Sinun turvallisuutesi edestä - Rakennusliitto

Takaisin

Sinun turvallisuutesi edestä

24.3.2022

Työsuojeluvaltuutetut tekevät jatkuvasti töitä työturvallisuuden parantamiseksi.

Ahtaalla tontilla kaupungin keskustassa nostotyön turvallisuus korostuu.

Helsingin ydinkeskustassa päärautatieasemaa vastapäätä tehdään remonttia ahtaassa korttelissa. Skanskan Grand Hansa -hotellityömaalla Uusi ylioppilastalo, Hansatalo sekä Hotelli Seurahuone yhdistetään yhdeksi hotelliksi. Uusi ylioppilastalo ei tosin ole enää uudisrakennus, sillä se valmistui vuonna 1910 ja Seurahuone 4 vuotta myöhemmin.

Tontin ahtaudessa nostot ovat työturvallisuuden kannalta erittäin kriittisiä.

– Nosturinkuljettaja Eero Hinkula ja alamies Jukka Pyykkönen ovat erittäin tärkeässä roolissa tällä työmaalla. Meillä on ollut paljon tapetilla nostotyön turvallisuus ja nostoalueiden rajaaminen, Skanska Talonrakennus Etelä-Suomen työsuojeluvaltuutettu Oula Sinkkonen kertoo.

Skanskalla on omaa alamieskoulutusta.

– Olen yksi meidän alamieskouluttajistamme. Meidän työmaillamme on oltava taakannostajan lupa ennen kuin niihin hommiin pääsee.

Oula Sinkkonen.

Yhtenä työturvallisuuden kehittämistyökaluna Skanskalla on 4 alueellista työsuojelun keskustoimikuntaa. Sinkkonen on Etelä-Suomen toimikunnan jäsen.

– Toimikunta kokoontuu neljännesvuosittain ja sillä on neuvonantajan rooli. Toimikunnassa on jäseniä korkeimmasta johdosta lähtien työntekijöihin asti. Käsittelemme pääasiassa työterveyteen, -turvallisuuteen ja -hyvinvointiin liittyviä asioita.

Skanskan työterveydenhuollosta vastaava Terveystalo on myös mukana toimikunnassa.

Sinkkonen on myös Rakennusliiton Uudenmaan työsuojelujaoston puheenjohtaja ja Muutosryhmä 23:n jäsen. Tämän vuoden alusta lähtien Sinkkonen on johtanut puhetta Helsingin kirvesmiehet, osasto 001:ssä.

– Työmaiden työsuojeluvaltuutettuna aloitin vuonna 2007. Päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna olen ollut kymmenkunta vuotta.

Koronapandemiasta on tullut takapakkia työturvallisuudessa.

– Korona-aika on rappeuttanut työmaiden henkilökohtaisten suojainten käyttöä ja jossain määrin työturvallisuutta muutenkin. Valvontaa on ollut vähemmän ja töitä on tehty pienemmissä porukoissa.

Työsuojeluvaltuutetun työhön kuuluvat muun muassa tulkin ja viestinviejän tehtävät.

– Työntekijät valittavat sosiaalitilojen määrästä ja päivittäisestä kunnossapidosta. Työntekijöiltä tulee myös kyselyitä oikea-aikaisista työvaatteiden ja -kenkien tilauksista.

Sinkkonen tekee TR-mittausten kalibrointia Skanskan työmailla. Työmaiden TR-mittaajat ottavat palautteen pääasiassa hyvin vastaan. Sinkkosen mukaan mittausten pisteytyksessä on sen verran huojuntaa, että kalibrointimittaukset ovat tarpeen yleisen tason säilyttämiseksi.

Työsuojelussa riittää ratkottavaa talonrakennuksessa tulevaisuudessakin.

– Haluaisin panostaa enemmän hiljaisen tappajan eli kvartsipölyn torjuntaan ja pölymäärien mittaamiseen.

