Kuntien teknisen puolen tehot piiloutuvat - Rakennusliitto

Takaisin

Kuntien teknisen puolen tehot piiloutuvat

Suomalaisten kuntien teknisen puolen (infran) rakentamisessa liikkuu rahaa vuosittain yli kolme miljardia euroa. Miten tehokasta tai järkevää rahankäyttö on, siitä on mahdotonta saada kokonaiskuvaa, paljastuu Rakennusliiton, Suomen Yrittäjien, INFRAn ja Koneyrittäjien teettämästä selvityksestä. Selvityksen teki Taloustutkimus.

-Poliitikkojenkin on vaikea seurata esimerkiksi kuntatekniikan tuottavuutta tai verrata käytäntöjä kuntien välillä. Monimuotoinen vyyhti vaatisi laajaa kaupallista koulutusta, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm pohtii.

Suomen kuntien infraan eli tekniseen infrastruktuuriin kuuluvat liikenneverkot, energiahuollon verkot, jätehuolto, vesihuolto, tietoliikenneverkot sekä viher- ja vesialueet.

Suomen kunnissa on nyt katuja 26 000 km, jätevesiviemäreitä 50 000 km ja vesijohtoja 100 000 km. -Hyvin useissa kunniassa on näissä noin 10-13 miljoonan korjausvelka, jolle pitäisi tehdä jotain, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen.

Kuntainfraa hoidetaan, rakennetaan ja hallitaan kunnissa hyvin monimuotoisesti. Joissain kunnissa asian hoitaa virasto, toisissa on liikelaitos, joissain kuntayhtymä tai kunnan osakeyhtiö. Tästä syystä asiasta on vaikea saada täyttä selkoa.

-Kuntainfran rakentaminen tai kilpailuttaminen on sellainen toimiala, ettei siihen sisälly yleensä samanlaisia sosiaalisia paineita kuin sosiaali- ja terveyspuolen palveluihin. Sen lisäksi tällä puolella tehdään päivänvalon kestävää työtä eli verot ja maksut ovat kunnossa, sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

Kunnissa tehdään usein poliittinen päätös siitä, mitä kunnallinen infra esim. energia- tai vesilaitos (yhtiö) saa tuottaa. Joissain kunnissa pyritään ottamaan jopa yli 10 prosentin voittoja, jotka siirretään sitten kunnalle. Näin voidaan pitää veroäyri mahdollisesti pienempänä. Toisissa kunnissa taas lähdetään siitä, että kunnallinen yhtiö toimii omakustannusperiaatteella eikä sieltä oteta rahaa veroäyrin katteeksi.

Infra ry:n puheenjohtajan Nina Lindströmin mukaan ongelmana on usein se, että kunnista puuttuu kilpailutuksen ja hankinnan osaaminen.

-Ei aina tiedetä, mitä halutaan tai millaista halutaan. Samoin määräävänä voi olla vain alin hinta. Jos laatukriteerejä on, ne voivat olla epämääräisiä.