Takaisin

SAK ei hyväksynyt työttömien toimeentulon heikennystä

Työttömyysturvaan kaavaillut muutokset kaatuivat SAK:n mukaan siihen, että uudistus olisi heikentänyt toimeentuloa merkittävällä osalla työttömiä ja asettanut heidät eriarvoiseen asemaan.

Puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa erimieliseksi jääneen työryhmän toimeksiannon olleen alun perinkin työttömille ankara.

–Olemme toistuvasti painottaneet, ettei SAK lähtenyt työryhmään karsimaan työttömien toimeentuloa, vaan nopeuttamaan työllistymistä.

–Työryhmässä ei ollut myöskään löydettävissä uusia avauksia työttömien palvelujen lisäämiseksi. Ehdotusta ei voitu tehdä esimerkiksi koulutusmahdollisuuksien parantamisesta. Tämä on huolestuttavaa tilanteessa, jossa työmarkkinoiden muutos hävittää ammatteja ja synnyttää tilalle uusia.

Eloranta korostaa, että SAK ei pidä järkevänä suuntaa, jossa työttömyyteen liittyvää byrokratiaa lisättäisiin. Byrokratialoukkujen purkamiseksi SAK on esittänyt muun muassa karenssijärjestelmän uudistamista.

–Mihin unohtui työtön? On ongelmallista, että samaan aikaan ei ollut mahdollista tarkastella nykyistä karenssijärjestelmää, vaan tosiasiassa rakennetaan olemassa olevan rinnalle toista järjestelmää. Tämä monimutkaistaisi työttömyysturvaa entisestään.

Hallitus on jo päättänyt, että jatkossa jokainen työtön haastatellaan kolmen kuukauden välein. Työryhmän ehdotuksessa aktiivisuuden toteaminen olisi kuitenkin jäänyt työttömyyskassojen ja Kelan tehtäväksi ja tyystin irralleen haastatteluista.

–Työttömyysturvan ja karenssien yksinkertaistamiseen olisi nyt erinomainen tilaisuus, kun työttömien palvelujen järjestämistä valmistellaan osana maakuntauudistusta, Eloranta huomauttaa.

SAK:n puheenjohtaja muistuttaa myös, että osana kilpailukykysopimusta hallitus luopui ansiosidonnaisen työttömyysturvan 120 miljoonan euron lisäleikkauksesta. Lisäksi hallituksen edellinen ansioturvaan tekemä sadan päivän lyhennys on vielä eduskunnan käsiteltävinä, eikä sen vaikutusta työllistymiseen ole vielä todennettu.