Toinen tärkeä kohde tulevaisuudessa on psykososiaalisen kuormittavuuden tunnistaminen ja ehkäisy.

– Korona-aika ei ole ainakaan helpottanut tätä työtä. Toivottavasti tilanne helpottuu nyt.

Kielivaikeudet hankaloittavat

Tasoite ja Maalaus Vesa Oy:n työsuojeluvaltuutettu Jorma Koskinen käy läpi Vantaan Kivistössä kerrostalon vuosikorjauslistaa.

– Tätä ennen olin Helsingin Munkkiniemessä Vanhalla kadettikoululla tekemässä viimeistelytöitä. Odottelemme varsinaisten firman omien töiden alkua, jotka ovat vähän viivästyneet.

Koskinen on ollut reilut 10 vuotta yrityksen työsuojeluvaltuutettuna. Tasoite ja Maalaus Vesan palkkalistoille Koskinen tuli vuonna 1997. Pitkät työsuhteet ovat firmassa yleisiä.

– Olen vetänyt työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen tehtäviä yhdessä. Olen kysellyt kiinnostusta työsuojeluvaltuutetuksi ryhtymisestä, mutta lapasia ei ole noussut pystyyn.

Jorma Koskinen.

Tasoite ja Maalaus Vesalla on 15 vakituista työntekijää, joten luottamustehtävien yhdistäminen on järkevää. Päällimmäinen työturvallisuuden haaste on eteläsuomalaiselle maalausfirmalle tyypillinen: miten viestiä ymmärrettävästi työntekijöille.

– Suurin osa työntekijöistä on Uzbekistanista. Kielimuuri rakennuksilla on suuri, englanti ei ole enää pääkieli. Asiat on näytettävä kädestä pitäen.

Pahemmilta onnettomuuksilta on kuitenkin vielä vältytty. Tänä talvena jäiset kulkutiet ja liukastumiset ovat rakennustyömaiden riesana. Maalarit kantavat paljon tavaraa kerroksiin. Liukkaista kulkuteistä tulee oma riskilisänsä.

– Välillä tämä on aikamoista muulin hommaa. Kun olemme yleensä aliurakoitsijana, nostimet eivät ole monestikaan käytössä meidän tavaroidemme tullessa työmaalle.

Maalien liuottimet eivät ole enää työturvallisuusriski, mutta uusia ongelmia tulee aina entisten tilalle.

– Nykyään ovat ongelmana kovettajat. Niistä tulee monelle allergisia oireita. Pidän itse suojakäsineitä, jotta ei tulisi kontaktia.

Pintakäsittelijöiden työmailla betonipöly on iso työturvallisuusriski.

– Ennen työmailla oli siivoojia, mutta nyt jokainen työntekijä hoitaa omat roskansa. Rakentaminen on mennyt siihen, että kenelläkään ei ole päävastuuta. Urakat on jaettu niin pitkälle, että yksi tekijä käy lyömässä yhden naulan, Koskinen kärjistää.

Omien jälkien siivoaminen mestalla ei riitä ja se näkyy myös työn jäljessä.

– Maalarin pitäisi saada nätti seinä, mutta se on työlästä, jos lattian rajassa on puoli metriä hiekkaa.

Siivouksen lisäksi kulkuteiden avoinna pitämiseen ja työmaan kunnolliseen valaistukseen olisi panostettava enemmän.

Kursseilta uusia ideoita työsuojeluun

LVI-Lämsä Oy:n ilmastointiasentaja Erno Alanko on yllättäen joutunut yötöihin Rovaniemen Saarenkylän K-Citymarketille. Työrytmin muutos näkyy univelan kertymisessä.

– Kun on tehnyt lähes 15 vuotta samaan kellonaikaan töitä, rytmin vaihdos on vaikeaa. Maanantain ja keskiviikon välillä sain nukuttua yhteensä 4 tuntia. Silloin en enää ollut pelikunnossa.

