Asbestityössä pölynhallinta on olennaisen tärkeää. Kuva: Lehtikuva
Purku- ja korjaustöissä käsitellään edelleen huomattavia määriä asbestia. Vuonna 2023 työsuojeluviranomainen sai 10 000 ilmoitusta asbestitöistä ja teki noin 200 tarkastusta asbestipurkutyömaille.
– Asbestityön vähenemisestä ei ole vielä merkkejä. Asbestia on paljon aina omakotitalojen pannuhuoneista isoihin purkukohteisiin. Taloja myös remontoidaan osissa, eli asbestia voi jäädä rakenteisiin, ja ne poistetaan jossain myöhemmässä remontissa. Tässä ei ole mitään laitonta, kunhan dokumentointi on kunnossa, ylitarkastaja Mikko Koivisto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta kertoo.
Koiviston mukaan työsuojeluviranomaisen päivystävään puhelimeen tulevista soitoista noin puolet koskee asbestityötä.
– Asbestin vaarat ymmärretään. On hyvä, että meille soitetaan. Kysymykset koskevat usein sopivia työmenetelmiä. Olemme saaneet yhtenäistettyä viranomaistulkinnat valtakunnallisesti, mutta tietysti jokainen tapaus on erilainen, eli tarkastaja tekee lopullisen arvioinnin.
Asbestityöstä on aina tehtävä ennakkoilmoitus työsuojeluviranomaiselle 7 päivää ennen työn aloitusta. Hätätyössä tästä voidaan joustaa, mutta siitäkin on tehtävä heti tilanteen salliessa kirjallinen ilmoitus viranomaiselle.
– Esimerkiksi putkirikot ovat tällaisia hätätilanteita, Koivisto sanoo.
Pölynhallinnasta velvoitteita
Asbestipurkutyön tekeminen edellyttää aina asbestipurkutyölupaa. Lupaviranomaisena toimii Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Tällä hetkellä rekisterissä on 6 719 pätevää asbestipurkajaa, vuonna 2023 lupia myönnettiin 78 kappaletta.
Työsuojeluviranomainen tarkisti vuonna 2023 noin 200 asbestipurkutyömaata. Velvoitteita annettiin yhteensä 224 kappaletta.
– Se on hiukan vähemmän kuin vuonna 2022. Vuonna 2023 annettiin velvoitteita 1,4 per tarkastus, vuonna 2023 1,3 per tarkastus. Eli viime vuosi oli hivenen parempi kuin edeltävä, Koivisto kertoo.
Eniten velvoitteita annettiin puutteellisesta asbestipölyn hallinnasta (yli 40 kappaletta), työn ennakkoilmoituksista (43) ja turvallisuussuunnitelmista (36).
– Pölynhallinta on tasaisesti parantunut vuodesta 2016 lähtien kun tätä tilastoa on kerätty. Vuonna 2023 annettiin kuitenkin vielä 7 kehotusta, eli puutteet olivat vähäisiä suurempia.
Tarkastuskertomuksista käy muun muassa ilmi, että ”Läppäovissa ja muoviseinärakenteissa oli reikiä ja repeämiä. Suojarakenteet eivät olleet riittävän tiiviitä estämään asbestikuitujen leviämistä muihin tiloihin.”
Koivisto kertoo, että uutisiinkin päätyneet törkeimmät tapaukset eivät näy asbestihankkeen tilastoissa.
– Viime vuodelta ei esimerkiksi näy käyttökieltoja, mutta olen itsekin sellaisen antanut tapauksessa, joka päätyi käräjäoikeuteen.
Työperäisen hyväksikäytön paljastaminen ja torjunta nousivat vuonna 2023 entistä suurempaan rooliin työsuojeluviranomaisen tarkastuksissa, kertoo aluehallintoviraston raportti ulkomaisen työvoiman käytön valvonnasta viime vuodelta. Osa tehdyistä tarkastuksista suunnattiin nimenoman työsuhteen vähimmäisehtojen valvontaan.
AVI:n tarkastajat toteuttivat 2023 yli 2 200 tarkastusta, joista osan yhteistyössä muiden viranomaisten, esimerkiksi verottajan kanssa. Raportissa ei eritellä toimialoja, eli vain osa tarkastuksista kohdistui rakennusalan yrityksiin.
Palkkauksen oikeellisuutta vaikea arvioida
Ulkomaisen työvoiman palkkauksessa oli puutteita lähes puolella niistä tarkastuksista, joissa asiaa arvioitiin. Puutteita ilmeni sekä peruspalkan määrässä että erilaisten lisien ja ylityökorvausten maksamisessa.
Myös työaika-asiakirjoissa esiintyi paljon puutteita. Palkkauksen oikeellisuutta oli käytännössä mahdotonta arvioida, kun todellisia tehtyjä työtunteja ei saatu valvonnassa selville työnantajan työaikakirjanpitoa koskevien velvollisuuksien laiminlyöntien vuoksi. Tarkastusten huomio kiinnittyi myös työsyrjintään ja erilaisiin hyväksikäyttötapauksiin.
Raportin mukaan yrittäjätyöksi tai niin sanotuksi kevytyrittäjyydeksi naamioituja työsuhteita ilmenee yhä enemmän ja useammilla toimialoilla. Joskus työsuhde on muutettu jopa työntekijän ymmärtämättä toimeksiantosuhteeksi, jonka ehdot kuitenkin vastaavat työsopimuksen ehtoja.
Rakennus- ja palvelualojen lisäksi ilmiö on laajentunut teollisuuteen ja metsäalalle. Työlainsäädännön näkökulmasta työsuorituksia maksusta tekevä henkilö on aina joko yrittäjä tai työntekijä, eikä niin sanotun kevytyrittäjän asema poikkea muun yrittäjän asemasta.
Viranomaisyhteistyö tehosti valvontaa monella tavalla. Työsuojeluviranomainen teki yli 500 tarkastusta yhdessä muiden viranomaisten kanssa, mikä oli lähes 70 tarkastusta enemmän kuin vuonna 2022. Lisäksi sadoilla tarkastuksilla hyödynnettiin muilta viranomaisilta saatuja tietoja. Valvontaa tehtiin myös työntekijäjärjestöiltä ja kansalaisilta saatujen vihjeiden perusteella.
