastaan tulee viitteitä harmaasta taloudesta tai työsuojelun laiminlyönneistä.

– Isomman tietomäärän kanssa pärjää paremmin kuin liian vähäisen, Niskala muistuttaa.

Rakennusalan valvontaan on viime vuosina saatu toimivat työkalut, esimerkkinä viranomaisten laajennetut tiedonsaantioikeudet ja verohallinnon tulorekisteri.

– Viranomaisyhteistyö on parantanut meidän mahdollisuuksiamme toimia. Aikaisemmin olimme askeleen perässä,  nyt olemme lähes jo rinnalla, Niskala kuvaa.

Raudoittaja Aaro Hiukka huolestui Ivalon meiningistä sen verran, että otti itse yhteyttä poliittisiin päättäjiin.

– Puhuin asiasta tutun kansanedustajan kanssa. Sanoin, että on se nyt kummallista hommaa yhteiskunnan rahoja tuhlataan tällä lailla. Täällä Lapissa jäivät paikalliset rakentajat työttömiksi. Kansanedustaja toimitti toimitti pääministeri Sanna Marinille asti. Liiton rivijäsenenä en pystynyt sen parempaan, Hiukka toteaa.

Teksti: Jukka Nissinen