Marketin työmaa saatiin onneksi sellaiselle mallille, että yötöistä pystyttiin luopumaan ja siirtymään normaalimpaan ylityöhön. Syy pahaan sumaan olivat sairaslomat ja kohteen vaatima tiukka aikataulutus.

– Tältä työmaalta oli puolenkymmentä työntekijää yhtä aikaa sairaslomalla.

Suurin osa Alangon työajasta kuluu tällä hetkellä Lapin keskussairaalan laajennusosan työmaalla.

Erno Alanko.

Alanko oli haastatteluhetkellä työsuojeluvaltuutettu. Uudeksi työsuojeluvaltuutetuksi valittiin putkiasentaja Jaakko Varrio, joka on myös osasto 406, Rovaniemen putkimiesten puheenjohtaja.  Valinta tehtiin mobiilisovelluksella etänä, mikä sopii korona-aikaan ja hajallaan oleville työmaille erinomaisesti. LVI-Lämsällä on noin 40 työntekijää.

– Monesti työsuojelun pienet puutteet ja liian vähäisten sosiaalitilojen ongelmat ratkeavat sillä, että paikalla olevat työntekijät huomauttavat asiasta itse, Alanko sanoo.

Alanko ehti käydä hyvissä ajoin ennen koronasulkua luottamushenkilökoulutusessa.

– Siellä oppi uutta. Jopa sellaistakin, mitä itse ei olisi osannut hakea.

Erilaisten yritysten toimintatavat ja alueelliset eroavaisuudet selvenivät kurssin aikana.

– Miten esimerkiksi sairasloman omailmoitustavat ovat toimineet muissa yrityksissä, Alanko heittää esimerkin ratkaisujen esittelystä kurssilla.

LVI-Lämsällä pääsee joustavasti työterveydenhuoltoon. Lyhyet sairauspoissaolot onnistuvat omalla ilmoituksella. Lämsällä on ollut mahdollista päästä 3 fysioterapeuttikäynnille ja tarpeen tullen erikoislääkärin konsultointiin. Firma tukee työntekijöiden liikuntaharrastuksia 150 eurolla vuodessa.

Työtä keventäviä työkaluja saa käyttöönsä tarpeen mukaan.

– Minullakin alkoi tulla niittaushommissa ongelmia kyynärvarsien kanssa jo kolmikymppisenä.

Työnantaja empi alkuun kalliin akkukäyttöisen vetoniittikoneen hankintaa. Alanko perusteli hankintaa sillä, että jo muutaman sairaslomapäivän peruuntuminen vuodessa tekee hankinnasta edullisen.

– Eteläsuomalaisessa firmassa on otettu käyttöön viiltosuojahihat. Silloin ei tarvitse käyttää pitkähihaista paitaa, joka tarttuu helposti kiinni, Alanko kertaa kurssin antia.

Putki- ja ilmastointiasentajat ovat usein aliurakoitsijana työmaalla. Isommat pääurakoitsijafirmat ja isot työmaat ovat työsuojeluvaltuutetun työn kannalta helppoja kohteita. Pienemmillä työmailla joutuu joskus vääntämään perusasioista. Yleisin puute on sosiaalitilojen vähyys ja niiden huono kunto.

– Esimerkiksi keskussairaan työmaalla on siistiä. Joka kerta, kun siellä joutuu sahaamaan reiän, sen päällä on luukku ja maalaukset kunnossa. Telineet rakennetaan, kun niitä tarvitaan, Alanko sanoo.

Työturvallisuuden ja työssä jaksamisen kannalta helppo ja nopea tapa olisi siirrettävien työmaahissien yleistyminen työmailla.

– Muistan Rovaniemeltä 2 työmaata, joissa oli Alimakin hissi. Se oli todella hyvä kampe. Vaikka työmaalla on torninosturi ja kurottajia, jossain vaiheessa ne ovat koko päivän kiinni muissa nostohommissa. Se on myös työtehokkuuden parantaja.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen