Julkisilla hankinnoilla on mahdollista luoda työpaikkoja työttömille. Kuntapäättäjät voivat luoda sellaiset kilpailutussäännöt, joiden avulla työttömät pääsevät helpommin töihin.
Kouvolassa aloitettiin maaliskuun alussa Sarkolan koulun rakennustyöt. Vanhan, jo puretun sisäilmaongelmaisen opinahjon tilalle pystytettävän uudisrakennuksen urakkasopimus on harvinainen, sillä se velvoittaa urakoitsijaa työllistämään 2 työtöntä kokoaikaiseen työsuhteeseen. Työtunteja on työsuhteessa kerryttävä vähintään Kelan ja työttömyyskassojen edellyttämä työssäoloehdon minimimäärä eli 18 tuntia viikossa.
– Urakoitsija vastaa työllistettävien palkkaamisesta. Palkattavat henkilöt voivat olla työmarkkinatuen saajia, kuulua nuorisotakuun piiriin tai olla henkilöitä, joiden sairaus tai vamma olennaisesti vaikeuttaa työllistymistä, Kouvolan kaupungin tilapalvelujen rakennuttajapäällikkö Anneli Vartiainen kertoo.
Työmarkkinatuen osalta työllistettävien on oltava pitkäaikaistyöttömiä. Hankintasopimuksessa toivotaan, että töihin palkattaisiin ensisijaisesti kouvolalainen työtön. Työllistämisjakson pituus on vähintään 9 kuukautta.
Työpaikan ei tarvitse välttämättä olla työmaalla, vaan pääurakoitsija voi palkata työntekijän myös muualle organisaatiossaan. Mikäli työmaan aliurakoitsijalla on sopivia työtehtäviä, työllistämisvastuu voidaan siirtää aliurakoitsijalle.
– Kvr-urakoitsija vastaa kuitenkin ehdon täyttymisestä, Vartiainen muistuttaa.
– Urakoitsija on toimittanut jo tarjouksen liitteenä työllistämissuunnitelman. Teemme siitä seurantaa. Se on samanlainen sopimusehto muiden joukossa. Siihen liittyy myös sopimussakko.
Vartiaisen mukaan kaupungin hankintojen työllistämisehto periytyy Kouvolan kaupunkistrategiasta.
– Hankinnoilla on edistettävä työllistämistä. Mikäli hankintaan soveltuu työllistäminen, se otetaan mukaan tarjouspyyntöön. Työllistämisehdon kytkemistä hankintasopimukseen selvitetään, kun hankinnan arvo on yli 200 000 euroa ja kesto vähintään 1,5–2 vuotta.
Kouvolassa on linjattu, että vuosittain on löydyttävä vähintään 3 työllistämisehdolla höystettyä hankintasopimusta. Vartiainen uskoo, että työttömille pystytään järjestämään työtilaisuuksia myös muissa kuin rakennusalan hankinnoissa.
Vartiainen ei ole kuullut, että muut kunnat olisivat ottaneet käyttöön vastaavaa työllistämisvaatimusta. Kiinnostusta on kuitenkin ollut
– Meillä tätä on kokeiltu aikaisemmin muissa kuin rakennushankkeissa, Vartiainen.
Kouvolan kaupungin hankinnoissa korostetaan yleisesti sosiaalista vastuuta. Työllistäminen hankinnoilla on yksi tavoite nimenomaan kestävän kehityksen ja yhteiskuntavastuun edistämisen päämäärälle.
Pilottihanke myös urakoitsijalle
Sarkolan koulua urakoi Lehto Toimitilat. Aluejohtaja Kimmo Hyryn mukaan työllistettäviä ei ollut vielä maaliskuun ensimmäisellä viikolla palkattu.
– Työmaa on juuri käynnistynyt. Hoidamme asian urakan edetessä, Hyry kertoo.
Työtehtävät suunnitellaan palkattavan työntekijän osaamisen mukaisiksi. Työllistämisrekrytointi on Hyrylle ensimmäinen.
– Teemme työllistämishanketta hyvässä yhteistyössä Kouvolan kaupungin kanssa. Tämä on pilottihanke molemmille osapuolille, Hyry toteaa.
– Hankinnoista duunia ja SIEPP-hankkeissa on pilotoitu erilaisia tapoja liittää työllistämisehtoja eri hankintoihin.
Vantaan kaupunki tarjosi Hankinnoista duunia -pilotissa työttömille LVI-alan töitä. Oulussa kokeiltiin työllistämistä kadunrakentamisessa ja rakennussiivouksessa.
Kuntaliitossa sijaitseva Julkisten hankintojen neuvontayksikkö auttaa tarvittaessa myös kuntapäättäjiä hankintasopimusten tekemisessä. Kuntien rakennusurakat ovat osa perusneuvontaa.
