Kulttuuri ja kevyet arkistot - Rakennusliitto

Rakentajan eväät 5/2022

Keltavahvero, tuo metsiemme aromikas kaunotar, on upean monikäyttöinen ruokasieni, josta teet maukkaat piiraat, muhennokset, sopat, pastat ja risotot. Näin syksyä enteilevinä iltoina lautaselta löytyy lämmin, ihanan täyttävä kantarellileipä.

Tätä keltaista, pitkän satokauden sientä voi löytyä koivujen juurilta vielä lokakuun alussakin. Vaikka moni meistä säilöö talvea varten, itse syön kantarellit mieluiten pian keruun jälkeen. Jos et ehdi tai halua kokata kanttiksista ruokaa saman tien, laita ne paperipussiin tai suljettuun rasiaan ja säilytä jääkaapissa korkeintaan pari-kolme päivää.

Loistava ruokasieni

Helposti tunnistettava, toukkien karttama ja käsitellessä miellyttävä kantarelli viihtyy eri puolilla Suomea, joskin pohjoisessa se on harvinaisehko. Karotenoidi-nimisestä antioksidantista kauniin värinsä saavassa keltavahverossa on hivenaineita, vitamiineja, runsaasti kuituja ja proteiiniakin, mutta energianlähteeksi siitä ei vielä sellaisenaan ole.

Aromaattinen ja maukas kantarelli ei kaipaa ylenpalttista maustamista. Voi, suola, pippuri ja yrtti tai pari – siinäpä se. Kanttikset sopivat myös kermaa rakastavan kotikokin keittiöön.

Teksti ja kuva: Sanna Pöyry

Rakentajan eväät: Pappilan hätävara, helppo ja herkullinen kesäjälkkäri

Niin paljon kuin ruoanlaittoa rakastankin, tuo rakkaus ei valitettavasti ulotu jälkiruokiin asti. Etenkin leivontaa vältän, koska leivottaessa reseptin raaka-ainemääriä ja etenemisjärjestystä tulee noudattaa mukisematta: muuten tuloksena on helposti pannukakku – silloinkin, kun ei olla pannaria tekemässä.

Jälkiruoan voi onneksi loihtia pöytään leipomattakin. Kermavaahdosta, rahkasta, pullasta, marjoista ja keksinmuruista sekoitettava pappilan hätävara syntyy helposti, ja sen muita aineksia voi vaihdella oman maun mukaan tai sen perusteella, mitä kaapin perukoilta sattuu löytymään. Siinä missä perinteinen ruotsalainen hätävara nojaa omenaan ja inkivääriin, meikäläisten versioissa suositaan marjoja ja hilloja.

Alun perin pappilan hätävara oli kuivahtaneista leivistä valmistettua hätävararuokaa; ei niinkään jälkiruoka. Jos leipälaatikostasi löytyy jo parhaat päivänsä nähnyt pullapitko, älä suotta heitä sitä pois vaan käytä se mieluummin tähän herkkuun! Jos pitko on jo ehtinyt selvästi kuivahtaa, voit paistaa pullasiivut rapeiksi pannulla ennen hätävaran kokoamista.

Pappilan hätävara tehdään kerrostamalla ainekset tarjoilumaljoihin, läpinäkyviin kulhoihin tai korkeisiin laseihin. Herkun voi sekoittaa suuremmassakin kulhossa, kuten omassa yhden hengen taloudessani usein teen.

Osa sekoittaa kerrokset toisiinsa saman tien ja antaa herkun tekeytyä jääkaapissa puolisen tuntia. Näin maku saa syvyyttä. Itse annan silti vieraiden sekoittaa: näin hätävara näyttää tarjottaessa viehättävältä. Hätävara säilyy seuraavaan päivää jääkaapissa kelmun alla, joskaan kermavaahto ei ole enää pehmoisimmillaan.

Teksti ja kuva: Sanna Pöyry

Kesä, puukko ja rakentaja

Karhufestivaali 2021 Ilomantsi. Kuva: Eija Inkeri Hiltunen.

Pandemia ei enää estä ulkomaanmatkailua, mutta armas Suomen maa on niin täynnä koettavaa, että täältä tuskin ehtii pois tänäkään kesänä.

