Rakennuskassa, Teollisuuden työttömyyskassa sekä journalistien ja kulttuuriväen työttömyyskassa Finka yhdistyvät vuodenvaihteessa. Rakennuskassan jäsenet siirtyvät uuteen A-kassaan automaattisesti.

Uusi Avoin työttömyyskassa on nimensä mukaisesti avoin kaikkien alojen työntekijöille. Reilun 198 000 jäsenen A-kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa.

Teollisuuden työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen on jo työttömyyskassojen yhdistymisten konkari. Entisten Puuliiton ja Teamin kassat sulautuivat vuonna 2018 Metallityöväen työttömyyskassaan, jolloin nimi muuttui Teollisuuden työttömyyskassaksi.

– Uudessa A-kassassa on noin 140 työntekijää. Kaikki tekijät ovat tarpeen, Niskanen toteaa.

Sulautuvien kassojen työntekijät siirtyvät uuteen A-kassaan vanhoina työntekijöinä.

–  A-kassan työntekijät tuntevat jäsenistön työalat valmiiksi.

Kaikki 3 työttömyyskassaa ovat ammattiliittojensa perustamia, mikä lisää esimerkiksi tessin palkkausnormien ymmärrystä.

– Tämä aika on synnyttänyt A-kassan. Yhteiskunta on muuttunut. Työttömyyskassa- ja ansioturvajärjestelmä on suurten muutosten kohteena. Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta, joka jatkuu vuoteen 2027 asti, tulee väistämättä kassoille muutosvaatimuksia.

Niskasen mukaan yhteys kassojen takana oleviin ammattiliittoihin säilyy. Suurin osa uuden kassan jäsenistä ovat myös ammattiliiton jäseniä.

– Olemme jatkossakin vahvasti työntekijöiden asialla.

Työelämän kuviot muuttuvat moninaisemmiksi. Pitkät vakinaiset työsuhteet harvinaistuvat myös muualla kuin rakennusalalla. Alanvaihdosta tulee nykyistäkin yleisempää.

– Kun liikkuu eri ammattialojen välillä, jatkossa on helpompi pysyä saman työttömyyskassan jäsenenä.

Yksi yhdistymistä helpottava tekijä on se, että ammattiliittojen maksatusjärjestelmät ovat saman yrityksen ylläpitämiä.

– Yhdistyminen on edennyt aikataulussa. Valmistelutyöt tietojärjestelmien osalta on aloitettu hyvissä ajoin, Niskanen kertoo.

Työt aloitettiin viime vuonna. Finanssivalvonnan virallinen hyväksyntä tuli syyskuussa.

Pykäläviidakko kasvaa tiheämmäksi

Työttömyyskassat välittävät ja vastaanottavat yhä enemmän informaatiota viranomaisten tietojärjestelmistä. Työttömyysturvaan liittyvä lainsäädäntö on jo nyt hyvin mutkikasta eikä todennäköisesti muutu selkeämmäksi tulevaisuudessakaan.

– Jo se, että työttömyyskassa selviää kaikista muutoksista, vaatii rahan lisäksi osaavaa henkilöstöä. Pieni kassa ei välttämättä selviä näistä vaatimuksista, Niskanen sanoo.

Facebookin kaatuminen lokakuun alussa oli hyvä muistutus siitä, että tietojärjestelmät ovat haavoittuvia. Työttömyyskassan on oltava tavoitettavissa mahdollisimman monella tavalla.

– Myös jäsenkenttä on entistä moninaisempi, joten palveluja ja palveluväyliä on oltava entistä enemmän.

Rakennusliiton luottamushenkilöille A-kassa tarjoaa päivystyspuhelimen ja omat infosivut netissä. Rakennuskassan väki on aiemmin tullut pyydettäessä isommille työpaikoille helpottamaan lomautusten aiheuttamaa paperisotaa.

– Näitä tilaisuuksia jatketaan tarpeen mukaan. Sen lisäksi meillä on viikoittaiset infotilaisuudet luottamushenkilöille eri aiheista.

Yhteydenpito välittää ennakkotietoa myös työttömyyskassalle, jolloin työkuorma on ennustettavampi kassallekin.

A-kassan lähtökohta on, että jäsenmaksut määräytyvät aluksi ammattiliittojen päätösten kautta. Isomman työttömyyskassan toiminta tuo todennäköisesti säästöjä muun muassa tilavuokrissa ja tietojärjestelmäkuluissa, mikä voi keventää työttömyyskassan jäsenmaksua tulevaisuudessa.

Kassoille lisää tehtäviä

Rakennuskassan johtaja Jan Peltonen on tyytyväinen ison urakan lopputulokseen.

– Kassojen yhdistyminen ei ole hetken mielijohde, vaan sitä on valmisteltu vuoden 2020 keväästä lähtien. Yhteisenä tavoitteena on synnyttää asiantunteva, parasta jäsenpalvelua tarjoava ja jäsenmaksultaan kilpailukykyinen työttömyyskassa.

43 000 jäsenen Rakennuskassa olisi tulevaisuudessa ollut liian pieni yksittäinen toimija tiukentuvan finanssisäätelyn ja pirstaloituvamman työelämän haasteiden edessä. Esimerkiksi Finanssivalvonta on tiukentanut koko ajan kassojen sääntelyä sekä vaikeuttanut ammattiliittojen ja kassojen välistä yhteistyötä.

Hallituksen asettama Sosiaaliturvakomitea pohtii parhaillaan muun muassa ansiotyön ja sosiaaliturvan sekä palvelujen ja etuuksien yhteensovittamista. Komitean toimenpide-ehdotukset valmistuvat viimeistään vuonna 2027.

– Jo lähitulevaisuudessa kassoille tulee lisää työttömien neuvontatehtäviä. Odotettavissa on, että kassojen tekemien päätösten määrä tulee kasvamaan, Peltonen ennustaa.

Isompi organisaatio pystyy palvelemaan paremmin rakennusalan normaaliin suhdannekiertoon kuuluvissa työttömyyden ruuhkahuipuissa. Samoin palveluiden tarjoaminen jäsenille on helpompaa.

– Sulautuminen ei tuo mitään ylimääräistä työtä nykyisille Rakennuskassan jäsenille. Jäsenyys siirtyy automaattisesti vuodenvaihteessa.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen

Rakennusliiton hallitus teki syyskuussa historiallisen päätöksen alentaessaan liiton jäsenmaksun 1.1.2022 alkaen 25 euroon kuukaudessa.

Liiton hallitus teki päätöksen yksimielisesti. Tavoitteena on alentaa kynnystä liittoon kuulumiselle. 25 euron jäsenmaksu sisältää kaikki jäsenedut ja työttömyyskassan jäsenmaksun. Kun huomioidaan liiton jäsenmaksun verovähennysoikeus, maksettavaa jää hyvin vähän.

Uusi jäsenmaksu on edullinen, mutta yhtä tärkeä asia on nykypäivänä myös sen euromääräisyys. Vanha, prosenttipohjainen jäsenmaksu, joka vaihteli kuukausittain tulojen mukaan, ei sovellu hyvin esimerkiksi automaattiseen laskutukseen. Helppous ja vaivattomuus ovat tätä päivää.

Kaikki liiton jäsenedut pysyvät muutoksessa ennallaan.

– Tärkein jäsenetu on tietenkin työehtosopimus. Mitä enemmän liitossa on jäseniä, sitä vahvemmat edellytykset Rakennusliitolla on neuvotella asialliset työehtosopimukset, sanoo Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kimmo Palonen.

Päätöstä 25 euron jäsenmaksuun siirtymisestä ei tehty kevyin perustein. Jatkossa yhä suurempi osa Rakennusliiton kuluista katetaan jäsenmaksun sijasta liiton omaisuuden tuotoilla. Siksi euromääräiseen ja edulliseen jäsenmaksuun ei hypätty summamutikassa, vaan taustalla on perusteellinen valmistelu ja laskenta.

Työehtosopimus, luottamusmiesorganisaatio ja esimerkiksi apu mahdollisissa riitatilanteissa ovat ammattiliiton jäsenetujen ”raskasta sarjaa” ja ammattiliiton ydintoimintaa – jäsenen auttamista. Samaan sarjaan kuuluu työttömyysturva. Liiton jäsenyydestä hyötyy kuitenkin myös muin tavoin. Esimerkiksi liiton työelämän käytettävissä olevat jäsenet on vakuutettu vapaa-ajallaan tapaturmavakuutuksella, jonka arvo on useita kymmeniä euroja vuodessa.