Viime vuonna julkaistiin Kansallinen julkisten hankintojen strategia, jonka valmistelusta vastasivat valtionvarainministeriö ja Kuntaliitto. Strategia on osa Hankinta-Suomi -kehittämisohjelmaa.
– Strategian yhtenä teemana on hankintataitojen kehittäminen, Huikko toteaa.
Julkishallinnon sosiaalisen yhteiskuntavastuun avuksi on luvassa työllistämisen vauhdittamisohjelman lisäksi työkaluja ihmisoikeusriskien tunnistamiseen ja huomioimiseen kotimaisissa hankinnoissa. Rakennusalan alihankinnan ihmisoikeusrikkomuksiin on törmätty myös Rakennusliitossa, joten tällaisille työkaluille on käyttöä.
Julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain 35 miljardia euroa verovaroja. Rakennusliitto haluaa, että julkisissa hankinnoissa kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota sekä työuransa alussa oleviin nuorien että työuransa loppuvaiheessa olevien ammattilaisten työllistymiseen.
Helmikuun lopussa Rakennusalan työttömyyskassan jäsenten työttömyysaste nousi 22 prosenttiin. Työttömyys paheni 7,3 prosenttiyksikköä viime vuoteen verrattuna. Työttömyysluvut ovat nyt samalla tasolla kuin vuonna 2017.
Tammikuussa rakennusalan työttömyysaste nousi 21 prosenttiin. Rakennusalan työttömyyskassan jäsenistä työttömänä oli 9 350 henkeä. Työttömyys on ollut näin korkealla viimeksi vuonna 2017. Viime vuoden tammikuuhun verrattuna työttömyys on noussut 6,4 prosenttiyksikköä.
Uudenmaan työttömyysaste on nyt 14,4 prosenttia. Toiseksi paras työllisyystilanne on Pohjanmaalla, jossa työttömänä on 19,1 prosenttia rakentajista. Pahimmat työttömyysalueet ovat Lapissa (28,2 %), Kainuussa (26,6 %) ja Itä-Suomessa (26,4 %).
Verottaja kohtelee kevytyrittäjiä kuin normaaleja palkansaajia, eli mitään yrittäjälle mahdollisia verovähennyksiä ei voi tehdä. Suomen sosiaaliturva kohtelee kevytyrittäjää kuin yrittäjää, jolloin monella tapaa palkkatyöläisen asemassa oleva ihminen tipahtaa työttömyyskassojen ulkopuolelle.
Näyttää myös siltä, että kaikki kevytyrittäjät eivät ole pystyneet laskemaan työlleen kunnollista hintaa, eikä kevytyrittäjiä koskevien ja eläke- ja tapaturmavakuutusten puutteita ei tunneta.
”Ei varaa suojavarusteisiin”
Sen laskeminen, mitä käteen pitäisi jäädä, jotta kevytyrittäjyys tulisi edes jollain tavalla kannattavaksi, ei ole ihan yksinkertaista.
– Teimme kesällä työmaakierrosta liiton toisen toimitsijan, Laura Aholan kanssa Turun seudun työmailla ja kiinnitimme huomiota kahteen työntekijään, jotka piikkasivat seinää ja lastasivat purkujätettä lavalle: kummallakaan ei ollut kypärää eikä hengityssuojainta, vaikka kyseessä oli pölyävä työ. Menimme juttelemaan heidän kanssaan ja kyselemään suojavarusteiden perään, Rakennusliiton läntisen palvelualueen päällikkö Jouni Ruotsalainen kertoo.
– Olen tavannut näitä kevytyrittäjiä arviolta kymmenkunta. Pääsääntöisesti varusteet, suojaimet ynnä muut ovat olleet täysin olemattomat, Ahola kuittaa.
Keskustelussa kaksi rakentajaa kertoi, että he ovat kevytyrittäjiä, eikä heillä on varaa henkilönsuojaimiin. He laskuttivat tekemästään työstä 14 euroa/h plus alv 24 prosenttia eli yhteensä 17,84 euroa.
– Tästä summasta esimerkiksi Ukko.fi ottaa ensin palkkiota 5 prosenttia ja sen jälkeen vielä bruttopalkasta 2,9 prosenttia. Lisäksi summasta vähennetään sairausvakuutusmaksu ja normaali ennakonpidätys veroprosentin mukaan. Kevytyrittäjä ei saa työnantajan maksamaa, verovapaata päivittäisten matkakulujen korvausta, Ruotsalainen luettelee.
Ulkomaalaisia työntekijöitä
Liiton Helsingin palvelupisteen aluetoimitsija Ari Koli kertoo, että pk-seudulla on törmätty lähinnä yhdenlaisiin kevytyrittäjiin:
– Ulkomailta tulleita, jotka suurimmaksi osaksi tietävät olevansa kevytyrittäjiä, mutta eivät tiedä mitä se käytännössä tarkoittaa. Näin ollen laskutuspalvelun perushinnan lisäksi tarjottavat vakuutukset ja muut vapaaehtoiset maksulliset palvelut jäävät hankkimatta ja oma tulevaisuus turvaamatta, Koli kertoo.