Kalenteriin nyt äkkiä esimerkiksi Ilomantsin elokuinen Karhufestivaali! Kolmipäiväinen tapahtuma kertoo verkkosivuillaan juhlistavansa luovuutta, uudistuvaa kansanperinnettä ja kansalliseläintämme karhua. Eli 11.–13.8. Ilomantsissa moottorisahat ärjyvät ja sahanpuru lentää, kun kilpailuun ilmoittautuneet itseoppineet veistäjät kovertavat puusta esiin karhun syliä.

Kesä vuollaan käyntiin kuitenkin jo ennen juhannusta Kauhavan Puukkofestivaaleilla 17.–18.6. Luvassa on paitsi puukkojen myyntinäyttely ja puukonvalmistuskilpailu, myös puukonheiton SM-kisat ja puukkorunokilpailu! Tässä todella poikkitaiteellisessa tapahtumassa voi päteä myös valmistamallaan fantasiapuukolla…

Suomen kesään kuuluu loputon saunominen, ja sitä voi sitten loputtomasti harrastaa 15.–17.7. Ikaalisten Toivolansaaren Saunafestivaaleilla. Paikan päälle voi lähteä pelkkä pyyhe olalla tai oma siirtosauna mukana. Paras siirtosauna palkitaan, samoin Suomen paras saunavastantekijä, maailman paras löylynheittäjä ja – vastanheittäjä. Huomio, saunafestareille kannattaa lähteä koko perheen voimin. Vastoja heittelevät lapset, ja löylynheitossakin on lapsille oma sarja.

Puukkofestivaalit 2021.

Saunahullujen kannattaa olla tarkkana, mille saunafestarille osuvat. Nimittäin Sauna Open Air Tampereen Hakametsän jäähallin parkkipaikalla nostaa hien pintaan ihan ilman löylyjä, ainakin kaikille metallimiehille ja -naisille. Tämä jo vakiintunut raskaamman musiikin festivaali tuo lavalle 7.–9.7. ulkomaisia ja kotimaisia heavybändejä siinä missä peräti 24-vuotias Tuskakin Helsingin Suvilahdessa edellisellä viikolla.

Mutta myös letkeämpää musiikkia on tarjolla. Viitasaaren TraktoriJatzit 15.–16.7. on vapaaehtoisvoimin toteutettu tapahtuma, jossa soitetaan musiikkia ja ihastellaan traktoreita. Ohjelma selviää myöhemmin, mutta verkkosivujen tunnelmavideosta päätellen sinne kannattaa mennä tarjonnasta riippumatta.

Heinäkuun kruunaa duunariväen ikioma Valkeakosken työväen musiikkitapahtuma 27.–31.7. Tiedossa kantaaottavaa musiikkia, amerikansuomalaisille lauluille omistettu siirtolaiskonsertti ja muitakin erikoiskeikkoja. Valmu valakoon siis voimaa elokuulle, jolloin on lähdettävä hytkymään esimerkiksi Kurikkaan. Monen muun festarin tapaan koronan takia tauolla ollut Rytmiraide palaa 19.-20.8. vakuuttavalla esiintyjäkaartilla.

Suvikuukausina kuuluu syödä hyvin. TasteSavo tarjoaa siihen monia mahdollisuuksia. Kuopion alueella vietetään kesän aikana muiden muassa Mansikkakarnevaaleja, Sampea ja samppanjaa -puistojuhlaa, Kuopio Food Festivalia, Kalaryssäystä eli kalamarkkinoita sekä SATOA Goes Wild -villiruokafestivaalia.

Toisinaan riittää pelkkä makkara ja markkinahumu. Niitä saa aistia kesäisillä toreilla ihan ilman tapahtumia, mutta varmasti myös Jämsän Äijän markkinoilla. Siellä valitaan heinäkuun alussa lisäksi Jämsän Äijä ja Ämmä.

Eukonkantoa vuonna 2019. Kuva: Hannu Keränen

Mitäs muuta sitä kesällä vielä tekisi kuin saunoisi, kuuntelisi musaa ja heittelisi puukkoja? No, eukon kantaminen kannattaa aina! Lajin MM-kisat taas Sonkajärvellä 1.–2.7. Huomio: ilmoittautumisaikaa on vielä 29.6. asti. Ja jos ei jostain syystä tee mieli rämpiä maastossa ihminen selässään, voi silti aina ilmoittautua karaoke-kisaan!

Koonnut: Sini Saaritsa

Meemejä raksalta

Kuvassa punainen puukynä piirtää koronatestiin toista viivaa ja yläpuolella lukee: ”Sit kun katotaan tätä aikataulua niin huomennahan meillä alkaa sitten se villan asennus…”

Ruutu on yksi 14 postauksesta, jotka julkaistiin Instagramissa 27. tammikuuta – samana päivänä, jolloin yhteisöpalveluun luotiin uusi tili nimeltä @raksakahvi.