Kysymyksiä ja vastauksia  jäsenmaksusta

Onko tämä nyt jokin ”ensimmäisen vuoden tarjous” eli nouseeko jäsenmaksu jo vuoden kuluttua?

Ei nouse ja kyseessä ei ole lyhytaikainen tarjous. Tottahan toki jäsenmaksu tulee joskus tulevaisuudessa nousemaan, kun kustannustaso yhteiskunnassa nousee. Useampaan vuoteen asia ei kuitenkaan ole ajankohtainen.

Onko jäsenmaksu sama kaikille?

On. 25 euron jäsenmaksun maksavat kaikki ne jäsenet, jotka ovat Rakennusliiton ja työttömyyskassan jäseniä. Pieni määrä jäseniä kuuluu vain liittoon mutta eivät kassaan, joten heidän jäsenmaksunsa on alempi. Sen määrä varmistuu, kun työttömyyskassa vahvistaa jäsenmaksunsa, todennäköisesti marraskuun aikana.

Maksavatko kaikki jäsenet jäsenmaksua vai voiko siitä saada vapautuksen?

Rakennusliiton hallitus päättää tämänkaltaisista yksityiskohdista juuri tämän Rakentajan numeron ilmestymisen jälkeen, eli kannattaa seurata muun muassa liiton someviestintää, nettisivuja ja Rakentajaa. Kun kaikki yksityiskohdatkin on sovittu, jäsenmaksuun liittyen lähetetään myös sähköpostilla uutiskirje kaikille niille jäsenille, joiden sähköpostiosoite on tiedossa. Kannattaa siis varmistaa eAsioinnissa, että omat jäsentiedot ovat kunnossa.

Pysyvätkö jäsenedut entisellään vai heikkenevätkö ne?

Kyllä pysyvät. Mitään jäsenetua ei poisteta ja ne koskevat samoja jäsenryhmiä kuin ennenkin.  Uusiakin jäsenetuja kartoitetaan.

Voiko työnantaja edelleen periä jäsenmaksun palkasta?

Työnantajaperintä on edelleen mahdollinen. Moni varmaankin alkaa maksamaan jäsenmaksun itse, sillä jatkossa on helppo tilata jäsenmaksusta pankkiin e-lasku, koska summa on joka kuukausi samansuuruinen.

Voiko jäsenmaksun maksaa yhdellä kertaa vaikka vuodeksi eteenpäin?

Voi maksaa. Tarkempaa tietoa tästäkin saadaan ennen vuoden vaihdetta.

Teksti: Janne Mäkinen, kuva: Jukka Nissinen

Vuonna 2019 Skanska, Rakennusliitto ja Barona Oy kehittelivät vaihtoehtoisen opinpolun, mestari-kisälli-ohjelman, jonka tarkoituksena oli, että 5–6 nuorelle tarjottiin mahdollisuus 6 kuukauden palkalliseen työssäoppimiseen työmaalla kokeneen rakentajan opastuksessa. Tänä vuonna ohjelma laajeni 2 uuteen yritykseen ja Rakentaja lähti YIT:n työmaille katsomaan, kuinka homma tällä kertaa sujuu.

Nuoret ovat aluksi 3 kuukautta Baronan palkkalistoilla ja jos työt alkavat sujua, on heidät tarkoitus palkata YIT:n kirjoille jatkamaan oppimista. Barona hoiti alkukarsinnan haastattelun. Kakkoshaastattelun tekivät YIT:n edustajat, joukossa myös YIT:n pääkaupunkiseudun luottamusmies, Jari Jääskeläinen.

”Ohjaaja on ollut tosi mukava”

YIT:n espoolaisella työmaalla odottelevat ohjaajana toimiva työmaan varavaltuutettu Johan Kotiranta, kisälli Patrik Laulajainen ja oppisopimusopiskelija Oona Pohjolainen. Kotiranta ohjaa molempia nuoria rakentajia.

– Minulle ilmoitettiin, että ”olet niin hyvä ihmisten kanssa”, joten ala hoitaa ohjausta. Olen tehnyt sitä aiemminkin ja minulla on myös ohjaajan koulutus osana erikoisammattitutkintoa, Kotiranta kertoo.

Kotiranta kertoo, että he viettävät käytännössä yhdessä kaiken ajan.