Kolin mukaan kevytyrittäjäksi on usein ajauduttu oman työnantajan ohjauksella ja opastuksella.
– Mutta on ollut myös niitä työnantajia, jotka ovat keränneet kaikilta työntekijöiltä valtakirjat ja siirtäneet ne kevytyrittäjiksi. Yksi tällainen yritys ainakin vaihtoi toimeksiantosopimukset takaisin työsopimuksiksi Rakennusliiton saatua tietoa asiasta.
Kolin tietoon tulleet laskutushinnat ovat yleensä olleet 16–20 euroa tunnilta, mutta jopa 14 euroa tunnilta on tullut vastaan.
– Näistä voi kaikki laskea paljon jää sivukulujen jälkeen yrittäjäriskillä käteen, Koli sanoo.
Ei eläkettä, ei laajaa tapaturmavakuutusta
Mikäli kevytyrittäjän tulotaso jää alle yrittäjien eläkevakuutuksen alarajan, 8 063,57 euroa, ei kevytyrittäjätuloilla ole mahdollista kartuttaa eläkekertymää. Alan suurimman (yli 100 000 käyttäjää) laskutuspalvelun Ukko.fi:n oman kyselyn mukaan yli 74 prosenttia palvelun kautta laskuttavista kevytyrittäjistä tienaa alle 1 000 euroa kuukaudessa ja 60 prosenttia alle 500 euroa kuukaudessa. Näistä töistä ei kerry eläkettä.
Sama koskee myös työtapaturmavakuutusta. Laajaa, esimerkiksi palkansaajia koskevaa työtapaturmavakuutusta ei saa, mikäli kevytyrittäjä tienaa vähemmän kuin 8 063,57 euroa vuodessa.
Suomessa kaikki työntekijät on vakuutettu työtapaturman varalta ja vakuutuksesta maksetaan sairaanhoito ja monipuolisesti myös kuntoutusta. Yrittäjä pystyy hankkimaan itselleen lähes yhtä kattavan vakuutuksen kuin palkansaaja, mikäli YEL-tuloraja täyttyy.
Siispä päätin tarkastella Rakennusliiton tarjoamia etuja niiden rahallisen arvon kautta. Jätän jutusta pois sellaisen itsestäänselvyyden kuin tes-ratkaisut. Niiden rahallista arvoa ei voi arvioida yksinomaan liiton neuvottelemien palkankorostusten osalta, sillä tesseissä sovitaan myös monista laadullisista asioista, jotka vaikuttavat jäsenten turvallisuuteen ja hyvinvointiin.
Vuonna 2020 ja 2021 Rakennusliiton jäsenmaksu on 1,49 prosenttia, ja sitä maksetaan päätoimen palkasta tai työttömyyskassan maksamasta ansiopäivärahasta ja vuorotteluvapaakorvauksesta. Jäsenmaksun voi vähentää verotuksessa.
Erilaisia vakuutuksia
Työelämän käytettävissä olevat Rakennusliiton jäsenet on vakuutettu vapaa-ajan tapaturmavakuutuksella. Vakuutuksesta korvataan tapaturman hoitokuluja ja siihen sisältyy myös pysyvän haitan korvaus ja kuolemantapauskorvaus. Vakuutus on voimassa Suomessa. Mitä tällainen vakuutus maksaisi, jos sen ottaisi itse?
Kyselen liiton yhteistyökumppanilta Turvasta. Sieltä arvioidaan, että vastaavan vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen arvo lähinnä vastaavilla korvaustasoilla on noin 65 euroa vuodessa.
Kaikki Rakennusliiton jäsenet saavat alennusta vakuutusmaksuista ottaessaan vakuutuksia vakuutusyhtiö Turvasta. Esimerkiksi autovakuutuksen, kotivakuutuksen (omakotitalon) ja matkustajavakuutuksen ottaessaan säästöä kertyy jäsenelle alennusten kanssa noin 110 euroa vuodessa.
Oma lukunsa on liiton jäsenille tarkoitettu Vakuutuskassa. Liiton jäsen maksaa sen jäsenyydestä 150 euroa vuodessa. Vakuutuskassan jäsenellä on oikeus joka toinen vuosi lääkärintarkastukseen ja suppeaan laboratoriotutkimukseen, joka sisältää muun muassa kolesteroli- ja sokeriarvot. Joka toinen vuosi vakuutuskassan jäsen on oikeutettu käyttämään hammaslääkärin ja suuhygienistin palveluja 300 euron arvosta. Eli kassan jäsenyysmaksu tulee takaisin jo pelkällä hammaslääkärillä, jolloin terveystarkastukset tulevat ”ilmaiseksi”.
