Kuka leippoo parhaat kahvileivät? - Rakennusliitto

Takaisin

Kuka leippoo parhaat kahvileivät?

29.4.2021

Nykymediaa seuratessa tuntuu, että makean syönnistä jaksetaan nälviä tuon tuosta. Vaikkei makealla kukaan eläkään, mikään ei voita sitä fiilistä, kun saa upottaa hampaansa ihanasti tuoksuvaan ja täydellisen mehevään pullaan, viineriin tai munkkiin.

Mistä sitten löytyvät ne herkullisimmat lounastauon kahvileivät? Kartoittaakseni tätä otin testiin 9 eri paistotuotetta. Maistamani pullat, munkit ja viinerit on hankittu Helsingin keskustan kaupoista ja kioskeista, mutta niitä on laajalti saatavilla.

Löytyikö selkeää suosikkia?

R-kioskilla paistettu voisilmäpulla (1,90 €) ei houkuta ulkomuodollaan, mutta sulokas tuoksu iskee hermoon ja tuo mieleen lapsuuden kesät. Kardemummaa on juuri sopivasti, samoin sokeria ”silmässä”. Pullan koostumus on mehevä – ja mikä hienointa, mehevyys on tallella vielä pari päivää myöhemmin. Yksi suosikkejani.

Alepasta mukaan tarttuu sievä omena-lettiviineri (55 snt) jonka hillityssä tuoksussa korostuu lehtitaikina. Viineri itsessään on melko mauton: taikina dominoi täytteen omenaa, joka maistuu kunnolla vasta lopussa. Omenahilloa olisi suonut enemmänkin! Teollisesta vivahteestaan huolimatta ihan kiva valinta ei-niin-makeiden kahvileipien ystäville.

K-Supermarketissa silmään sattuu Salosen kierrewiener (1,29 €). Sen kookkaus viehättää, eikä ulkonäössä ole muutenkaan valittamista. Tuoksu sen sijaan on vaimea. Plussaa tulee suutuntumasta: viineri on ilmava ja lehtevä. Myös kreemi on maukasta, ei liian äitelää. Wiener maistuu vielä parin päivän jälkeen, joskin ikä tuntuu Ärrän pullaa enemmän.

Market- ja kioskipullien ohella testaan Gateau-leipomon kanelisolmun (2,90 €). Nätissä pullassa on upean koukuttava, kanelia uhkuva tuoksu. Itse pulla on täyttävä ja maistuu suussa minuuttikaupalla. Omaan, ylenpalttista makeutta vierastavaan makuun parasta on se, että kanelisolmu maistuu rehdisti taikinalta. Suosikkini, joskin testin kallein.

Lidlin paistotuotteista valitsen lapsuuden suosikkini berliininmunkin (89 snt). Se ei juuri tuoksu, vaan kuuluuko berlarin liiemmin tuoksuakaan? Rasva maistuu mukavasti, mutta muuten munkki on jauhomainen, turhan tiivis. Vadelmahillo ja pinkki kuorrute ovat sitä mitä pitääkin. Loppumaku on intensiivinen ja sopivan makea. Plussa muusta paitsi itse munkista.

Lidlistä nappaan testiin myös omenataskun (79 snt) – ihan jo komean kokonsa vuoksi. Tässä kahvileivässä tuoksuu ihanasti voi ja lehtitaikina. Omenahilloa on reippaasti ja sen maku miellyttää. Hyvä valinta vähemmän makean ystävälle. Hätyyttelee suosikkeja.

Kunnon testi tarvitsee toisenkin viinerin. S-marketin sievässä vaniljaviinerissä (75 snt) on tyylikkään vaniljainen tuoksu ja houkuttava ulkonäkö. Lehtevää ja mehevää viineriä on myös nautinto syödä, vaikka vaniljakreemi vivahtaa hivenen teolliselta. Yksi suosikeistani, ja jos hinta-laatusuhde ratkaisee, testivoittaja.

Samasta marketista lähtee mukaan Fazerin Pätkis-munkki (0,89), sillä onhan Pätkis-patukka lapsuuteni suuri rakkaus – ja suklaa, josta nautin edelleen. Siksi tuoksun vaimeus ihmetyttää. Myös munkki on vaisu esitys: kuivahko ja liian tiivis tekele, jossa maistuu jauho rasvan sijaan. Kuorrutteen ihanasti ”kylmäävä”, pitkään maistuva minttu kompensoi paljon. Sen herkullisuudesta huolimatta valitsen silti mieluummin jatkossa Pätkis-patukan.

Teksti ja kuva: Sanna Pöyry