Skanska toimi viime vuonna pääurakoitsijana vaativassa purkukohteessa Tampereella. Yrityksen nosturinkuljettajan työ oli työturvallisuusnäkökulmasta erittäin vaativaa.
Nolla tapaturmaa -foorumi on jakanut työturvallisuuden tasoluokitukset jäsentyöpaikoilleen. Tämän vuoden hakukierroksella 108 työpaikkaa sai tunnustuksen, ja näistä 48 työpaikalla oli 0 tapaturmaa.
Tasoluokitusten laaja tavoittelu osoittaa, että työturvallisuutta ja sen kehittämistä arvostetaan.
– Lukuisat työpaikat ovat järjestäneet työturvallisuuden teemapäiviä ja teemaviikkoja, joilla työturvallisuutta korostetaan työpaikoilla. Tämä on toimiva tapa edistää asioita ja viedä niitä käytäntöön, foorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Mika Vallius kiittelee.
Rakennusalalta korkeimman luokituksen (Taso I – Maailman kärjessä) sai Skanska Talonrakennus Oy, Itä-Suomi sekä Skanska Infra Oy. Toiseksi korkeimpaan luokitukseen (Taso II – Kohti maailman kärkeä) ylsivät Caverion Suomi Oy, Hartela-yhtiöt Oy, NCC Suomi Oy, Aluetoiminnot Länsi-Suomi sekä Telinekataja Oy.
Työturvallisuuden edistämisessä yhteistyö on avainasemassa. Foorumin jäsenyrityksissä turvallisuusajattelu on ymmärretty niin arvokkaaksi, että sitä halutaan levittää avoimesti myös oman työpaikan ulkopuolelle.
– Tasoluokituskierroksella on noussut esiin innostus jakaa työturvallisuusoppeja paitsi oman konsernin toimipisteiden kesken, myös foorumin työpaikkojen kesken, Nolla tapaturmaa -foorumin johtaja, kehittämispäällikkö Tiina-Mari Monni Työterveyslaitoksesta kertoo.
Foorumin toiminnan ytimessä on nolla-ajattelu (Vision Zero), joka edustaa pitkäjänteistä sitoutumista ja myönteistä asennetta työn, turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Foorumissa on jo yli 550 jäsenyritystä.
– Jäseniksi ovat tervetulleita kaikki työpaikat. Nollis-jäsentyöpaikoilla työturvallisuuden parantaminen on jatkuvaa toimintaa lähtötasosta riippumatta, Monni korostaa.
Aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat suorittivat alkukarsintavaiheen kilpailumittaukset osana normaalia valvontatoimintaa. Toisessa vaiheessa voittajayritykset mitannut avin tarkastaja Kari Härkönen joutui viilaamaan pilkkua tosissaan saadakseen työmaat erottumaan toisistaan.
– Erot mitataan desimaaleissa, kun kärkiyritykset panostavat turvallisuuteen. Yhtään yli 30 päivän poissaoloa ei esiintynyt näillä työmailla kilpailuvuoden aikana, Härkönen kommentoi.
Tarkastajan huomio kiinnittyi myös kokonaan uuteen seikkaan.
– Yleensä talonrakennuksen turvallisuuskilpailussa menestyvät asuntorakentamisen kohteet. Nyt 5 parhaan joukossa oli toimitila- ja julkista rakentamista, ja vain yksi asuntokohde, Härkönen toteaa.
Kaikkien osallistaminen voiton takana
Kilpailun voitti SRV:n työmaa Wood City Toimisto II Helsingissä.
Voittajatyömaan projektijohtaja Teemu Lohilahti korostaa, että työmaan turvallisuuden johtaminen tapahtuu aina yhteisellä päämäärällä. Sitoutunut työmaan johto tukee puuttumista ja välitöntä reagointia havaittuihin turvallisuuspuutteisiin.
– On ollut myös antoisaa nähdä, kuinka työmaapäällikkönä toiminut Aki Haapakoski sai porukan toimimaan yhteisen tavoitteen eteen. Erityisen tärkeää on ymmärtää, että työturvallisuus on kaikille kuuluva asia. Jokaisella on velvollisuus työskennellä turvallisesti ja myös pitää huolta muiden turvallisesta työpäivästä. Näin varmistamme, että pääsemme joka päivä terveenä kotiin, Lohilahti jatkaa.
Haapakosken mukaan työmaalla vallitsi aktiivinen lähestymistapa töiden turvallisen toteuttamisen varmistamiseen. Urakoitsijoita muistutettiin säännöllisesti turvallisen työn tekemisen perusteista ja turvallisuuspuutteista raportoitiin avoimesti.
– Puutteet käydään läpi rakentavassa hengessä, jotta niistä opitaan. Lähtökohtaisesti siisti ja turvallinen työmaa vaikuttaa suoraan urakoiden työsaavutuksiin ja työtehoon. Turvallisuuteen, siisteyteen ja logistiikkaan sijoitettu raha saadaan moninkertaisesti takaisin hankkeen aikana, hän sanoo.
Siisteys avitti toiseen sijaan
Turvallinen työmaa on myös siisti, minkä osoitti kilpailussa toiseksi tulleen Rakennusliike Laptin opiskelijatornitalo UNOn työmaa Oulusta.
– UNOn työmaalla työturvallisuus lähtee siisteydestä. Olemmekin julistautuneet Suomen siisteimmäksi työmaaksi. Suomen siistein työmaa on terveellinen ja turvallinen tekijöille, rakennukselle ja asukkaille. Kiitoksen hienosta kisamenestyksestä ansaitsevat etenkin työmaamme työntekijät, jotka vankkumattomalla työpanoksellaan ovat tärkein osa yhteisen tavoitteemme toteutuksessa, UNOn vastaava työnjohtaja Jaakko Juola Laptilta kertoo.
Tuoreilla työturvallisuuslain muutoksilla halutaan pidentää työuria
Lakiuudistuksessa täsmennettiin työn vaarojen selvittämistä ja arviointia.
Pikainen soittokierros rakennusliittolaisille luottamushenkilöille ja työsuojeluvaltuutetuille kertoo, että tuoreet, kesäkuun alussa voimaan tulleet työturvallisuuslain muutokset eivät ole vielä tulleet tutuiksi. Yhtenä uudistuksen tavoitteena on selkeyttää työnantajan velvoitteita ja edistää erityisesti 55 vuotta täyttäneiden työssä jaksamista.
– Varsinaisesti kyse on lain täsmennyksistä. Vaikka lakitekstiin tuli lisäyksiä, niin velvoitteet eivät kasvaneet. Nämä samat velvoitteet ovat olleet laissa aikaisemminkin, mutta näiden soveltaminen on koettu vähän haastavaksi ja sen takia on tehty näitä täsmennyksiä. Se auttaa työnantajia soveltamaan lakia, lainvalmistelussa mukana ollut Työterveyslaitoksen johtava tutkija Pia Perttula sanoo.
Perttula muistuttaa, että työurien pidentämistä ei voida tehdä vain ikääntyneisiin työntekijöihin keskittymällä. Pitkään työuraan päästään varmemmin ottamalla ihmisten tarpeet paremmin huomioon työpaikalla.
– Joskus on tilanteita, että riskien hallintatoimet eivät voi olla kaikille samat. Joskus tarvitaan erityisiä yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä.
– Joskus tarvitaan erityisiä yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä, Työterveyslaitoksen johtava tutkija Pia Perttula muistuttaa.
Laissa on tarkennettu myös työnantajan velvollisuutta tarkkailla työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä. Perttulan mukaan tätä voidaan seurata esimerkiksi kyselyjen ja keskustelutilaisuuksien avulla.
Lakiuudistuksessa täsmennettiin työn vaarojen selvittämiseen ja arviointiin liittyviä asioita. Työnantajan on huomioitava työn fyysiset kuormitustekijät sekä työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät.
– Työhön liittyvät vaarat mielletään yleensä fyysisiksi vaaroiksi. Halusimme laissa täsmentää, että kyse on sekä fyysisestä että psykososiaalisesta kuormituksesta. Pitää myös arvioida kuinka paljon työ rasittaa päätä.
Perehdyttämistä on tehtävä työntekijän henkilökohtaiset edellytykset huomioon ottaen.
– Työnantajan on huolehdittava, että työntekijän osaaminen on riittävä. Henkilökohtaisia huomioon otettavia edellytyksiä on esimerkiksi kielitaito. Perehdytyksen pitää olla riittävää ikään nähden. Nuoret ehkä oppivat digiasioita helpommin kuin iäkkäämmät työntekijät, jolloin he voivat tarvita enemmän aikaa.
Työturvallisuuslaissa täsmennettiin aiemmin erityistä vaaraa aiheuttavan työn määräyksiä, jotka koskivat raskaana olevaan työntekijää, koskemaan myös äskettäin synnyttänyttä tai imettävää työntekijää.
Kolmikantainen Rakennustyön turvallisuuden säännösmuutoksia valmisteleva jaosto on aktivoitunut uudelleen koronan jälkeen.
– Tällä hetkellä tarkistetaan työkuormituksen hallintaa koskevaa säännöstä, sääntelyä ja ohjeistusta. Lisäksi työtä jatketaan tämän vuoden loppuun asti.
Muutokset oikean suuntaisia
SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi pitää työturvallisuuslain muutoksia oikean suuntaisina.
– Tämä on ilman muuta positiivinen askel. Muutokset eivät ole paperilla hirveän isoja, mutta tärkeintä on se, miten ne toteutetaan.
Työläjärven mukaan tarkentavat uudistukset pitää saada osaksi työpaikkojen arkipäiväistä riskiarviointia, perehdytystä ja työterveydenhuollon toimintaa.
– Erityisesti tästä on hyötyä ikääntyneille työntekijöille.
Lain henki on, että työsuojelussa mentäisiin yksilöllisempään suuntaan työn kuormituksen helpottamisessa.
– Haluan olla murtamassa sitä stereotypiaa, että kaikki ikääntyneet olisivat vain raihnaisia. Hajontaa on paljon, on huonokuntoisia nuoria. Kaikki 30-vuotiaat eivät ole diginatiiveja. On ikääntyneitä, jotka ovat huippukunnossa ja ammatillinen osaaminen kohdillaan.
Tästä huolimatta keskivertotyöntekijällä heikkenee iän myötä esimerkiksi kuulo ja näkökyky, jolloin työpaikalle tarvitaan lisävalaistusta. Rakennustyömailla tarvitaan kulkuväylien kunnossapitoa, työmaan yleinen siisteys tuo lisää turvallisuutta. Asioita, jotka tekevät työmaasta kaikille ikään ja kuntoon katsomatta toimivamman.
Työläjärvi muistuttaa, että ammattinsa osaavillekin on järjestettävä lisäperehdytystä ja koulutusta. Työtavat ja materiaalit voivat vaihtua, jolloin uutuuksien haltuunotto vaatii opettelua.
Työturvallisuuslain uudistuksessa tarkennettiin perehdyttämisen vaatimuksia niin, että opetusta ja ohjausta tulee antaa työntekijän henkilökohtaiset edellytykset huomioon ottaen. Työläjärvi nostaa esille myös vanhempien työkavereiden roolia.
– Ensimmäisten työvuosien aikana sattuu enemmän työtapaturmia. Kokeneiden konkareiden pitkän työuran tuomaa viisautta olisi hyvä arvostaa. Se on näkymätöntä pääomaa, jota pitäisi siirtää nuoremmille työnteon ohessa.
Tavoitteena erityisraskausraha
Työturvallisuuslaissa laajennettiin erityistä vaaraa aiheuttavan työn määritelmää niin, että työnantajan on järjestettävä turvalliset työskentelyolosuhteet äskettäin synnyttäneille tai imettäville työntekijöille.