Lomailua edullisesti
Liiton työelämän käytettävissä olevat jäsenet saavat alennuksia muun muassa Scandicin ja Sokos Hotelsin hotelleista.
Otetaanpa 2 esimerkkiä; jos minä ja puolisoni haluaisimme lähteä hiihtelemään Levin lumisiin maisemiin viikoksi helmikuussa, maksaisimme korkeatasoisen Panorama-hotellin huoneesta viikossa 973 euroa aamiaisen kanssa.
Rakennusliiton jäsen ja hänen puolisonsa sen sijaan saisivat vastaavan huoneen puolihoidolla 770 eurolla ja jokaiselle päivälle 1 ylimääräisen aterian, josta halvimmilla Levin hinnoilla säästyisi vähintään 20 euroa päivässä eli 140 euroa viikon lomalla.
Jos taas hiukan eteläisempi loma Tampereella olisi suunnitelmissamme ensi kesänä, majoittuisimme pitkäksi viikonlopuksi (to–su) Tampereen maamerkissä Solo Sokos Hotel Tornissa 497 eurolla. Rakennusliiton jäsen sen sijaan maksaisi samasta lystistä 252 euroa, eli noin puolet.
Oikeudenkäyntikulut ovat huimat
Yksi suurimmista liiton eduista on sekä liiton toimitsijoiden sovitteluapu että liiton juristien oikeudellinen apu, jos esimerkiksi palkkasaatavien kanssa joudutaan riitaan työnantajan kanssa. Kun Rakennusliiton edunvalvontaosasto myöntää kokouksessaan jäsenelle oikeusavun, menevät oikeudenkäyntikustannukset liiton piikkiin, tuli voitto tai häviö.
Jo riita-asian paneminen vireille käräjäoikeudessa maksaa yksityishenkilölle 510 euroa. Suurin osa riitajuttujen oikeudenkäyntikuluista syntyy osapuolia avustavien asianajajien laskuista. Asianajajien laskutus on tuntiperusteinen. Tuntitaksa vaihtelee muutamasta sadasta eurosta ylöspäin. Kokonaiskustannukset riippuvat monesta seikasta, ja summa voi liikkua 3 000–8 000 euron väliltä aina 100 000 euroon, mikäli tapausta joudutaan käsittelemään useammissa oikeusasteissa ja asia on mutkikas.
Edellä mainittujen etujen lisäksi muun muassa jäsenkortilla saa Teboililta bensasta ja dieselistä alennusta 2,1 snt/litra.
Rakentaja-lehden kyselytutkimuksen mukaan 66 prosentilla Rakennusliiton jäsenistä tulotaso pysyi vuonna 2020 ennallaan. Joka neljännen rakentajan tulot tippuivat vähintään 200 euroa kuukaudessa. Osittain koronapandemian takia, mutta myös rakennusalan suhdanteiden takia lähes 9 prosenttia kyselyyn vastanneista tienasi vuonna 2020 aikaisempaa paremmin.
Sähköpostikyselyyn vastasi lähes 1 100 jäsentä, joten tulotason muutoksia voidaan pitää tilastollisesti merkittävinä. Rakennuskassan työttömyysluvut ja jäsenmaksukertymät ovat linjassa gallup-tulosten kanssa.
Vähentyneitä tuloja paikattiin vähentämällä kulutusta. Eniten menot vähenivät liikenteen osalta. Kun työmatkat vähenevät, matkakulut pienenevät samalla. Seuraavaksi eniten menoja vähennettiin elintarvikkeiden ostamisessa sekä kulttuurin ja vapaa-ajan riennoista. Kolmas merkittävä menojen pienennys osui vaatteisiin ja jalkineisiin.
Kyselytutkimuksen pohjana käytettiin Tilastokeskuksen kotitalouksien kulutusmenojen tilastointijaottelua. Rakentaja-lehden kysely poikkesi ainoastaan Työkalut ja laitteet -menoluokan kohdalla, sillä osa Rakennusliiton jäsenistä hankkii ainakin osan käyttämistään työkaluista itse. Rakentajien menot vähenivät työkalujen osalta, mutta eivät niin selkeästi.
Sama meno vanhalla mestalla
Rakennusala ei romahtanut viime vuonna koronapandemian takia. Suurin osa työmaista pyöri normaalisti. Monen rakennusprojektin kesto on useamman vuoden mittainen, joten töitä tehdään urakan loppuun asti.
– Tulot paranivat edellisvuoteen verrattuna hyvän urakkatyömaan ansiosta. Pysyttiin kuitenkin normaalissa vuosittaisessa vaihteluhaarukassa. Työtilanne ollut koko ajan hyvä covid-tilanteesta huolimatta, eräs vastaajista totesi.
Jutun kommentit on kerätty kyselyn avovastauksista.
