Rakennusliitto ratkaisee: - Rakennusliitto

Takaisin

Rakennusliitto ratkaisee:

13.3.2020

Työsuhteen perusteeton päättäminen

Tauno (nimi muutettu) oli sopinut 26.7.2017 (aika muutettu) suullisesti, että hän aloittaa seuraavana päivänä työt yhtiön palveluksessa. Tauno oli töissä, kun hän sai iltapäivällä tiedon 1.–4.8 eri paikkakunnalla järjestettävästä asbestikurssista, johon hänen olisi tullut osallistua. Tauno meni seuraavana aamuna 28.7 keskustelemaan kirjallisen työsopimuksen solmimisesta ja pakottavasta esteestään osallistua kurssille.

Työnantaja purki ennen kirjallisen sopimuksen solmimista työsopimuksen päättymään heti, koska Taunolla oli este kurssille osallistumiseen. Taunolla oli noin kuukausi aiemmin varattu aika lastenvalvojalle työajan ulkopuolelle lasten tapaamissopimuksen solmimiseksi 3.8.

Tauno oli tehnyt aiemmin työnantajan palveluksessa telinetöitä, mutta oli kiinnostunut myös asbestitöistä. Hän oli halukas osallistumaan asbestikurssille, mutta em. syystä ei tällä varoitusajalla voinut osallistua kyseiselle kurssille. Osapuolilla oli riitaa siitä, oliko kurssille osallistuminen ollut edellytys työsuhteelle ja milloin kurssin ajankohta oli ilmoitettu.

Vastauksessaan käräjäoikeudelle työnantaja myös kiisti päättäneensä työsuhdetta. Työnantajan näkemyksen mukaan sillä olisi kuitenkin ollut oikeus päättää työsuhde.

Tauno oli soittanut yhtiön luottamusmiehelle, kun oli saanut tiedon asbestikurssista. Luottamusmies oli myös käynyt keskustelemassa heti työsuhteen päättämisen jälkeen työnantajan edustajan kanssa. Luottamusmiehen muistiinpanoihin perustuvalla todistajalausunnolla ja tuoreeltaan tapahtumien kulusta asiassa lähettämillä sähköposteilla Rakennusliiton aluetoimitsijalle oli merkitystä arvioitaessa sitä, oliko työnantaja purkanut työsopimuksen tai vähintään käsittänyt Taunon ymmärtäneen asian näin.

Käräjäoikeus katsoi työnantajan purkaneen työsuhteen ja arvioi tämän jälkeen, ettei työnantaja ollut näyttänyt, että työsuhdetta solmittaessa olisi edellytetty asbestikurssin käymistä juuri elokuussa ja vaikka olisikin, niin työnantaja ei ollut pystynyt selvittämään, miksi tämä olisi ollut olennainen velvoite, koska Tauno oli palkattu myös muihin töihin, joita olisi ollut tarjolla. Työantajalla ei ollut purkuperustetta ja näin ollen se tuomittiin suorittamaan Taunolle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 4 kuukauden palkkaa vastaavan määrän n. 10 000 euroa, korvauksena saamatta jääneenä irtisanomisajan palkkana n. 1 300 euroa ja lisäksi, koska työnantaja oli maksanut myöhässä myös päivän palkan, velvoitettiin työnantaja vielä suorittamaan n. 600 euron odotusajan palkkaa korkoineen.

Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta johtuvien tai laista johtuvien, työsuhteessa olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.