– Uudistetun asetuksen pitäisi tulla voimaan alkuvuodesta. Siinä laitetaan muun muassa EU:n raskaussuojeludirektiivin velvoitteita syöpää aiheuttavien aineiden ja vaarallisten kemikaalien osalta ajan tasalle.
Raskaana olevia työntekijöitä on suojattava jatkossa paremmin myös melulta ja raskaiden taakkojen nostoilta. Heillä on mahdollista kieltäytyä yötyöstä, jos terveydenhuollossa katsotaan sen olevan riski raskaudelle.
– Seuraava askel olisi päivitys erityisraskausrahan kriteereihin. Mikäli haitallisia altisteita ei työstä pystytä poistamaan tai siirtyä muihin tehtäviin, silloin olisi mahdollista jäädä pois töistä ja saada Kelan päivärahaa.
Työläjärvi pelkää, että sosiaali- ja terveysministeriössä ei ehditä muiden nykyhallituksen aiheuttamien työkiireiden takia tarkistaa päivärahan kriteereitä ennen asetuksen voimaantuloa.
Työnantajan yleisessä huolehtimisvelvoitteessa on täsmennetty työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden seuraamista. Työläjärvi näkee mahdollisuuden parantaa yhteistyötä työterveyshuollon kanssa.
– Lakisääteisten terveystarkastusten lisäksi voitaisiin tehdä ikääntymiseen liittyviä tarkastuksia.
Työturvallisuuslaki ei ole koskaan valmis, vaan se on aina erilaisten kompromissien kudelma. Työlainsäädäntöä tehdään kolmikantaisesti eli ministeriöt sekä työntekijöiden että työnantajien keskusjärjestöt neuvottelevat niistä ennen lain säätämistä. Seuraavaksi Työläjärvi haluaisi panostaa psykososiaalisen kuormituksen tarkempaan säätelyyn.
– Työturvallisuuslaki on aika yleisluonteinen puitelaki. Palkansaajajärjestöissä ajatellaan, että tarvittaisiin asetus, jossa olisi tarkempaa säätelyä miten henkistä ja psykososiaalista kuormitusta voidaan hallita.
Tässä lainsäätäjä ja työntekijäjärjestöt ovat samoilla linjoilla kehittämisen puolella, mutta työnantajat haluavat jarruttaa kehitystyötä.
SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärven mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa myös työturvallisuuslain kehittämiseen.
Tulevaisuudessa ilmastonmuutos on merkittävä työterveyteen ja lainsäädäntöön vaikuttava tekijä. Se tuntuu suoraan rakentajien iholla.
– Kuumatyön riskit ja nesteytys tulee yhä enemmän esille. Auringon ultraviolettisäteily on jatkossa Suomessa polttavampaa ulkona työskenteleville. Tarvitsemme viileitä, mutta auringolta suojaavia materiaaleja työvaatteisiin, Työläjärvi ennustaa.
Ilmaston epävakaisuus lisääntyy, mikä merkitsee hankalien työolosuhteiden lisääntymistä. Talvet voivat muuttua loskakaudeksi, joka lisää esimerkiksi liukastumistapaturmien riskiä rakennustöissä.
Työturvallisuuslaki velvoittaa jatkossa myös tarkempaa, yleistä työpaikan riskien arvioinnin kirjaamista.
– Tässä on varmasti parantamisen varaa. Aluehallintoviraston (Avi) rooli on tärkeä niin valvonnassa kuin neuvonnassakin. Työntekijät voivat ottaa Aviin yhteyttä, jos asiat eivät korjaannu työpaikalla neuvottelemalla.
SAK:lta on juuri ilmestynyt Työterveyshuolto pähkinänkuoressa ja työsuojeluvaltuutetun tehtävät -esite sekä Opas luottamushenkilöille ja työpaikoille työterveyshuollon järjestämisestä. Molemmat julkaisut ovat ladattavissa SAK:n nettisivuilta.
Vanhojen sähkökeskusten seinät ja kytkinlaitteiden taustat ovat tyypillisiä kohteita, jotka voivat sisältää asbestia. Kuva: Riitta Malve
– Kolmanneksessa asbestityömaiden tarkastuksista olemme havainneet puutteita asbestipölyn hallinnan suojauksissa, asbestityön ennakkoilmoituksissa ja asbestityön turvallisuussuunnitelmissa, ylitarkastaja Mikko Koivisto Länsi- ja Sisä-Suomen Avin työsuojelun vastuualueelta kertoo.
Arviolta noin puolet viime vuoden valvotuista asbestipurkutyömaista on koskenut asunto-osakeyhtiöitä.
Asbestilupien tarkastukset liittyvät työnantajan lupaprosessiin.
– Tällöin työnantajalla on intressi saada asbestipurkutyölupa ja lupa-asiat ovat olleet pääsääntöisesti kunnossa. Eniten huomautettavaa näissä tarkastuksissa on ollut asbestityössä käytetyissä ilmankäsittelylaitteissa, Koivisto toteaa.
Koivisto analysoi Rakentaja-lehden pyynnöstä, minkä tyyppisiä puutteita asbestipölyn hallinnassa on ollut.
– Suuressa osassa nuo velvoitteet on annettu kolmijakoiseen sulkukammioon – esimerkiksi niiden kokoon ja varusteluun – liittyen. Lainsäädännön mukaan varusteluun kuuluu sisimpään osaan pölynimuri vaatteiden imurointia varten sekä jäteastia tai -pussi kertakäyttövaatteita ja -varusteita varten. Keskimmäisessä osassa on oltava suihku tai peseytymisvälineet ja ulommassa osassa naulakko pitovaatteita varten. Lisäksi monesti on annettu velvoitteita varoitusmerkintöihin liittyen, Koivisto kertoo.
Pakollinen ilmoitusmenettely
Osana asbestipurkutyön valvontaa työsuojeluviranomaiset valvovat asbestipurkutyötä koskevaa ilmoitusmenettelyä. Asbestipurkutyöhön ryhtyvän on tehtävä alueellisesti työsuojeluviranomaiselle kirjallinen asbestityön ennakkoilmoitus.
