Tuhannen taalan paikka - Rakennusliitto

Takaisin

Tuhannen taalan paikka

23.9.2021

Jarkko Willberg sai 17-vuotiaana oppisopimuspaikan Temotekin työmaalta.

Jarkko Willberg ja Teuvo Hietanen työmaallaan.

– Urakkaporukan nokka Pasi Heikkilä tuli sanomaan minulle, että Jarkko on niin kova tekemään töitä, että sille pitäisi alkaa maksaa palkkaa, työmaan vastaava mestari Ilkka Heikkilä kommentoi syksyisenä aamuna Temotek Oy:n Domus Arctican opiskelija-asuntotyömaalla Rovaniemellä.

Jarkolla tarkoitetaan 3. vuoden talonrakennuksen opiskelijaa Jarkko Willbergiä, joka tuli alun perin yritykseen työharjoitteluun, mutta otettiinkin viime vuonna sinne oppisopimukselle. Tällä työmaalla Willbergiä ohjaa kokenut työmaamestari Teijo Hietanen, joka on itsekin aloittanut työuransa kirvesmiehen hommista. Hietanen on myös kouluttautunut työnohjaajaksi.

Willberg opiskelee Lapin Koulutuskeskus REDU:ssa talonrakennusalan tutkintoa.

– Ensimmäinen vuosi meni teoriaopinnoissa. Pääsin kesätöihin työmaalle heti ensimmäisen vuoden jälkeen, hän kertoo.

Rakennusala alkoi kiinnostaa isoveljen vanavedessä. Oli Willbergillä jotain kokemusta töistä jo ennen opintojakin.

– Autoin tekemään mummolaan uuden katon, hän kertoo.

Willberg pääsi Temotekille harjoitteluun toisen opintovuoden syksynä. Ajoitus oli koronankin kannalta loistava.

– Minulla oli tuuria. Korona ei oikeastaan vaikuttanut mitenkään, sillä olin jo työmaalla oppimassa.

Willberg kokee, että alanvalinta osui nappiin.

– Halusin päästä tekemään itse konkreettisia asioita, en istumaan missään toimistolla. Parasta rakennusalassa on työnteko ja työkaverit, Willberg hehkuttaa.

Helppoa kuin heinänteko

Oppisopimusjärjestelmä uudistui ammattikoulu-uudistuksen myötä. Byrokraattisesti ja hankalaksi koettu prosessi muuttui kertaheitolla yksinkertaisemmaksi.

– Työssäoppimisjakso muutettiin oppisopimukseksi. Se hoitui yhdellä paperilla ja minun, Lapin Koulutuskeskus REDUn opettajan ja Willbergin allekirjoituksella, Hietanen kuvaa.

Hietasen mukaan mitään monimutkaista prosessia ei ollut, kun asiointi tapahtui suoraan koulun kanssa. Opettaja soittelee ja käy säännöllisesti työmaalla katsomassa, miten opiskelija pärjää, mutta käytännön arvosanojen antamisen hoitaa Hietanen.

– Minä teen sen osalta opettajan työt, hän toteaa.

Tämän tyyppisessä oppisopimuskoulutuksessa työssäoppija saa opintojensa ajalta rakennusalan tessin mukaista minimipalkkaa. Koulutuskeskus maksaa yritykselle 150 euroa kuussa korvausta työssäoppimisesta.

Willbergin opintosuunnitelmaan kuuluu työmaalla näytöt talonrakennuksen perustustöistä, runkovaiheen töistä, raudoituksesta ja betonoinnista, ulkoverhouksesta ja kattotöistä.

Opiskelu työmaalla on ollut tehokasta ja Willbergillä on jo käytännössä kaikki vaaditut näytöt kasassa.

– Minun pitää tehdä vielä opettajalle vaadittu dokumentointi, Willberg kertoo.

Aluksi Willberg teki työmaalla kaikenlaista pientä avustavaa työtä, mutta pääsi nopeasti mukaan puuelementtien asennukseen.

– Olen saanut tehdä laajasti kaikkea runkoasennuksista ikkuna- ja oviasennuksiin. Ei tällaista olisi ollut mahdollista oppia kouluympäristössä. Saan selkeät ohjeet ja kokeneemmilta työntekijöiltä apua. Aina voi kysyä, jos jotain tulee.

Tällä hetkellä Willberg on kokeneiden lattia-asentajien opissa sisätöissä.

Näin kasvaa osaajia

Työmaan nurkassa on iso teltta, jossa Rakennusliiton valtuston jäsen ja Lapin aluejärjestön puheenjohtaja Harri Anttila valmistaa kerrostalon puujulkisivuelementtejä käsityönä. Nuori Willberg pyöri aiemmalla työmaalla myös Anttilan mukana.

– Kun Willberg tuli meille harjoitteluun, ajattelin, että tämä poika pitää napata mukaan. Hänellä on ihan tuhannen taalan paikka nyt; jos kaikki menee hyvin, tulevaisuudessa riittää töitä, Anttila toteaa.

Ja tuhannen taalan paikka tämä on myös yrityksille.

– Ammattikoulun opiskelijoiden valmiuksissa on aika suurta hajontaa. Kun hyvä löytyy, on järkevää maksaa hänelle palkkaa, jolloin on todennäköistä, että ihminen haluaa jäädä töihin firmaan. Jos jatkossakin halutaan tehdä paikallisella työvoimalla, otetaan hyvät kaverit kiinni. Turvataan yrityksen tulevaisuutta, Anttila jatkaa.

Anttilan mukaan Willberg ei ole hirveästi tarvinnut vahtimista.

– Tietysti pitää olla tarkkana siitä, mitä nuori tekijä osaa tehdä ja mitä ei. Ei pidä toisaalta laittaa lakaisemaan lattiaa, mutta ei myöskään tekemään mitään liian vaativaa alkuvaiheessa. Willbergin kanssa tämä on mennyt aika nappiin. Hän ottaa tietoa vastaan.

Samaa sanovat mestari Heikkilä ja työmaamestari Hietanen.

– Willberg osaa tulla kysymään, jos ei osaa jotain ja ottaa neuvot ja opit vastaan, miehet toteavat.

Myöskään työturvallisuudesta ei tarvitse huomautella.

– Siitä ei ole tarvinnut erikseen sanoa. Täällä Temotekilla on jämpti meininki. Jos nykyään väki tekisi sellaisia asioita kun minä nuorena tein, tulisi varmasti lähtö työmaalta. Ajat ovat onneksi muuttuneet, Hietanen sanoo.

Teksti ja kuva: Johanna Hellsten