”Tämän tilin takaa löytyy rakennusalan ammattilainen, jolle piikkaaminen on päivitystä tutumpaa ja harjateräs taipuu tutummin kuin hästägit”, esittelyteksti kertoo.

Tässäkään jutussa raksakahvin henkilöllisyyttä ei kerrota, mutta todettakoon, että reilut 250 seuraajaa kerännyt instaaja on keski-ikäinen lapsiperheen vanhempi, joka työskentelee uudisrakennustyömailla kehä kolmosen ulkopuolella. Ennen raksakahvia hän ei ollut sosiaalisessa mediassa ollenkaan. Meemejä – somessa leviäviä humoristisia kuvia lyhyillä teksteillä – hän ei ollut erityisemmin katsellut.

– Ne oli mulle ihan uusi juttu. Instasta mulla oli se käsitys, että sinne pannaan kuvia aamupaloista, auringonlaskuista ja joogaposeerauksista. Ei kiinnostanut mua pätkääkään.

Mutta hän oli tekstitellyt hauskoja eläin- ja muita -kuvia omaksi huvikseen ja lähetellyt niitä myös rakennusalalla työskentelevälle siskolleen.

Sitten puoliso tuli esitelleeksi @hoitsujen_taukohuone -tilin meemejä, joissa revitään reipasta huumoria hoitoalan arjesta.

– Kysyin heti, että kai siellä nyt on myös rakennusalan meemitili. Mutta ei sellaista löytynyt.

Sisko hekotteli päivittäin kännykkään kilahtaville meemeille ja sanoi lopulta, että jos et sinä perusta instatiliä niin minä teen sen.

Niin polkaistiin käyntiin @raksakahvi, ja meemejä alkoi syntyä kiihtyvällä tahdilla. Sillä raksakahvin aihepankki on ehtymätön.

– Rakennusalalla aikataulut ovat tiukkoja, työvaiheita on paljon ja niitä pitää monien muuttujien kanssa sovitella yhteen. Usein jotain menee pieleen. Kaikki ne orastavat pienet katastrofit, niiden keskellä voi joko turhautua ja menettää hermonsa tai turvautua huumoriin.

Raksakahvi ammentaa tietenkin myös ihmisistä. Rakennusala on tekijän mielestä ”suora ala”, jossa ”työ on rehellistä ja asiat sanotaan suoraan”.

– Meidän alalle päätyy tosi persoonallisia tyyppejä, eikä siellä työmaalla perustyöntekijän tarvitse olla mikään asiakaspalvelija.

Ei hän itsekään ole. Hän vain rakastaa rakennusalaa ja nauttii erityisesti runkovaiheen töistä.

– Tykkään pelata betonin kanssa ja piikata. Juuri nyt teen plaanovalmisteluja.

Meemeissä kommentoidaan erilaisia töitä ja työvaiheita rakennussiivouksesta peltitöihin, valuhommiin tai vaikka paikkamaalaamiseen. Tekstit meemien alla kertovat raksan arjesta lämpimällä huumorilla. Esimerkiksi työmaan turvallisuutta mittaava TR-menetelmä saa osakseen lempeää naljailua. Raksakahvi haluaa pysytellä anonyyminä, jotta meemeistä ei tule turhan sisäsiistejä.

– Mutta en missään nimessä halua olla ketään kohtaan ilkeä.

Suosituimmiksi ovat nousseet salaperäisen @raksakahvin itse piirtämät sarjikset, joissa seikkailevat kypäräpäiset Kuutti ja Silli, maalari Lontti, Joku sekä hiukan omissa maailmoissaan ajelehtiva Sähköjänis. Ideat syntyvät työmaalla työkavereita seuraamalla.

– Ainakin näyttää siltä, että olen tulkinnut heidän tuntojaan oikein. Eniten toivon, että juuri rakennusalan tyypit löytävät raksakahville.

Teksti: Sini Saaritsa, meemit: @raksakahvi

Rakentajan eväät: Ruokakulut hallintaan!

Sanna Mansikkamäki kertoo, että Ruokatiedon tutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisten päivittäisestä energiansaannista tulee välipaloista.