– Ennakkoilmoitus on toimitettava 7 päivää ennen purkutyön aloitusta. Valvontaa kohdennetaan muun muassa ilmoituksiin, joissa 7 päivän ilmoitusaika ei täyty. Hätätyön kuten esimerkiksi putkirikon osalta ennakkoilmoitus on tehtävä heti, kun se on mahdollista. Muu perusteltu ilmoitusajasta poikkeaminen edellyttää alueellisen työsuojeluviranomaisen hyväksynnän, Koivisto muistuttaa.
– Asbestilupalupatarkastuksissa kaikkien asioiden on oltava kunnossa. Jos velvoitteita annetaan, tarkastajat suorittavat uusintatarkastuksen ja valvovat, että puutteet on korjattu. Lupaprosessi ei muuten etene, Koivisto kertoo.
Aktiivinen tekijä pääsee jo nuorena luottamushenkilöksi. Luottamuspesti tuo vastuuta, mutta samalla oppii uusia asioita.
– Koulusta valmistuvat asentajat eivät ymmärrä lukea tessiä, enkä ihmettele sitä, Ilja Toivainen sanoo.
Uudenmaan Lvi-Talo Oy:n pääluottamusmies, putkiasentaja Ilja Toivainen on tehnyt urakalla remonttia Pasilassa noin kuukauden verran.
– Tässä on vielä vajaan kuukauden työtunnit tekemättä, Toivainen kertoo.
LVI-alan urakkatyö on Toivaisen mukaan valitettavasti vähentynyt viime vuosina.
– Työnantajat teettävät herkemmin tuntitöitä, eivätkä nuoret asentajat pääse helposti urakkatöihin mukaan, Toivainen arvioi.
Toivaisen työuralla urakanteko on lisääntynyt ammattitaidon kasvaessa. Hyvin pohjustetussa saneerauskohteessakin urakalla pääsee paremmille ansioille.
– Nykyinen kohde oli valmiiksi hyvin purettu ja suoraviivaisen selkeä. Siinä ei tarvitse joka metrille miettiä ja ratkoa ongelmia.
Toivaiselle ongelmien ratkominen sopii hyvin ja monesti työnantaja antaa Toivaisen tehdä ne työmaat, joissa on enemmän tarvetta soveltamiselle ja hankalammille töille, vaikkapa porahaaroituksille
Toivainen on nykyään usein työmaan nokkamiehenä ja auttaa nuorempia asentajia tarvittaessa ratkomaan asennuspulmia. Luottamushenkilön titteli laskee myös yhteydenoton kynnystä.
Toivaiselle on kertynyt työkokemusta jo 13 vuoden verran. Pitkiä työsuhteita on 2; Uudenmaan Lvi-Taloon Toivainen tuli töihin kesällä 2016. Ensimmäisessä firmassa työuran alussa oli pari vanhempaa asentajaa, joille pystyi ottamaan välipuhelun ongelmatilanteissa.
Toivainen on ollut pääluottamusmiehenä puolenkymmentä vuotta. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät tulivat viime keväänä edellisen tsv:n lähdettyä toiseen yritykseen. Luottamushenkilön valinta oli helppo, sillä muita ehdokkaita ei ollut. Uudenmaan Lvi-Talossa on reilut 30 työntekijää.
Tesseihin enemmän selkokielisyyttä
Toivainen on tyytyväinen aikaisemman tessin tuomaan muutokseen työvaatteiden pesussa. Uudenmaan Lvi-Talossa työnjohtajat hakevat työmaakäyntien yhteydessä pyykit työmailta. Ne pestään keskitetysti yrityksen tiloissa ja palautetaan työmaalle seuraavalla käynnillä.
– Olen aikaisemmin pessyt niitä kotikoneessa. Minua on huolestuttanut, miten betonipölyä ja muuta vastaavaa kulkeutuu kotiini. Välillä tuntuu siltä, että työntekijät eivät ymmärrä tes-neuvotteluissa saavutettujen etujen tärkeyttä.
Nuoret rakentajat olisikin Toivaisen mielestä hyvä tutustuttaa tessin kiemuroihin jo aikaisessa vaiheessa.
– Nuorena asentajana en tiennyt matkakorvauksista. Onneksi juttelin vanhemman asentajan kanssa, joka kertoi korvauksista, Toivainen kertoo omasta oppimisestaan.
– Koulusta valmistuvat asentajat eivät ymmärrä lukea tessiä, enkä ihmettele sitä. Tes on toki kokonaisuus, mutta siitä pitäisi keskustella enemmän asentajatasolla ja vanhempien asentajien tulisi korostaa nuoremmille mitkä tietyt ydinkohdat olisi tärkeä tietää.
Liitto tutuksi Raksanuorten kautta
– Raksanuorten toimintaa pyöritetään rakkaudesta lajiin, Atte Heikkinen kiteyttää.
ISS Palvelut Oy:n Itä-Suomen alueen kokopäiväisen työsuojeluvaltuutetun, putkiasentaja Atte Heikkisen tie ay-aktiiviksi on kulkenut Raksanuorten kautta.
– Minulle tuli tekstiviesti eräästä raksanuorten tapahtumasta. Hoksasin, että ilmoittautumiset ottaa vastaan tuttu työkaveri. Sitä kautta läksin mukaan ja tykästyin kerralla toimintaan.
Pari vuotta sitten edellinen Kainuun raksanuorten vetäjä oli luopumassa pestistään. Heikkistä pyydettiin työn jatkajaksi.
– Suostuin saman tien ja lähdin järjestämään ensimmäistä tapahtumaani. Se oli keilausilta Kajaanissa. Sillä kertaa kaikki osallistujat olivat uusia ja sain positiivista palautetta tapahtumasta.
Keilausturnauksen jatkoksi Heikkinen perusti Kainuun raksanuorille Whatsapp-ryhmän, jonka kautta kerrotaan niin paikallisista kuin valtakunnallista tapahtumista. Pikaviestiringissä on reilut parikymmentä nuorta. Kaikki halukkaat pääsevät mukaan
– Minulle voi ehdottaa Whatsapissa tapahtumien järjestämistä. Toiveissa on ollut pakohuonetapahtumaa, mökkeilyä, paint ballia ja erityisen suosittua on ollut keilaus. Nyt suunnittelemme Megazone-retkeä Vuokattiin.
