Rakennusalan työllisyystilanne parani syyskuuhun verrattuna, mikä on erittäin poikkeuksellista rakennusalan työllisyyden vuosikierrossa. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna työttömyysaste aleni huomattavasti ja oli 10,4 prosenttia. Viime vuoden lokakuussa työttömyysaste oli 12,8 prosenttia.
Rakennuskassan jäseniä oli lokakuussa työttömänä reilut 4 240 henkeä, mikä on yli 170 henkeä pienempi luku kuin syyskuussa. Kokonaistyöttömyysaste ei kuitenkaan laskenut syyskuuhun verrattaessa, mikä johtuu kassan tekemästä jäsenistön rästiajosta.
Työllisyys koheni etenkin Lapissa, jossa työllisyysaste parani 0,7 prosenttiyksiköllä. Lapin työttömyyslukemat olivat lokakuussa 14 prosenttia. Myös Uudellamaalla, Satakunnassa, Kainuussa ja Oulun alueella työllisyys parani vähintään 0,5 prosenttiyksikköä.
Asuntorakentamisen ennustetaan pysyvän korkealla tasolla myös ensi vuonna, sillä asuntorakentajat ilmoittavansa rakentavansa silloin yhtä paljon kuin tänä vuonna.
Rakentaminen kasvu painottuu tämän vuoden lopulle ja ensi vuoden alkupuoliskolle. Kustannuskehitys on rakentamisen suurin yksittäinen uhka.
– Käänne rakentamisen näkymissä on ollut nopea. Aiempi epävarmuus ja heikko kysyntä on kääntynyt huoleen kovasta kustannuskehityksestä sekä materiaalien ja työvoiman saatavuudesta, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo.
Rakennusteollisuus RT arvioi asuntoaloituksia kertyvän tänä vuonna 44 000, mikä ylittää neljänneksellä pitkän aikavälin keskimääräisen tarpeen, ja ensi vuonnakin noin 40 000. Omakotitalorakentaminen on saanut koronapandemiasta voimakkaan piristysruiskeen, ja aloituksia on 17 prosenttia viimevuotista enemmän.
– Ensi vuonna pientalorakentamisen puoli vetää. Sen osuuden kasvu on siksi merkittävä, että siitä syntyy paljon enemmän kuutioita ja euroja alalle verrattuna esimerkiksi yksiön raketamiseen, Vihmo muistuttaa.
Korjausrakentaminen oli miinuksella 3 vuotta, mutta käänne parempaan tapahtui tämän vuoden alkupuoliskolla.
– Viime vuonnakin toteutui paljon enemmän asuinrakennusten korjauksia kuin pelättiin. Koronarajoitukset vaikuttivat niihin vähemmän kuin odotettiin, Vihmo sanoo.
Rakentajien työllisyys kohentui elokuuhun verrattuna. Rakennusalan työttömyyskassan jäsenistä työttöminä syyskuussa oli 10,3 prosenttia, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä parempi lukema elokuun tilanteeseen verrattuna. Normaalivuoden kierrossa rakennusalan työllisyys yleensä heikkenee syyskuussa.
Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna työttömiä rakentajia on viidenneksen vähemmän. Syyskuun lopussa työttömiä Rakennuskassan jäseniä oli reilut 4 400.
Paras työllisyystilanne oli Uudellamaalla (8,0 %), Turun alueella (8,4 %) ja Pohjanmaan alueella (8,7 %).
Rakentajien työttömyysaste oli elokuun lopussa 10,6 prosenttia. Tasan vuosi sitten työttöminä oli 11,3 prosenttia Rakennusalan työttömyyskassan jäsenistä. Työttömyys on lähes samalla tasolla kuin vuonna 2018.
Paras työllisyystilanne on Uudellamaalla, jossa työttömyysaste on 8,5 prosenttia. Myös Turun ja Pohjanmaan alueilla työttömyys jäi alle 9 prosentin. Pahimmat työttömyysalueet ovat Kainuu (15 %) ja Lappi (14 %).
Rakentajien työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 11,2 prosenttia. Vuosi sitten työttöminä oli 12,2 prosenttia Rakennusalan työttömyyskassan jäsenistä. Parantunut taloustilanne yllätti positiivisesti, sillä Rakennuskassan kevätennusteen mukaan työttömyys olisi pahentunut jo loppukesällä.
Paras työllisyystilanne on Uudellamaalla, jossa työttömyysaste on 8,7 prosenttia. Myös Turun ja Pohjanmaan alueilla työttömyys jäi alle 10 prosentin.
Pahimmat työttömyysalueet ovat Kainuu (16,3 %) ja Lappi (15,3 %).
Henkilöstövuokrausyritysten luottamushenkilöt pitävät säännöllisesti yhteyttä toisiinsa. Kuva otettiin yhteisessä kokouksessa Hämeenlinnassa toukokuussa. Kuva: Ari Koli
– Barona Rakennuksen vuosi on ollut kohtalainen. Meillä on ollut vuoden aikana noin 1 000 työntekijää, kaikilta ammattialoilta. Korona vaikutti eniten asuntopuoleen, Barona Rakennuksen pääluottamushenkilö Pauli Nousiainen kertoo.
Pandemia on vaikuttanut eniten siihen, miten ihmisten kanssa on voitu pitää yhteyttä.
– Me luottamushenkilöt olemme tehneet etänä töitä lähes koko ajan. Työmaat eivät ole ottaneet meitä vastaan, sillä monessa firmassa on ollut se periaate, ettei ulkopuolisia oteta sisään työmaille. Olemme sitten olleet muilla keinoin yhteydessä jäseniin, Sihti Adeccon pääluottamushenkilö Nina Koivumäki kertoo.
– Luottamusmiehenä olen käynyt niin paljon kuin mahdollista työmailla tapaamassa työntekijöitä, mutta pahimpana epidemian aikana sielläkin pääsy evättiin, Bolt Works Oy:n luottamushenkilö Andreas Lillemets kertoo.
Kyselyitä koronasta
Koivumäelle tuli aiemmin paljon koronaan liittyviä puheluita. Erityisesti työmaiden hygienia herätti huolta.
– Olen selittänyt, että jokainen huolehtii omasta hygieniastaan ja varusteistaan, vaikka jotkut eivät työmailla näin tekisikään. Jos jollain työmaalla on ollut puutteita turvallisuustoimissa, olen voinut soittaa urakoitsijoiden luottamushenkilöille. Meillä on Tampereella tosi tiiviit välit, Koivumäki kertoo.
Tampereella on ollut harvoja työmaiden keskeytyksiä.
– Olemme onnistuneet väistelemään tautia melko hyvin. Täällä Tampereella ollaan oltu vähän herran kukkarossa verrattuna pääkaupunkiseutuun.
Työmaiden koronaturvallisuuden taso on aiheuttanut huolta eri puolilla Suomea.
– Se oli aiemmin retuperällä, mutta tilannetta on saatu paremmaksi. Nyt turvallisuus on pääosin ihan hyvä. Tosin alalla on paljon pieniä ämpärifirmoja. Kuka niistä pystyy sanomaan, Selekta Rakennus Oy:n pääluottamushenkilö Ari Terkki kertoo.
Terkki ja Nousiainen kertovat, että työmaiden maskipakot ovat aiheuttaneet pientä nurinaa.
– Meillä oli yksi työntekijä, joka ei suostunut käyttämään maskia. Työmaan mestari soitti minulle, että jos ei meno muutu, työntekijä lentää pihalle. Maskipakot ovat olleet työmaakohtaisia ja ne määrittää asiakas. Työntekijä luuli, että minä olen määrännyt sen. Tällaiset tapaukset ovat vähemmistössä, suurin osa kyllä ymmärtää tarpeen. Sekä kotimaiset että ulkomaalaiset työntekijät, Terkki toteaa.
Kuka maksaa ja mitä?
Terkin mukaan korona-aikanakin raha on ollut ihmisten suurin huoli.
– On ollut huolta myös töiden jatkumisesta, mutta isoin asia, josta on saanut vääntää, kuka maksaa ja mitä jos työmaa menee kiinni koronan takia, Terkki kertoo.
Aiemmin epäselvyyttä palkanmaksussa aiheutti se, että olemassa ei ollut kunnollista tulkintaa, maksetaanko palkkaa vuokratyöntekijöille, jotka eivät ole karanteenissa, mikäli työmaa suljetaan koronaviruksen takia väliaikaisesti. Sittemmin asiasta on saatu myös virallinen tulkinta.
– Asiasta väännettiin yhdessä Rakennusliiton kanssa ja lopputuloksena palkat on maksettu firman puolesta ulos, Terkki kertoo.
– Meillä on joitakin työntekijöitä joutunut karanteeniin ja esimerkiksi yksi YIT:n työmaa keskeytettiin. Silloin tuli kyselyjä palkoista. Jos työmaa on mennyt kiinni koronan takia, palkka on maksettu normaalisti, Nousiainen komppaa.
Lillemetsin mukaan alun epäselvä tilanne aiheutti luottamusmiehelle päänvaivaa.
– Tietoa tuli usein eri tahoilta (työntekijä, urakoitsija, viranomaiset) ja usein juuri viranomaiset olivat myöhässä, kun ketjuja jäljitettiin. Käytännössä urakoitsija joutui lähettämään miehet kotiin työmaalta ennen kuin oli saatu viranomaisen vahvistus. Työntekijä taas ihmettelivät, saavatko he palkkaa ja kuka maksaa. Teimme parhaamme ja yritimme saada omat miehet nopeasti uudelle työmaalle. Onneksi tällaisia oli sen verran vähän, että onnistuimme siinä, Lillemets sanoo.
Käännekohta keväällä
Vuodenvaihteeseen asettui vuokrafirmoillakin hiljaisempi aika. Se ei ole tavatonta muutenkaan, että syvimpinä talvikuukausina rakennusala hiljenee aina.
– Jakso marraskuusta helmikuuhun oli selvästi vähemmän töitä. Se ei ole ihme, sillä rakennusyrityksillä oli omaakin väkeä lomautettuna. Siinä vaiheessa oli myös koronasulkuja, Nousiainen sanoo
Samaa kertovat myös Koivumäki ja Terkki. Molemmat kertovat myös, että joitakin työmaita siirtyi ja jotkut olivat hetkellisesti kokonaan kiinni. Työntekijät ovat kaikissa yrityksissä pitäneet kesälomia hiljaisempina hetkinä.
Nyt kevään tulleen näkyy positiivista kuhinaa. Projekteja on lähtenyt liikkeelle.
– Esimerkiksi Selektalta on ollut iso joukko väkeä Nesteen jalostamon seisakin aikana tulityövahtina. 136 henkilöä meiltä meni sinne. He tekevät siellä töitä 12 viikkoa. Ihmisiä on haettu sinne ympäri Uuttamaata, Terkki sanoo.
Terkin mukaan Selektassa on ollut nyt hyvä tunnelma.
– Nyt on pikkuisen pirteämpää. Luulen, että väki on aika toiveikasta kesää kohti mentäessä. Rokotteet tulevat tekemään tehtävänsä.
– Toukokuussa alkoi kiihtyä. Meneillään on useita isoja hankkeita, kuten Länsimetron rakentamista ja Raide-Jokerin työmaa. Molemmissa on ollut aina Baronan väkeä, Nousiainen sanoo.
Koivumäen mukaan Sihdillä on alkanut useampiakin uusia työmaita Tampereen seudulla.
– Väkeä on hajallaan vähän joka paikassa. Singahdan heti työmaille, kun se on mahdollista, hän kertoo.
Rekrytoinneissa kahtalainen suunta
Toiset vuokrafirmat, kuten Sihti, ovat saaneet rekrytoitua kohtuullisen hyvin myös uusia tekijöitä. Toisilla tilanne on ollut hankalampi. Terkin mukaan uutta väkeä kaivattaisiin jo lisää, eikä rekrytointi ole vetänyt niin hyvin kuin toivoisi.
Boltin palveluksessa on paljon ammattimiehiä Baltian maista ja rajasulku on ymmärrettävästi aiheuttanut ongelmia.
– He eivät ole päässeet töihin rajojen ollessa kiinni. Kesä lähenee ja töitä on tarjolla paljon, Lillemets sanoo.
Nousiainen toteaa, ettei vuokratyövoiman käyttö ole ainakaan vähenemässä Suomessa.
– En näe, että yritykset olisivat muuttamassa strategiaansa. Minulla on luottavaiset odotukset, että töitä riittää.
Vakituisten työsopimusten määrä lisääntyy vuokratyössä kokon ajan, mutta edes se ei ole saanut tehtyä työstä kaikkia houkuttelevaa. Esimerkiksi Baronalla ja Selektalla on jo useita vakituisia työsuhteita. Myös Bolt on alkanut mennä siihen suuntaan.
– Töitä riittää yhä enemmän ja samalla pystymme sitouttamaan ammattilaisia työskentelemään juuri meillä, Lillemets sanoo.
Myös koulutusmahdollisuuksien parantaminen voisi lisätä vuokratyön houkuttelevuutta ja työn mielekkyyttä. Esimerkiksi Sihdissä on kehittelyssä uusia mahdollisuuksia työntekijöille.
– Olemme suunnitelleet Tampereen seudun ammattiopisto Tredun kanssa yhteistyötä syksylle. Työntekijät voisivat suorittaa ammattitutkinnon osia ja jopa ammattitutkintoja oppisopimuksella. Esimerkiksi siivoojilla ja apumiehillä on usein hyvin vähän muodollista koulutusta. Rakennussiivoojia ei oikein kouluteta missään, ja olemme miettineet puhdistus- ja raksapuolen yhdistelmää, Koivumäki kertoo.