Infrarakentamisessa ja etenkin asfaltoinnissa näkyi sekä valtion lisäbudjetointi ja raaka-aineiden halpeneminen. Moni asfalttityöntekijä pystyi työskentelemään pitemmälle syksyyn edellisvuosiin verrattuna.
– Ennätysvuosi, teiden päällystystöitä oli ennätyspaljon. Asfalttialan hyvä työtilanne lisäsi työkauden pituutta.
– Ihmeen hyvä työtilanne ollut koko vuoden. Jos tulee luminen talvi, on auraushommia.
– Rautatiehommissa asiat ovat pysyneet ennallaan. Radat pitää olla aina kunnossa.
Remontointi lisääntyi selvästi
Toinen rakentajaryhmä, jolle pandemia on tuonut lisää töitä, ovat remontintekijät. Etätyöt ovat osaltaan aiheuttaneet sen, että koteja ja kesämökkejä remontoidaan aikaisempaa enemmän.
– Taloustilanne on jopa parantunut. Korjaus- ja saneerauspuoli on kasvattanut osuuttaan ainakin Itä-Suomen alueella, minkä takia myös omat tulot ovat nousseet kilpailun ja ammattitaidon kasvamisen seurauksena.
– Työtilausten määrä on kasvanut valtavasti, kun kuluttajat panostavat nyt kotiensa remontointiin.
– Meillä on työllisyys ollut hyvää koko vuoden, kiitos tuntityösopimusten. Toimistoremontteja on tehty koko vuosi, koska ihmiset ovat etätöissä. Hyödynsimme kuluttoman lyhennysvapaan asuntolainassa. Lapset harrastavat ja on muitakin kuluja. Jää rahaa elämiseen.
– Vaimon kanssa vuoroteltiin keväällä vanhimman lapsen ollessa etäkoulussa. Tulot putosivat hetkellisesti alemmas. Töitä on riittänyt, teen pääasiassa verokortilla yksityishenkilöille omakotitaloja anturasta viimeiseen listaan -periaatteella. Remonttien kyselijöitä on myös ollut. Vuosi 2021 on jo myyty täyteen. Kesällä jäi loma pitämättä, kun Kainuun rastiviikko ja FIN 5 -suunnistusviikot siirtyivät ensi vuoteen.
Remontoinnissa isommat kohteet ovat saattaneet myöhästyä, kun taloyhtiöiden vuosikokoukset ovat siirtyneet.
– Taloustilanteeseen vaikutti osittain koronapandemian aiheuttama heikentynyt työllisyystilanne remonttialalla, kun taloyhtiöt tai kotitaloudet siirtävät remontteja eteenpäin. Myös minut työllistäneillä yrityksillä meni suunnitelmat vähän uusiksi. Työn puolesta työtuloja oli hieman vähemmän, kuin odotin, mutta olin varautunut tähän etukäteen asennoitumalla laittamalla rahaa jonkun verran säästöön.
Rakentaminen työllistää muita aloja paremmin
Alanvaihtajillekin on riittänyt työkohteita.
– Olin ennen myyntitöissä ja ne menivät vituiksi koronan takia. Tulin takaisin rakennusalalle ja ei ole tarvinnut katua.
Työpaikan vaihtokin on saattanut onnistua.
– Vaihdoin työpaikkaa kesken pandemian ja tuloni ovat kasvaneet. Ilman koronaa tätä ei olisi tapahtunut.
– Aloitin armeijan heinäkuussa, mutta lomilla olen päässyt töihin. Töitä on niin paljon kuin kerkeää tekemään.
– Sain pienen palkankorotuksen. Ja töitä on ollut riittävästi.
Taudistakin voi selvitä vähäisin vaurioin.
– Sairastin koronan, mutta palkkatulot pysyivät ennallaan.
Rakentaja-lehden sivuille pääsee helposti, jos muistaa kehaista kustantajaa.
– Ei ole muuttunut millään tavalla. Täällä Lapissa on tapana mennä työmaa kerrallaan, lomautus voi tulla milloin vain. Niin on opittu säästämään vuoden puskurirahasto. Eikä sitä jää aivan tyhjän päälle, kun kuuluu Rakennusliittoon.
Jotkut ottivat varasuunnitelman käyttöön.
– Korona vauhditti opiskelemaan lähtöä, sillä työt näyttivät vähenevän vuoden loppua kohden, joten sen myötä vaikutti.
– Tulot eivät ole muuttuneet, mutta kulutusta olen vähentänyt ja laittanut mahdollisimman paljon säästöön. Ihan vain mahdollisten lomautusten takia. Aloitan myös koulun työn ohella ensi vuoden alussa. On ainakin jotain tekemistä, jos tulee lomautus tai irtisanomisia.
Työnantajat ovat lomauttaneet porukkaa, mutta ovi on käynyt myös toiseen suuntaan.
– Kesän jälkeen oli 2 kuukautta hiljaisempaa, eikä päässyt tekemään ylitöitä. Lomautuksilta säästyttiin, mutta lomia kehotettiin pitämään. Siinä mentiin hetki peruspalkalla.