– Molemmat oppivat ja näkevät, miten eri töitä tehdään. Ei tule kenellekään sellaista fiilistä, että jäisi ulkopuolelle.

Kisällinoppiin lähtenyt Laulajainen ei ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä rakennusalalla.

– Olen tehnyt joskus rakennusalan töitä, mutta missasin yhteishaun. Sitten huomasin ilmoituksen tästä mahdollisuudesta Instagramissa ja kun tähän ei vaadittu kokemusta kentältä, päätin hakea. Ajattelin, että tästä saisi käteen ammattitaitoa, Laulajainen kertoo.

Laulajainen aloitti työmaalla 9. elokuuta ja ensimmäiset päivät tehtiin perehtymistä yritykseen ja kyseiseen työmaahan, käytiin turvapuistossa ja suoritettiin työturvallisuuskortti.

– Pääsin aika alussa jo purkamaan valumuottia pois portaista, Laulajainen sanoo tyytyväisenä.

Hän kehuu ohjaajaa ”tosi mukavaksi”, mutta piruilee Kotirannalle siitä, että tämä oli lomalla ensimmäiset 2 viikkoa ohjauspestistä. Huomaa heti, että välit mestarin ja kisällin välillä ovat mutkattomat.

Työmaalla iso osa urakoista on myyty ulos, joten välillä vaivaa työn puute. Se ei ole kuitenkaan muuttanut Laulajaisen ajatuksia alasta. Tekemällä oppiminen on sopinut Laulajaiselle hyvin.

– Sen osaan jo sanoa, että tämä on minun alani. Olen aina tykännyt nähdä omien käsieni jäljen ja olen ihminen, joka oppii nimenomaan tekemällä. Työmaalla on myös hyvä henki; kaikki ovat tosi sosiaalisia ja jengi auttaa ja selittää, jos tulee kysymyksiä.

– Olemme tehneet yhdessä TR-mittauksia, fiksanneet niiden puutelistoja, rakentaneet kulkuteitä ja suojauksia, Kotiranta kertoo.

Kotiranta pitää ohjaajan tärkeimpänä ominaisuutena rauhallisuutta.

– Pitää jaksaa selittää ohjattaville selkeästi ja kunnolla opittavat asiat ja jaksaa aukaista sitä, miksi jotain tehdään, ei pelkästään miten tehdään. Välillä se tarkoittaa myöskin rakennusalan slangin suomentamista.

”Työmaalla on hyvä vibe”

Vantaalaisen asuinrakennustyömaan ”grillikatoksessa” istuu kahvilla työmaan työsuojeluvaltuutettu, ohjaaja Pentti ”Pena” Kotajärvi ja kisälli Abdimahab Hashi. Kotajärvelläkin on oppilaanohjauksen paperit lakkarissa ja YIT:ltä kokemusta jo 21 vuotta. Kyllä sillä kokemuksella voi jo mestariksi puhutella. Hän ohjaa työmaalla myös ammattikorkeakoululaisten haalari-harjoitteluja.

– Abdilla on lähtenyt homma käyntiin hyvin. Vaikka hänellä ei ole aiempaa rakennusalan kokemusta, on hän nopea oppimaan ja luotto on noussut nopeasti. Alkuun opiskeltiin työturvallisuusasioita, tehtiin TR-mittauksia ja opeteltiin työkoneiden käyttöä. Uskalsin jo jättää hänet 4 tunniksi tekemään töitä itsenäisesti, Kotajärvi kertoo.

Kotäjärvi kehuu Hashin halua tehdä töitä.

– Minulla on ollut hyvä onni, en ole joutunut tekemään siivousta juuri lainkaan. Tavaroiden järjestelyä olen tietenkin tehnyt. Täällä tulee joka päivä jotain uutta eteen, voi oppia todella nopeasti, Hashi kertoo.

Kotajärvi ja Hashi tekevät muun muassa työmaan valojen asennusta. Lisäksi vesi-, lämmitys-, kotelointi- ja suojaustyöt ovat parivaljakon päivittäistä kauraa. Sisätöitä ei tässä vaiheessa pääse kokeilemaan, sillä ne urakat on myyty ulos.

– Mutta työturvallisuus on tärkein työ, jota Abdi tekee, Kotajärvi toteaa.

Hashi – kuten toinenkin kisälli – huomasi haun ohjelmaan Instagramissa.