Raksanuoret järjestävät tapahtumia yhteistyössä muiden alueaktiivien kanssa. Kainuusta on käyty äskettäin Joensuussa yhteisessä paint ball -tapahtumassa.
– Raksanuorissa tutustuu uusiin ihmisiin ja samalla syntyy hyviä yhteistyöverkostoja. Myös pienemmiltä paikkakunnilta on löytynyt aktiivisia nuorisojäseniä.
Tällä hetkellä raksanuorten toiminta on hyvin pitkälle nuorten oman aktiivisuuden varassa. Nuorisotyön asiantuntija Karri Korpi keskustoimistolta sekä toimitsijat auttavat tarvittaessa isompien tapahtumien järjestämisessä ja ilmoittelussa.
Heikkinen valittiin Rakennusliiton valtakunnallisesta nuorisotoiminnasta vastaavan nuorisotyöryhmän jäseneksi juuri koronapandemian aattona 2021.
– Koronan jälkeen toiminta virkistyi nopeasti.
Heikkinen ei päässyt Raksanuorten ja PamNuorten viikonlopputapahtumaan Tahkolle 21.–23. huhtikuuta, sillä samaan aikaan oli Rakennusliiton vaikuttajakurssin Kööpenhaminan opintomatka.
Heikkinen on valmistunut Kajaanissa putkiasentajaksi vuonna 2009. Ennen armeijaa Heikkinen oli jo kertaalleen ISS:n leivissä. Varusmiespalveluksen jälkeen Heikkinen teki töitä toisessa yrityksessä, mutta palkanmaksaja vaihtui, kun vakituinen lv-asentajan paikka avautui ISS Palveluissa vuonna 2013. Kokopäiväiseksi alueelliseksi työsuojeluvaltuutetuksi Heikkinen valittiin kesäkuussa 2021.
Kasvava firma, uudet luotot
– Meillä on linjattu, että imurien tulee olla työmailla suodatusluokaltaan H-tasoisia, JM Suomen työsuojeluvaltuutettu Joona Suntio toteaa.
JM Suomi Oy:n työsuojeluvaltuutettu, kirvesmies Joona Suntio on tullut yritykseen töihin tammikuussa 2022.
– Meillä ei aikaisemmin ole ollut työsuojeluvaltuutettua. Tämä on nopeasti kasvava firma Suomessa ja omia työntekijöitä on palkattu vasta viime aikoina.
Suntio työskentelee Espoon Puustellinkallion työmaalla. Siellä on noin puolet JM Suomen omista työntekijöistä eli tusinan verran.
– Meillä on tällä työmaalla oma 7-henkinen runkoryhmä urakoimassa.
Työmaan kokonaisuusvahvuus on 60–70 työntekijän ja toimihenkilöä työmaatilanteen mukaan vaihdellen. Puustellinkallio on harvinaisen iso kohde yhdelle rakennusyritykselle.
– Tässä riittää töitä useammaksi vuodeksi. Seuraavaa tornitaloa aloitellaan juuri. Mäntylänhuippu-talo on melkein runkovalmiina.
Työmaiden yhteysmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja pyritään valitsemaan kaikille työmaille. Suntion mukaan työsuojelun kehittäminen sujuu työnantajan kanssa hyvässä hengessä. Suntion valinta yrityksen työsuojeluvaltuutetuksi oli helppo prosessi, sillä muita halukkaita ei ilmaantunut. JM Suomen luottamusmies on myös tuore mies pestissään, sillä Veikko Strelnikov valittiin tehtävään loppusyksystä.
– Olin edellisessä työpaikassani yhden työmaan yhteysmies ja työsuojeluvaltuutettu, Suntio kertoo aikaisemmasta kokemuksestaan.
Ensimmäisellä luottamushenkilökierroksella korona vaikeutti asioita, sillä liiton kurssit olivat pakollisella tauolla.
– Jouduin selvittelemään ja lueskelemaan paljon itsekseni. Aluetoimitsijalle soittamalla olen saanut tarvitsemani vastaukset.
Työsuojelukurssille Suntio pääsi lopulta viime marraskuussa. Lainsäädännön läpikäynnistä oli suurin hyöty kurssilaiselle.
– Kurssilla oli myös hyvää keskustelua ja oli kiinnostavaa kuulla muiden kokemuksia.
Tämän hetken tärkein keskustelu työnantajan kanssa on työterveyshuoltosopimuksen uudistaminen.
– Meillä on laaja työterveyshuolto. Se kattaa erikoissairaanhoidon, fysioterapian ja psykiatriset palvelut. Työnantaja halusi muun muassa hyvän työterveystiimin sekä lisätä ennaltaehkäiseviä ja työkykyä tukevia palveluita.
Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin saa työaikaa tarpeen mukaan. Jatkossa Suntio aikoo käyttää enemmän aikaa muilla yrityksen työmailla kiertämiseen.
– Tässä hommassa kehittyy koko ajan. Uusia pikkuasioita tulee koko ajan vastaan.
Vuosi 2021 jäi poikkeuksellisena vuotena tilastoihin, sillä sen aikana kuolemaan johtaneita työtapaturmia sattui 13 kappaletta. Vuonna 2022 määrä lähes tuplaantui. Tapaturmavakuutuskeskuksen ennakkotiedon mukaan vuonna 2022 sattuneissa kuolemaan johtaneissa työpaikkatapaturmissa kuoli 22 palkansaajaa ja 2 yrittäjää. Kuolleista 23 oli miehiä ja yksi nainen. Kahdessa (2) tapauksessa kuollut oli ulkomaan kansalainen.
– Vuonna 2021 kuolemien määrä oli historiallisen alhainen. Olemme pohtineet, mikä siihen oli syynä. Yksi mahdollisuus on, että silloin on vielä liikuttu vähemmän ja tehty enemmän etätöitä. Se vuosi oli poikkeuksellinen, sillä 10 vuoden keskiarvo on noin 20:n kuoleman luokkaa, työturvallisuusasiantuntija Otto Veijola Tapaturmavakuutuskeskuksesta sanoo.