– Syyskuussa alkoi lomautus, mutta joulukuun alussa pyydettiin takaisin töihin ja töitä näyttäisi olevan seuraaville vuosille ihan reilusti.
– Työtilanne on muuttunut paremmaksi. Tänä vuona ei ole ollut yhtään lomautusta. Aiempina vuosina ollut lyhyitä lomautuksia 1–2 per vuosi.
Elementtitehtailla näkyy ensimmäisenä rakentamisen väheneminen. Vielä ei olla siinä pisteessä.
– Rakennustuoteteollisuuden työntekijänä huomasin, että töitä kyllä riitti joulukuulle asti ja jatkunee helmi-maaliskuuhun, koska varastossa on vajausta.
Torninosturinkuljettaja näkee myös hyvin taloushorisonttiin.
– Ei muutosta edelliseen vuoteen. Yhden työmaan osalta kävi niin että sen aloitus lykkääntyi puolella vuodella, mutta henkilökohtaisiin tuloihini sillä ei ollut vaikutusta, koska hain muualle töihin. Pidemmällä aikavälillä vaikutuksia voi vielä tulla, koska torninosturikuskin työt ovat runkovaiheen aloituksesta kiinni. Projektien peruuntuminen ja lykkääntyminen vaikuttavat olennaisesti työtilanteeseen.
– Töitä on ollut putkiasentajalle. Yrityksen tilauskanta on huonontunut, mutta koko alalla pääkaupunkiseudulla on hyvin töitä.
Menoissa on tingitty
Pandemia on vaikuttanut myös menoihin.
– Tuli vähemmän kuluja, koska kaikki harrasteet ynnä muu vapaa-ajan toiminta loppui.
– Palkka on pysynyt samana. Olen saanut enemmän kulukorvauksia kuluneena vuonna, mikä on helpottanut taloudellista tilannetta. Mutta silti, nekin ovat vain aiheutuneista kuluista hyvitetty korvaus.
Paikkakuntaa vaihtamalla pystyy sääntelemään menoja.
– Tasaisesti mennään, kun on iso työmaa, joka kestää vielä vuoden 2021 lopulle. Isompi muutos oli muutto maalle, enemmän tilaa ja vähemmän kuluja. Pääkaupunkiseudulla vuokrataso alkaa olla jo yli perheellisen duunarin maksukyvyn.
Merkittävälle osalle rakentajia taloudelliset menetykset ovat olleet arkipäivää.
– Varokaranteeni tiputti tulojani hetkellisesti monella sadalla eurolla, sillä Kela on hidas maksamaan ansionmenetystäni tartuntatautirahana.
– Taloudellinen tilanteeni on muuttunut dramaattisesti. Jäin työttömäksi.
– Minut lomautettiin kesäkuussa koronan takia. Tulot tippuivat kerralla 1 100 euroa kuukaudessa. Pitää yrittää rimpuilla.
– Luottotiedot menivät ja ulosotto vei loput. Korona aiheutti äkillisen lomautuksen ja rahat eivät riittäneet edes vuokranmaksuun.
Vastaajista 41 prosenttia asui kahden huoltajan lapsiperheessä
– Vaimo on yrittäjä ja hänellä liiketoiminta meni niin vähäiseksi, että tämän vuoden tulot jäivät 100 euroon. Oma palkkani ei ole pienentynyt. Vaimo on ollut nyt yli vuoden työttömänä eikä tunnu työtä löytyvän.
Elämäntilanteen muutokset vaikeuttavat talousongelmia.
– Jäin alkuvuodesta työttömäksi ja palkan sijaan sain työttömyyspäivärahaa. Jouduin ottamaan pojan päiväkodista kotiin hoitoon ja silti maksamaan osan päivähoitomaksua sekä kotona syödyt ruuat ja muut menot. Tulin raskaaksi ja pitkään kestäneen työttömyyden takia äitiyspäivärahani on mitättömän pieni.
Lahjakortit on jo arvottu
Rakentajat ovat solidaarisia jopa alanvaihdon jälkeen.
– Vaikka kuulun Rakennusliittoon, työskentelen nykyään hoitoalalla ja tulotasoni on pysynyt ennallaan vakituisen työsuhteen vuoksi. En halua osallistua arvontaan, sillä jollakin muulla henkilöllä tai perheellä on varmaankin enemmän tarvetta 50 euron lahjakortille kuin minulla : )
Näiden reunaehtojen pohjalta taulukko-ohjelman satunnaislukugeneraattori arpoi lahjakortit Jari Karhulle, Stefan Koleville ja Minna Simoselle.
Joulukuun lopussa rakentajien työttömyysaste nousi 17,5 prosenttiin. Viimeksi työttömyys oli näin korkealla vuonna 2016. Joulukuussa 2020 yli 7 800 Rakennuskassan jäsentä sai työttömyyspäivärahaa tai vuorottelukorvausta.