– Välipalat ovat tosi kalliita; jätä ne pois! Myös viihdesyöminen eli limpparit, energiajuomat, mehut ja take away -kahvit tulevat kalliiksi. Tee testi: juo pari kuukautta vain vettä ja syö vain ruoka-aikoina.

Myös kotona kokkaamalla säästää ruokakuluissa. Sannan mukaan kotiruokaklassikot voi tehdä ilman vuokaakin.

– Joka kodissa on uuni ja pari peltiä. Tee makaronilaatikko, pastavuoka tai lasagne pellille ja jaa se pakasterasioihin työviikkoa varten.

– Osta alkuviikosta iso kaali ja kilo porkkanaa ja tee juures-kaalisalaatti, jota otat aina työmaalle. Myös kasarihenkinen makaronisalaatti on helppo tehdä – ja maistuu kylmänäkin.

Vihannesten ja juuresten kohdalla sesonki on tärkeä. Kurkkua ja tomaattia ei kannata ostaa talvella, sillä ne ”maistuvat vedelle ja ovat kalliita”.

Myös hävikkiä tulee välttää, jos mielii pienentää ruokalaskuaan.

– Vaikka kahvi ei ole ikinä ollut näin kallista, raksoilla kaadetaan hurjasti kahvia hukkaan. Maamme suurin ruokahävikin aiheuttaja on kahvi.

Suunnitelmallisuutta ostoksiin

Sanna tekee ”jättiostokset” kerran viikossa ja täydentää niitä viikon mittaan tuoretuotteilla. Tärkeä osa ruokalaskun hallintaa on suunnittelu ja kauppalista.

– Lista auttaa siinä, ettei nälkäisenä tule tehtyä hätäostoksia. Silloin pitää pysyä listassa eikä ostaa mitään ylimääräistä.

Jos nykyhinnoilla haluaa selvitä halvalla arjen ruokakuluista, se tarkoittaa melko yksipuolisia raaka-aineita: juureksia, kaalia, puuroa, makkaraa…

– Loin aikoinaan Ilta-Sanomiin reseptejä, joilla neljä henkeä syö viidelläkympillä aterian 5 päivänä viikossa. Jos tänä päivänä tähtää samaan, on tingittävä tuoreesta kalasta, ellei itse kalasta.

– Pavut ovat halpoja ja soijarouhepussi pari euroa kilo. Mutta kannattaa miettiä, miksi rouhe on niin halpaa. Mitä enemmän käytämme sen ja kikherneiden kaltaista tuontitavaraa, sitä enemmän se on pois kotimaiselta maataloudelta.

Perunaa ja pataruokia

Vuoden 2019 keittokirjaksi valitun Peruna-kirjan tehnyt Mansikkamäki vannoo kotimaisen perunan nimiin ja sanoo, että sitä pitäisi syödä enemmän.

– Peruna on halvempaa ja terveellisempää kuin vehnäpasta, ja siitä tulee kylläisemmäksi kuin vehnästä. Pottu on kotimaista, vitamiinipitoista ja sopii keliaakikoillekin.

Myös makaronilaatikon voi Sannan mukaan valmistaa perunasta jauhelihan sijaan.

– Me suomalaiset syömme hurjia määriä jauhelihaa. Mitäpä, jos ostaisit halvempia ruhonosia? Pilko pataan niitä, perunaa ja pirusti juureksia, päälle olutta tai viiniä ja kansi, ja yöksi 120-asteiseen uuniin. Aamulla sulla on ihanan pehmeä pata, josta saat evästä töihin.

Entistä ehompia eineksiä

Einespuoleltakin löytyy nykyään terveellisiä edullisia tuotteita.

– Eineksiä ei kannata syrjiä. Esimerkiksi roiskeläppä on jo täysin lisäaineeton. Mutta ravintoarvoihin on hyvä kiinnittää huomiota. Einessalaatissa on usein vain pari lusikallista kanaa.

Valmissalaattien sijaan Sanna suosii maksa- ja lihaperunasoselaatikkoja ja tomaatti- ja hernekeittoa. Niiden kylkeen hän tekee ”valtavan kipon kaali-juuressalaattia”.

Einesten ohella kaapissa on hyvä olla linssejä, papuja, tomaattimurskaa ja mausteita, sekä jauhoja ja kuivahiivaa.

– Kotona leivottu sämpylä on maailman paras! Kun leipoo omat leivät, säästää etelänmatkan hinnan vuodessa.

Teksti: Sanna Pöyry, kuva: Pia Inberg