Kuljetusala synkin – vai onko?
Tapaturmavakuutuskeskus tilastoi kuolemaan johtaneet työtapaturmat muun muassa toimialan perusteella. Toimiala yritykselle määräytyy sen pääasiallisen liiketoiminnan mukaan. Tilastointitapa eroaa Rakennusliiton ja Rakennusteollisuus RT ry:n tilastointitavasta, jossa kiinnitetään huomio tapahtumapaikkaan (esim. työmaa) tai laajemmin alaan, jolla työntekijä toimii.
Tapaturmavakuutuskeskuksen tilaston mukaan kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla toimivien yritysten työntekijöille ja yrittäjille sattui vuonna 2022 yhteensä 9 kuolemaan johtanutta työpaikkatapaturmaa, rakennusalalla 5.
– Kuljettajille sattuu tapaturmia nimenomaan kopin ulkopuolella. TVK:ssa ajatus tehdä tutkimusta siitä, minkälaisia onnettomuuksia on sattunut ja mitkä riskit ovat korostuneet raskaan kaluston huollossa ja häiriön poistossa. Riskitekijöitä erityisesti muuttuvan työympäristön ja yksin työskentelyn osalta vaikuttaisi olevan paljon, Veijola toteaa.
Rakennusliiton laskutavan mukaan kuljetusalankin onnettomuuksista osa on sattunut rakennusalan työntekijöille, kun kyseessä ovat esimerkiksi infratyöt. Tällä laskutavalla alalla sattui 10 kuolemaan johtanutta työtapaturmaa, mikä on saman verran kuin vuonna 2021. Rakennusalan työpaikkakuolemista ja tapaturmista on luvassa lisää tietoa tämän vuoden keväällä, kun TVK:n tarkemmat tilastot valmistuvat.
Talonrakentamisessa 3 kuolemaa
Elokuussa muuraustyötä tehnyt henkilö putosi mastolavanostimelta talonrakennustyömaalla. Syyskuussa nokkaletku osui henkilön päähän betonipumppuauton puhdistuksen yhteydessä työmaalla. Lokakuussa kuormanpurussa avustanut henkilö putosi minikuormaajan päältä.
Infratöissä 5 kuolemaa
Tammikuussa radalla mittaustöitä tekemässä ollut 1 henkilö jäi raiteilla liikkuneen junan alle, 1 kuljettaja jäi ojaan kaatuneen betoniauton alle ja 1 maanrakennustyömaalle putkikuormaa purkanut autonkuljettaja jäi putkinipun alle. Toukokuussa henkilön päälle putosi nosto-ovi maanrakennusyrityksen hallilla. Toukokuussa kauhakuormaajaa korjannut työntekijä joutui puristuksiin ja menehtyi saamiinsa vammoihin.
Muussa rakentamisessa 2 kuolemaa
Kesäkuussa palkki putosi työntekijän päälle teollisuuslaitoksen rakennustyömaalla. Marraskuussa työntekijä puristui betonielementin nostossa kaatuneen betonielementin alle elementtitehtaalla.
Työsuojelun peruskurssi tarjoaa tuhdin tietopaketin käytännön työn tueksi.
Antti Tuiskulle (vas.) ja Joonas Keräselle tuli kurssilla paljon uutta sulateltavaa tietoa.
– Kaikkia riskejä ei voida poistaa, mutta sitä voidaan vähentää mahdollisimman pieneksi. Henkilökohtaiset suojaimet ovat viimeinen keino, jolla riskiä voidaan pienentää, Sarlin sanoo.
Rakennusliiton Työsuojelun peruskurssi kokosi 13.–17. helmikuuta Helsinkiin 16 tuoretta työsuojeluvaltuutettua ympäri Suomea. Murikka-opiston työsuojelun opettaja Stig Sarlinin vetämällä kurssilla käytettiin 2 päivää työolojen vaara- ja kuormitustekijöihin. Työsuojelussa tärkeintä on riskienhallinta ja ennaltaehkäisy.
Viimeisenä kurssipäivänä käytiin läpi yhteisen työpaikan ja erilaisten työsuhteiden kudelmaa. Työntekijöiden yhdenvertaisuus ja asiallinen kohtelu on nykyisin yhä suuremmassa roolissa työmailla.
– Olen ollut yhdellä isolla työmaalla, jossa perehdytyksessä oli erikseen osio tasavertaisesta kohtelusta ja häirintäkiellosta. Se oli todella hyvä juttu, Rakennusentisöintiliike Ukri Oy:n työsuojeluvaltuutettu Annikaisa Siponen kertoo.
Häiritsijä voi olla niin esimies kuin työntekijäkin. Häirintää voi tapahtua myös työajan ulkopuolella ja somemaailmassa.
– Jos kokee häirintää, kannattaa tapaus kirjata ylös kellonaikoja myöten. Ketkä olivat paikalla, millainen tilanne oli. Silloin sitä voidaan käyttää näyttönä häirinnästä, Sarlin muistuttaa.
Uusia eväitä työsuojeluun
Työmaan valaistuksesta, lämmityksestä ja sähköistä vastaava remonttimies Joonas Keränen työskentelee YIT:n Tammisairaalan työmaalla Helsingin Meilahdessa. HUSin uuden silmäsairaalan työmaalle tarvittiin työsuojeluvaltuutettua ja yhteysmiestä vuosi sitten.
– Olin ensimmäinen pääurakoitsijan työntekijä työmaalla. Muita halukkaita ei ollut ja työsuojeluasiat ovat kiinnostaneet minua.
Keränen valittiin työsuojeluvaltuutetuksi vuoden 2021 lopulla. Koronan aiheuttamat harmit ja työmaan kiireet pitivät huolen siitä, että ts-kurssille ehti vasta nyt.
– Olen itse opiskellut työturvallisuusasioita, sillä ne kiinnostaneet minua. Tämä kurssi on hyvin tarpeellinen. Se antaa uusia eväitä ja tällä kertaa kurssi järjestettiin täällä Helsingissä.