Asfalttialan työntekijöistä lähes 35 prosenttia on työttömänä, mikä johtuu alan kausiluonteisuudesta. Maalausalalla työttömyysaste on yli 26 prosenttia. LVI-ala on selvinnyt koronan aiheuttamasta taantumasta parhaiten. Työttömyysaste on alle 10 prosenttia.
Rakennustuoteteollisuuden työkiireet ennustavat parhaiten rakennusalan lähitulevaisuutta. Alan työttömyysaste 14,5 prosenttia. Rakennustyömaat oat vielä käynnissä ja elementit menevät kaupaksi.
Uudenmaan työllisyystilanne on tällä hetkellä maan paras. Työttömyysaste on alle 12 prosenttia. Yli 20 prosentin työttömyys vaivaa Oulun, Lapin ja Kainuun alueita sekä Keski-Suomea.
Vuoden 2019 kisälli Eetu Virtanen pääsi opettelemaan työmaan logistiikkaa, jätehuoltoa ja pölynhallintaa Skanskan työmaalla kokeneen ympäristövastaava Jarmo Heinon ohjauksessa.
Vuonna 2019 lanseeratun Mestari–kisälli-työssäoppimisohjelman seuraava haku nuorille käynnistyy keväällä 2021. Rakennusyritysten lisäksi projektissa ovat mukana Rakennusliitto ja Barona.
Mestari–kisälli-työssäoppimisohjelma toteutetaan pääkaupunkiseudulla Skanskan, YIT ja Peabin työmailla. Samalla selvitetään mahdollisuuksia laajentaa työssäoppimisohjelmaa myöhemmin myös muualle Suomeen. Vuonna 2019 alkaneen ohjelman käynnistivät Skanska, Rakennusliitto ja Barona. Viime vuonna Skanskalle haki 40 nuorta, joista valittiin 6. Heidät ripoteltiin eri puolelle Etelä-Suomen työmaita.
Nyt ohjelman toisella kierroksella yritykset tarjoavat taas 6 kuukauden määräaikaisen työsopimuksen, jonka aikana nuoret tutustuvat työmaaharjoittelussa rakentamisen tehtäviin pääkaupunkiseudun työmailla kokeneiden ammattilaisten ohjauksessa.
Ohjelma tekijöille
Mestari–kisälli-työssäoppimisohjelma on kohdennettu nuorille, jotka oppivat paremmin tekemällä kuin koulun penkillä istuen. Työssäoppimisen kautta nuori, jolla on potentiaalia, mutta ei selkeää urasuunnitelmaa tai keinoja mielekkään työn löytämiseksi, voi päästä kiinni työelämään.
– On erinomaista, että Mestari–kisälli-ohjelma laajenee ja osoittaa toimivan tavan rekrytoida nuoria rakennusalalle. Se kertoo yhteiskuntavastuusta ja toisaalta fiksusta linjasta katsoa tulevaisuuteen satsaten oman työvoiman lisäämiseen sekä laadukkaan rakentamisen vahvistamiseen. Lisää tällaista, Rakennusliiton koulutuspäällikkö Juhani Lohikoski kannustaa.
– Nuorten jääminen työelämän tai koulutuksen ulkopuolelle voi pahimmassa tapauksessa johtaa syrjäytymiseen ja tulee toteutuessaan myös yhteiskunnalle kalliiksi. Mestari-kisälli-ohjelman ensimmäisen kierroksen tulokset olivat rohkaisevat ja motivoivat. Nyt pallo on lähtenyt pyörimään ja mukaan ovat tulleet YIT ja Peab. Kannustan muitakin yrityksiä liittymään joukkoon ja lähtemään rohkeasti mukaan, Skanska Talorakennus Oy:n aluejohtaja Ilpo Luhtala sanoo.
Euroopan komissio on tehnyt direktiiviesityksen eurooppalaiseksi minimipalkkalainsäädännöksi. EU:n alueelle ei olla ajamassa samaa minimipalkkaa kaikille, vaan esitys ottaa huomioon maiden erilaiset järjestelmät. Mitä se tarkoittaa suomalaisten ja koko Euroopan työntekijöiden kannalta?
SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä vastaa kansainvälisen edunvalvonnan koordinoinnista ja kehittämisestä. Hän seuraa työssään tiiviisti EU:n päätöksentekoa ja edustaa SAK:ta EU:n Euroopan Talous- ja sosiaalikomiteassa.
Missä vaiheessa keskustelu eurooppalaisesta vähimmäispalkasta sai kunnolla siivet alleen?
– Ajatus itsessään on jo vanha, ja siitä on puhunut sekä ay-liike että monet tutkijat. Viimeisen 3 vuoden aikana aiheeseen ovat ensin tarttuneet Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja esimerkiksi Saksan nykyisen hallituksen ohjelmaan kirjattiin vaatimus eurooppalaisesta minimipalkkalainsäädännöstä.