– Näin videon, jossa joku aiempi kisälli kertoi, minkälaista hänellä on ollut. Ajattelin, että tämä voisi olla hyvä kokemus ja tilaisuus ja tein hakemuksen. Sekä Baronan että YIT:n haastattelut olivat mukavia tilaisuuksia. Ne olivat enemmän jutustelua kuin haastatteluja, Hashi kertoo.

Hän nauraa, että harjoittelun aluksi kerrottiin ensin kaikki kauhea, mitä työmaalla voi tapahtua.

– On tosi tärkeää, miten tulee työmaalle, ja miten huomioi aluetta ja tilanteita ja että tekee mitä sanotaan. Silloin työ on turvallista.

Nuori mies kehuu ohjaajaansa kärsivälliseksi mieheksi.

– Pena jaksaa opettaa ja toistaa ohjeita. Muutenkin tämä on hyvä työympäristö. Jengi auttaa, jos tarvitsee apua, myös aliurakoitsijoiden työntekijät. Esimerkiksi Otiksen hissikorjaajat tulivat auttamaan meitä yhdessä nostossa. Tätä arvostan. Täällä on hyvä vibe.

Työmaalla rakennetaan kahta 8-kerroksista asuinkerrostaloa ja niiden jälkeen yksi 15-kerroksinen. Se tulee olemaan Länsi-Vantaan korkein tornitalo.

– Toivon, että sen rakentaminen alkaisi nopeasti, niin Abdi pääsisi tutustumaan korkean rakentamisen työturvallisuuteen. Se on ihan eri juttu esimerkiksi palo- ja putoamisturvallisuuden kannalta. Kaiken pitää olla moneen kertaan varmistettua, Kotajärvi sanoo.

Teksti ja kuvat: Johanna Hellsten

Rakennusalan työllisyystilanne parani syyskuuhun verrattuna, mikä on erittäin poikkeuksellista rakennusalan työllisyyden vuosikierrossa. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna työttömyysaste aleni huomattavasti ja oli 10,4 prosenttia. Viime vuoden lokakuussa työttömyysaste oli 12,8 prosenttia.

Rakennuskassan jäseniä oli lokakuussa työttömänä reilut 4 240 henkeä, mikä on yli 170 henkeä pienempi luku kuin syyskuussa. Kokonaistyöttömyysaste ei kuitenkaan laskenut syyskuuhun verrattaessa, mikä johtuu kassan tekemästä jäsenistön rästiajosta.

Työllisyys koheni etenkin Lapissa, jossa työllisyysaste parani 0,7 prosenttiyksiköllä. Lapin työttömyyslukemat olivat lokakuussa 14 prosenttia. Myös Uudellamaalla, Satakunnassa, Kainuussa ja Oulun alueella työllisyys parani vähintään 0,5 prosenttiyksikköä.

Jukka Nissinen

Asuntorakentamisen ennustetaan pysyvän korkealla tasolla myös ensi vuonna, sillä asuntorakentajat ilmoittavansa rakentavansa silloin yhtä paljon kuin tänä vuonna.

Rakentaminen kasvu painottuu tämän vuoden lopulle ja ensi vuoden alkupuoliskolle. Kustannuskehitys on rakentamisen suurin yksittäinen uhka. 

– Käänne rakentamisen näkymissä on ollut nopea. Aiempi epävarmuus ja heikko kysyntä on kääntynyt huoleen kovasta kustannuskehityksestä sekä materiaalien ja työvoiman saatavuudesta, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo.

Rakennusteollisuus RT arvioi asuntoaloituksia kertyvän tänä vuonna 44 000, mikä ylittää neljänneksellä pitkän aikavälin keskimääräisen tarpeen, ja ensi vuonnakin noin 40 000. Omakotitalorakentaminen on saanut koronapandemiasta voimakkaan piristysruiskeen, ja aloituksia on 17 prosenttia viimevuotista enemmän.

– Ensi vuonna pientalorakentamisen puoli vetää. Sen osuuden kasvu on siksi merkittävä, että siitä syntyy paljon enemmän kuutioita ja euroja alalle verrattuna esimerkiksi yksiön raketamiseen, Vihmo muistuttaa.

Korjausrakentaminen oli miinuksella 3 vuotta, mutta käänne parempaan tapahtui tämän vuoden alkupuoliskolla.

