"Eläkeiän nostolle ei ollut mitään pakkoa" - Rakennusliitto

Takaisin

”Eläkeiän nostolle ei ollut mitään pakkoa”

Suomalaisia on sumutettiin viime syksynä pahasti eläkepäätöstä runnottaessa. Näin väittää arvostettu tilastotutkija Anna-Maija Lehto Tilastokeskuksesta. Sumutuksella kansa saatiin viime uskomaan, että eläkeikä oli pakko nostaa 65 vuoteen työurien pidentämiseksi. Näin ei kuitenkaan olisi ollut pakko tehdä.
Lehdon mukaan työurat olisivat pidentyneet riittävästi ilman eläkeiän nostoakin. Suomalaiset ovat jo nyt jatkaneet työvuosiaan riittävästi. Tämän todistavat tilastot, kertoo arvostettu Anna-Maija Lehto.
Lehto kertoo tuoreimmassa Talouselämä -lehdessä, että eläkeuudistuksen tekijät tiesivät eläkkeellelähtöiän nopeasta myöhentymisestä, mutta asiasta ei puhuttu julkisuudessa. Tilastoja tarkkaan työnsä vuoksi seurannut Lehto kertoo ihmetelleensä, miksi eläkeiän nostosta selvitystä tehneen ylijohtaja Jukka Pekkarisen työryhmän vuonna 2013 käyttämät eläkkeellesiirtymisiän odotetta kuvaavat arviot muuttuivat äkisti huonommiksi.
”Siihen asti eläkkeellesiirtymisiän odote oli näyttänyt hyvää kehitystä, noussut jatkuvasti, mikä lupasi hyvää kehitystä jatkossa. Yhtäkkiä työryhmä piirisikin ennustekuvion, jossa eläkkeellesiirtymisiän odote oli vuonna 2013 pudonnut alaspäin ja kehittyisi sen jälkeen vain niin vähän nousten, että tavoitetta ei saavutettaisi”, Lehto kertoo.
Hän ihmetteli asiaa jo tuolloin ääneen, mutta ei saanut siihen vastausta.
”Se oli täysin tietoista, haluttiin antaa arvio, joka näyttää huonommilta”, Lehto sanoo. Hänen mukaansa arviossa ei oltu huomioitu muun muassa työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemistä.
Eläkeratkaisun neuvottelivat SAK:n puolesta puheenjohtaja Lauri Lyly, asiantuntija Katja Veirto, puheenjohtaja Lauri Lyly ja edunvalvontajohtaja Janne Metsämäki.
Miksi eläkeikää haluttiin väkisin nostaa, jos työurat olisivat pidentyneet riittävästi ilman sitäkin, kysytään Talouselämä -lehdessä.

Elävänäeläkkeelle_rgb_sloganilla_pieni
Rakennusliiton vetämän kampanjan iskulause viime vuodelta on yhä ajankohtainen.

”Se on poliittinen kysymys. Työurien pidentämisellä sitä ei voi perustella, kun samaan lopputulokseen olisi päästy ilman eläkeiän nostoakin”, Lehto sanoo.
Jossain vaiheessa eläkeiän nostoa ruvettiinkin perustelemaan kestävyysvajeen paikkaamisella. Se hämärtää Lehdon mukaan tarvetta ja tavoitetta, kun edes kestävyysvajeen suuruudesta ei ole yksimielisyyttä.
”Eläkeratkaisuihin liittyy käsitteitä, joilla on erittäin helppo manipuloida ihmisiä, jotka eivät ole itse perehtyneet faktoihin”, Lehto toteaa.
Suurin syy siihen, että eläkkeellesiirtymisikä on noussut niinkin paljon, on työkyvyttömyyseläkkeiden väheneminen. Juuri ne pudottivat takavuosina keskimääräistä eläkkeellelähtöikää ja vääristivät jo silloin käsitystä suomalaisten eläkkeellelähtöiästä. Niiden mukaan näytti, että suomalaiset keskimäärin karkasivat eläkkeelle alle kuusikymppisinä, vaikka töissä jatkettiin jo silloin pidempään.
Toinen tärkeä syy eläkkeellelähtöiän nopeaan nousuun on vuonna 2005 tehty edellinen eläkeuudistus, jossa eläkeiästä tehtiin liukuva 63–68 vuotta. Silloin myös tukittiin ennenaikaiselle eläkkeelle vievät väylät.
”Joustava eläkeikä oli hyvä muutos ja olisi riittänyt tavoitteiden saavuttamiseen”, Lehto sanoo.
Kun eläkeiän nostoa perusteltiin, esiin nostettiin Lehdon mukaan aina uusia argumentteja.
”Meitä peloteltiin eliniän nopealla kasvulla, mutta toistaiseksi eliniän kasvu ei ole ollut yhtään nopeampaa kuin työurien kasvukaan”, Lehto huomauttaa.
Perusteena käytettiin myös sitä, että ikääntyneiden työllisyys on Suomessa muita Pohjoismaita jäljessä. Se on totta, mutta vertailua vääristää se, että Ruotsissa ikääntyneiden työllisyys on useammin osa-aikaista kuin Suomessa.
”Ruotsissa ikääntyneillä on myös parempi irtisanomissuoja kuin Suomessa”, Lehto sanoo.
Suomessa irtisanominen on helppoa, ja Lehto pelkääkin ikääntyneiden työttömyyden pahenevan jatkossa.