– Vähimmäispalkka oli viime EU-vaaleissa sosiaalidemokraattisen ryhmän ohjelmassa ja se oli ryhmän ehto Ursula von der Leyenin tukemiseksi komission johtoon. Nimityspuheessaan hän vahvisti komission lähtevän valmistelamaan asiaa.
Ehdotusta on vastustettu. Ketkä ja miksi?
– Vastustajissa on 2 erilaista ryhmää. Ensimmäiseen kuuluvat Ruotsi ja Tanska, jossa sekä työmarkkinajärjestöt että maan hallinto vastustavat esitystä sillä perusteella, että ne katsovat sen vaarantavan maiden työmarkkinamallin. Toiseen vastustavaan ryhmään kuuluvat jotkut itäisen Euroopan maat, jotka ovat muutenkin kriittisiä EU:n sääntelyä kohtaan. Näissä maissa katsotaan, että heidän kilpailukykynsä kärsii, jos palkat nousisivat lainsäädännön myötä. Näiden maiden hallitukset eivät todennäköisesti myöskään pidä siitä, että esityksessä halutaan vahvistaa työmarkkinaosapuolten asemaa, jota esimerkiksi Puolassa on pyritty viime vuosina heikentämään entisestään.
– Suomessa työnantajapuoli vastustaa esitystä perustellen sitä sillä, että se rikkoo EU:n perussopimusta. Komissio on kuitenkin tehnyt esityksensä asiantuntijoiden selvityksen pohjalta ja myös meidän analyysimme on, että koska lainsäädäntö ei pakota johonkin tiettyyn palkkatasoon tai työmarkkinamalliin, on se ihan perussopimuksen mukainen.
Mitä esitys tarkoittaa työntekijöiden kannalta?
– Esityksessä sanotaan, että jäsenmaiden tulee edistää työmarkkinajärjestöjen mahdollisuuksia sopia työehdoista alakohtaisesti tai useampi ala yhdessä. Työntekijöiden kannalta on katsottu, että työehdot ja palkat ovat parempia niissä maissa, joissa niistä on sovittu alakohtaisesti.
– Niissä maissa, joissa on lailla säädetty minimipalkka, ei pakoteta yhteistä tiettyä tasoa, mutta minimipalkkoja määritellessä mukaan pitäisi ottaa työmarkkinaosapuolet. Tarkastelussa pitäisi tulevaisuudessa huomioida ostovoima, elinkustannukset, yleinen palkkakehitys ja tuottavuus. Tällä hetkellä monessa maassa minimipalkan taso on ollut puhtaasti poliittinen päätös.
Entä Suomen kannalta?
– Esitys antaisi velvoitteen edistää sellaista työmarkkinamallia, joka meillä on käytössä eli alakohtaista sopimista. Tätä on kyseenalaistettu viime vuosien keskustelussa Suomessa, on haluttu sopia työpaikka- tai jopa yksilökohtaisesti palkoista ja työehdoista. Nyt komissio antaa tukensa suomalaiselle mallille. Mallissa korostuu vakaus, ennustettavuus ja säällinen palkkataso. Komissio ei myöskään pidä alakohtaista sopimista työllisyyden kasvun esteenä, eikä yleissitovuus ole uhattuna.
– Mielestäni esitys on työntekijöiden kannalta myönteinen. Se vaikuttaisi myös keskusteluun siitä, onko alakohtainen sopiminen hyvä vai huono asia. Esimerkiksi yleissitovuuden poisto, jota jotkin tahot haluavat, voisi olla tämän lainsäädännön hengen vastaista. Vaikka laki ei pakota mihinkään tiettyyn toimenpiteeseen, se kuitenkin määrittää suunnan, mihin mennään.
Miten hanke etenee?
– Esityksestä keskustellaan nyt ensin Euroopan unionin neuvoston virkamiestyöryhmissä, mistä se siirtyy neuvoston käsittelyyn. Myös Euroopan parlamentti aloittelee pikku hiljaa esityksen käsittelyä työelämäasioiden valiokunnassa ja sille nimetään raportööri. Raportööri vastaa parlamentin kannan laatimisesta. Ehkä ensi keväänä alkaa olla tiedossa, minkälaiseksi esitys muokkaantuu.
– Suurin kysymysmerkki on nyt siinä, kuinka moni jäsenmaiden hallituksista vastustaa ehdotusta. Jos riittävän moni vastustaisi, komissio voisi joutua vetämään esityksensä takaisin ja muokkaamaan sitä. Esityksen hyväksyminen vaatii määräenemmistön neuvoston äänestyksessä ja voi olla pitkään epäselvää, meneekö se läpi. Itse en usko, että enemmistö vastustaisi sitä. Kaikilla – kuten Suomella – ei ole vielä kantaa.