– Viime vuonnakin toteutui paljon enemmän asuinrakennusten korjauksia kuin pelättiin. Koronarajoitukset vaikuttivat niihin vähemmän kuin odotettiin, Vihmo sanoo.

Johanna Hellsten, Kuva: Rakennusteollisuus RT ry

Rakentajien työllisyys kohentui elokuuhun verrattuna. Rakennusalan työttömyyskassan jäsenistä työttöminä syyskuussa oli 10,3 prosenttia, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä parempi lukema elokuun tilanteeseen verrattuna. Normaalivuoden kierrossa rakennusalan työllisyys yleensä heikkenee syyskuussa.

Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna työttömiä rakentajia on viidenneksen vähemmän. Syyskuun lopussa työttömiä Rakennuskassan jäseniä oli reilut 4 400.

Paras työllisyystilanne oli Uudellamaalla (8,0 %), Turun alueella (8,4 %) ja Pohjanmaan alueella (8,7 %).

Teksti ja kuva: Jukka Nissinen

– Urakkaporukan nokka Pasi Heikkilä tuli sanomaan minulle, että Jarkko on niin kova tekemään töitä, että sille pitäisi alkaa maksaa palkkaa, työmaan vastaava mestari Ilkka Heikkilä kommentoi syksyisenä aamuna Temotek Oy:n Domus Arctican opiskelija-asuntotyömaalla Rovaniemellä.

Jarkolla tarkoitetaan 3. vuoden talonrakennuksen opiskelijaa Jarkko Willbergiä, joka tuli alun perin yritykseen työharjoitteluun, mutta otettiinkin viime vuonna sinne oppisopimukselle. Tällä työmaalla Willbergiä ohjaa kokenut työmaamestari Teijo Hietanen, joka on itsekin aloittanut työuransa kirvesmiehen hommista. Hietanen on myös kouluttautunut työnohjaajaksi.

Willberg opiskelee Lapin Koulutuskeskus REDU:ssa talonrakennusalan tutkintoa.

– Ensimmäinen vuosi meni teoriaopinnoissa. Pääsin kesätöihin työmaalle heti ensimmäisen vuoden jälkeen, hän kertoo.

Rakennusala alkoi kiinnostaa isoveljen vanavedessä. Oli Willbergillä jotain kokemusta töistä jo ennen opintojakin.

– Autoin tekemään mummolaan uuden katon, hän kertoo.

Willberg pääsi Temotekille harjoitteluun toisen opintovuoden syksynä. Ajoitus oli koronankin kannalta loistava.

– Minulla oli tuuria. Korona ei oikeastaan vaikuttanut mitenkään, sillä olin jo työmaalla oppimassa.

Willberg kokee, että alanvalinta osui nappiin.

– Halusin päästä tekemään itse konkreettisia asioita, en istumaan missään toimistolla. Parasta rakennusalassa on työnteko ja työkaverit, Willberg hehkuttaa.

Helppoa kuin heinänteko

Oppisopimusjärjestelmä uudistui ammattikoulu-uudistuksen myötä. Byrokraattisesti ja hankalaksi koettu prosessi muuttui kertaheitolla yksinkertaisemmaksi.

– Työssäoppimisjakso muutettiin oppisopimukseksi. Se hoitui yhdellä paperilla ja minun, Lapin Koulutuskeskus REDUn opettajan ja Willbergin allekirjoituksella, Hietanen kuvaa.

Hietasen mukaan mitään monimutkaista prosessia ei ollut, kun asiointi tapahtui suoraan koulun kanssa. Opettaja soittelee ja käy säännöllisesti työmaalla katsomassa, miten opiskelija pärjää, mutta käytännön arvosanojen antamisen hoitaa Hietanen.

– Minä teen sen osalta opettajan työt, hän toteaa.

Tämän tyyppisessä oppisopimuskoulutuksessa työssäoppija saa opintojensa ajalta rakennusalan tessin mukaista minimipalkkaa. Koulutuskeskus maksaa yritykselle 150 euroa kuussa korvausta työssäoppimisesta.

Willbergin opintosuunnitelmaan kuuluu työmaalla näytöt talonrakennuksen perustustöistä, runkovaiheen töistä, raudoituksesta ja betonoinnista, ulkoverhouksesta ja kattotöistä.