Torniolainen Keränen on ollut YIT:llä 7,5 vuotta. Vaikka Torniossakin olisi ollut 9 vuotta sitten töitä, Keränen halusi nähdä vähän maailmaa, jätti lähihoitajaopinnot kesken ja lähti Vantaalle kouluttautumaan remonttimieheksi. Työharjoittelun jälkeen YIT tarjosi parin määräaikaisuuden jälkeen vakipestiä. Keränen on työskennellyt pääkaupunkiseudun lisäksi myös Turussa.
Tapaturmat vähentävät työtilauksia
Cramon Lappeenrannan toimipisteessä työskentelevää asentaja Antti Tuiskua työsuojeluvaltuutetun tehtävät kiinnostivat samalla lailla. Työpäivän päälle jokaisen on päästävä terveenä kotiin.
– Työpaikan on oltava sellainen, että sinne menee aamulla mielellään. Jokaisen työntekijän on huolehdittava siitä, että muillakin on mukavaa siellä.
Työturvallisuuden korkea taso liittyy Cramon tapaisessa palveluyrityksessä myös työllistymiseen.
– Teollisuudelle tehdyissä työtarjouksissa tärkeintä ei nykyään ole hinta, vaan miten työturvallisuudesta on huolehdittu. Tapaturmataajuuden pitää olla matalalla. Sitä kautta saamme töitä.
Hyvä työturvallisuus ja asiallinen työterveyshuolto voi kantaa niin hyvin, että työntekijä pääsee vielä työeläkkeellä nauttimaan työuran jälkeisistä vuosista.
Tuiskulla tulee aprillipäivänä 9 vuotta täyteen Cramon leivissä. Työsuojeluvaltuutetuksi Tuisku valittiin joulukuussa. Tuiskulle kurssin sijainnilla ei ollut suurta väliä, sillä Lappeenrannasta pääsee Helsinkiin näppärästi junalla.
– Minulle tulee vuosittain 40 000–50 000 kilometriä ajomatkaa. Siitä 90 prosenttia on työajoa.
Tuisku tekee pääasiassa työmaiden kosteusmittauksia.
– Kaakkois-Suomen asennusalue sisältää myös Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson. Työ muistuttaa joulupukin töitä. Aattoilta on lyhyt ja käymättömiä paikkoja on paljon.
Iltalukemistona lakitekstiä
Keränen ja Tuisku olivat tyytyväisiä tsv-kurssin antiin.
– Tieto lisää kysymyksiä. Olen vielä ihan neitsyt näissä asioissa, joten kysymyksiä ja erilaista tekemistä tulee varmasti toimikauden aikana, Tuisku kiteyttää.
– Kurssi herätti ajatuksia ja herkisti entisestään työsuojeluasioihin. Infomäärän sulatteluun menee jonkin aikaa. Kurssia suositeltiin minulle ennen tänne tuloa ja voin suositella sitä muillekin, Keränen linjaa.
Iltalukemiseksi kurssilaiset saivat Työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun lakikirjan, jonka tuoreessa versiossa on 470 sivua säädöksiä ja selityksiä. Tuiskun ja Keräsen mielestä lakiteksti antaa paremman selkänojan työsuojeluvaltuutetun työlle.
– Lakia tukevampaa perustetta työsuojelulle ei ole. Laki sisältää kuitenkin vain minimin, Keränen muistuttaa lähtökohdista.
Säädöskokoelma ei myöskään pysty kattamaan kaikkia käytännön tilanteita työmailla.
– Se vaatii diplomatiaa, jos haluaa muuttaa asioita, Keränen sanoo.
– Työnantajatkin ovat ihmisiä, Tuisku jatkaa
Vastahankaa on helpompi käsitellä, jos kaikki ovat tekemässä muutosta kohti parempaa työturvallisuutta. Sekä YIT:llä että Cramolla työnantaja ottaa tosissaan työturvallisuuden kehittämisen, mikä helpottaa työsuojeluvaltuutetun työtä merkittävästi. Isolla talolla on aina paremmat resurssit.
– Meillä on kaikki hyvällä tolalla. Aikaisemmat työsuojeluvaltuutetut ovat tehneet hyvää työtä. Tapaturmataajuus kertoo osan tarinaa, mutta sitäkin voidaan viilailla, Tuisku toteaa.
Tapaturmataajuutta yritetään joissakin yrityksissä korjata paremmaksi esimerkiksi korvaavalla työllä. Töihin pitäisi tulla tekemään jotakin, vaikka olisi saanut työtapaturmasta sairaslomaa.
– Sairaslomalla ei saa olla töissä. Jos jotain sattuu, vakuutukset eivät korvaa mitään, Tuisku sanoo.
Tuiskulle kurssin yllätys oli työsuojeluun kuuluvien lakivelvoitteiden määrä. Keräselle uusinta tietoa oli tuore kvartsipölyasetus.
– Tykkään lakiasioista, sitä olisi voinut ollut enemmänkin, Keränen kaipasi lisää syventävää tietoa.
– Se olisi kyllä ollut kuivahkoa, jos joka viikon päivä olisi käyty lakipykäliä läpi, Tuisku on hieman eri mieltä lakiviidakon perkaamisesta.
– Kurssin paras anti oli se, että oppi mistä saa lisää tietoa.
Huolehdi omasta jaksamisesta
Työsuojeluvaltuutetun on hyvä huolehtia myös omasta jaksamisestaan. Entisenä kilpaurheilijana Keränen liikkuu paljon vapaa-ajallaan.
Terveydenhuollon opintojen jälkeen Keränen on ammentanut lisätietoa psykologiasta ja stressinhallinnasta.
– Kun kävelen työmaan pyöröportista ulos, unohdan työt sinne. Suosittelen myös käyttämään mielenterveyspalveluja, jos työssä on stressiä. Se ei ole mikään häpeä ja heillä on salassapitovelvollisuus.
Tuiskulla perhesuhteet ovat tärkeä vastapaino työlle.
– Harrastan perhettä, kun minulla on 3 lasta. Se on aikaa vievää puuhaa. Mikäli aikaa jää, lähden mielelläni kalastamaan.