Teollisuuden työttömyyskassa ja Rakennusalan työttömyyskassa päättivät tiistaina 15.6.2021 kokouksissaan sulautumisesta Avoimeksi työttömyyskassaksi. Työttömyyskassa Finka vahvisti sulautumispäätöksen osaltaan jo huhtikuussa.
– Fiilikset ovat nyt hyvät. Hallinnolliset päätökset on tehty ja nyt pääsemme kiinni käytännön työhön. Kyllä tässä on eräänlainen virstanpylväs takana, Rakennusalan työttömyyskassan johtaja Jan Peltonen sanoo.
Rakennusalan työttömyyskassa perustettiin vuonna 1924 rakentajia palvelevaksi kassaksi.
– Rakennusliitto parantaa jäsentensä palvelua myös tänä vuonna ja uuden Avoimen työttömyyskassan syntyminen on osa tätä kehitystä. A-kassa on vakavarainen, asiantunteva ja nopea työttömyyskassa. Jäsenen kannalta kassan suuri koko mahdollistaa myös matalamman jäsenmaksun, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoo.
Suuruus tuo etuja
Uusi työttömyyskassa aloittaa toimintansa 1.1.2022. Avoin työttömyyskassa eli A-kassa on 190 000 jäsenellään Suomen suurimpia työttömyyskassoja.
– Rakennuskassaan kuuluu tällä hetkellä 45 000 jäsentä. Suurempi kassa on toimintavarmempi kuin pieni. Korona olisi voinut aiheuttaa samanlaisia ongelmia meille, kuin se aiheutti monille muille työttömyyskassoille, Peltonen sanoo.
Peltonen myös muistuttaa, että tulevaan suurkassaan kuuluu väkeä monilta eri aloilta.
– Sillä on sekä suhdanteita että kassan työntekijöiden työtaakkaa tasaava vaikutus. Rakennusalallahan talvella kassassa on ruuhkaa ja kesällä saattaa olla todella hiljaista.
Avoin työttömyyskassa on nimensä mukaisesti avoin kaikkien toimialojen palkansaajille ja tulee aktiivisesti tavoittelemaan jäsenmäärän kasvua. Perustavat työttömyyskassat maksoivat etuuksia yhteensä noin 421 miljoonaa euroa vuonna 2020.
– Suurempi kassa antaa meille mahdollisuuksia vaikuttaa myös julkiseen keskusteluun esimerkiksi faktapohjaista tutkimustietoa tarjoamalla. Se helpottaa myös varautumista toimintaympäristön muutoksiin, Peltonen toteaa.
Jäsenyys siirtyy automaattisesti
Kassojen sulautuminen ei edellytä toimenpiteitä Rakennuskassa nykyisiltä jäseniltä, sillä kassan jäsenyys siirtyy automaattisesti. A-kassan jäsenmaksu on euromääräinen ja asetetaan hyvin kilpailukykyiselle tasolle.
Toukokuun lopulla Rakennusalan työttömyyskassan jäsenten työttömyysaste oli 17 prosenttia. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa maksettiin yli 7 300 Rakennuskassan jäsenelle.
Työttömyystilanne oli toukokuun lopulla lähes samalla tasolla vuoteen 2020 verrattuna. Viimeiseen koronapandemiaa edeltäneeseen vuoteen 2019 verrattuna toukokuun työttömyysaste on 2,4 prosenttiyksikköä korkeampi. Ainoastaan asfalttialan työllisyystilanne on tänä keväänä parempi kuin vuonna 2019.
Pahin työttömyystilanne on tällä hetkellä Kainuussa, jossa rakentajista on työttömänä 27 prosenttia. Toiseksi pahin tilanne on Lapissa, jossa työttömyysaste on 24,5 prosenttia. Myös Keski-Suomessa ylitetään 20 prosentin työttömyysaste.
Verrattuna vuoden 2020 huhtikuuhun päivärahalla olevia kassan jäseniä oli nyt vuoden 2021 huhtikuussa 411 kpl enemmän. Muutos viime vuoden huhtikuuhun oli 4,7 prosenttia. Jos päivärahaa saavien määrää vertaa vuoden 2021 huhtikuussa edellisen normaalivuoden huhtikuuhun eli vuoteen 2019, on työttömiä nyt yli 28 prosenttia enemmän (2019 päivärahan saajia yhteensä 7 092 ja vuonna 2021 heitä oli 9 107).
307 henkilöä vähemmän sai päivärahaa huhtikuussa 2021, kuin mitä kassan laatima ennuste antoi odottaa (ennuste huhtikuulle oli 9414). Maksettuja päivärahapäiviä oli huhtikuussa 2021 yhteensä 185 156 päivää.
Työttömyyskassan ennustaa toukokuulle noin 1 000 henkilön laskua päivärahan saajien määrään.