Opiskelu työmaalla on ollut tehokasta ja Willbergillä on jo käytännössä kaikki vaaditut näytöt kasassa.

– Minun pitää tehdä vielä opettajalle vaadittu dokumentointi, Willberg kertoo.

Aluksi Willberg teki työmaalla kaikenlaista pientä avustavaa työtä, mutta pääsi nopeasti mukaan puuelementtien asennukseen.

– Olen saanut tehdä laajasti kaikkea runkoasennuksista ikkuna- ja oviasennuksiin. Ei tällaista olisi ollut mahdollista oppia kouluympäristössä. Saan selkeät ohjeet ja kokeneemmilta työntekijöiltä apua. Aina voi kysyä, jos jotain tulee.

Tällä hetkellä Willberg on kokeneiden lattia-asentajien opissa sisätöissä.

Näin kasvaa osaajia

Työmaan nurkassa on iso teltta, jossa Rakennusliiton valtuston jäsen ja Lapin aluejärjestön puheenjohtaja Harri Anttila valmistaa kerrostalon puujulkisivuelementtejä käsityönä. Nuori Willberg pyöri aiemmalla työmaalla myös Anttilan mukana.

– Kun Willberg tuli meille harjoitteluun, ajattelin, että tämä poika pitää napata mukaan. Hänellä on ihan tuhannen taalan paikka nyt; jos kaikki menee hyvin, tulevaisuudessa riittää töitä, Anttila toteaa.

Ja tuhannen taalan paikka tämä on myös yrityksille.

– Ammattikoulun opiskelijoiden valmiuksissa on aika suurta hajontaa. Kun hyvä löytyy, on järkevää maksaa hänelle palkkaa, jolloin on todennäköistä, että ihminen haluaa jäädä töihin firmaan. Jos jatkossakin halutaan tehdä paikallisella työvoimalla, otetaan hyvät kaverit kiinni. Turvataan yrityksen tulevaisuutta, Anttila jatkaa.

Anttilan mukaan Willberg ei ole hirveästi tarvinnut vahtimista.

– Tietysti pitää olla tarkkana siitä, mitä nuori tekijä osaa tehdä ja mitä ei. Ei pidä toisaalta laittaa lakaisemaan lattiaa, mutta ei myöskään tekemään mitään liian vaativaa alkuvaiheessa. Willbergin kanssa tämä on mennyt aika nappiin. Hän ottaa tietoa vastaan.

Samaa sanovat mestari Heikkilä ja työmaamestari Hietanen.

– Willberg osaa tulla kysymään, jos ei osaa jotain ja ottaa neuvot ja opit vastaan, miehet toteavat.

Myöskään työturvallisuudesta ei tarvitse huomautella.

– Siitä ei ole tarvinnut erikseen sanoa. Täällä Temotekilla on jämpti meininki. Jos nykyään väki tekisi sellaisia asioita kun minä nuorena tein, tulisi varmasti lähtö työmaalta. Ajat ovat onneksi muuttuneet, Hietanen sanoo.

Teksti ja kuva: Johanna Hellsten

Rakentajien työttömyysaste oli elokuun lopussa 10,6 prosenttia. Tasan vuosi sitten työttöminä oli 11,3 prosenttia Rakennusalan työttömyyskassan jäsenistä. Työttömyys on lähes samalla tasolla kuin vuonna 2018.

Paras työllisyystilanne on Uudellamaalla, jossa työttömyysaste on 8,5 prosenttia. Myös Turun ja Pohjanmaan alueilla työttömyys jäi alle 9 prosentin. Pahimmat työttömyysalueet ovat Kainuu (15 %) ja Lappi (14 %).

Rakentajien työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 11,2 prosenttia. Vuosi sitten työttöminä oli 12,2 prosenttia Rakennusalan työttömyyskassan jäsenistä. Parantunut taloustilanne yllätti positiivisesti, sillä Rakennuskassan kevätennusteen mukaan työttömyys olisi pahentunut jo loppukesällä.

Paras työllisyystilanne on Uudellamaalla, jossa työttömyysaste on 8,7 prosenttia. Myös Turun ja Pohjanmaan alueilla työttömyys jäi alle 10 prosentin.

Pahimmat työttömyysalueet ovat Kainuu (16,3 %) ja Lappi (15,3 %).