Takaisin

Remonttihommissa riittää vaihtelua

Rakentaja-lehti 31.1.2020

Kalle Kososesta tuli puolivahingossa luottamusmies.


Köökarinkujan remppakohde on Kalle Kososelle lyhyen työmatkan päässä.

Helsingin Laajasalon Köökarinkujalla on tehty remonttia Lehto Remontit Oy:n voimin elokuusta lähtien. Kerrostalo on vuodelta 1971. Remontin pohjimmainen syy on linjasaneeraus. Uusiksi menevät niin putket, sähköt kuin antennitkin. Kylpyhuoneet ja vessat uusitaan kokonaan. Asukkailla on ollut mahdollisuus tilata myös keittiöremontti, maalaustöitä ja laminaattilattioiden asennus samaan yhteyteen.

Rappukäytävät sekä yleiset tilat, kuten kerhohuoneisto, sauna ja uima-allas remontoidaan. Kerrostalon piha-alueella parannetaan salaojitusta ja viemäröintiä sadevesien paremman juoksutuksen takaamiseksi. Ulkoseinien vauriot korjataan tarpeen mukaan.

Työmaan yhteysmiehenä on yksikön luottamusmies Kalle Kosonen. Kososella on näillä näkymin töitä tiedossa tässä kohteessa elokuulle asti. Työmaalla on 3–4 Lehdon omaa asentajaa ja puolenkymmentä aliurakoitsijan asentajaa.

Kalle Kosonen valittiin viime syksynä uudestaan yksikön luottamusmieheksi.

– Olen ollut 4,5 vuotta luottamusmiehenä. Valinta tehtiin aina firman asentajapalaverissa, joten se ei mennyt aivan kalenterivuosien mukaan.

– Sovimme, että tällä kertaa luottamusmieskauteni kestää vuoden. Meidän linjasaneeraus- ja remonttiyksikkömme sulautetaan Lehto Asunnot -yksikköön ja siellä on pääluottamushenkilönä Satu Mäkinen. Katsomme vuoden päästä luottamusmieskuviot uudestaan.

Lehdolla on työmaita ympäri Suomea ja yksi vaihtoehto on valita alueellisia luottamushenkilöitä. Lopullinen kuvio on vielä mietinnässä.

Kosonen on päätynyt Lehdolle töihin yrityskauppojen myötä, kun Lehto-konserni osti vuonna 2010 Rakennuskartio Oy:n sekä sen tytäryhtiö Remonttipartio Oy:n. Sitä ennen Lehto-konserni oli ollut vähemmistöosakkaana yrityksissä. Vanhat yritysnimet hävisivät vasta muutama vuosi sitten. Tällä hetkellä yksikössä työskentelee satakunta rakentajaa.

– Minusta tuli luottamusmies puolivahingossa, sen suurempaa kutsumusta minulla ei ollut tähän tehtävään.

Työkokemusta Kososella on reilut 20 vuotta. Nykyisen yrityksen palkkalistoilla Kosonen on ollut 8,5 vuotta. Kososen aikaisempi työura pienemmissä rakennusfirmoissa oli kuitenkin jo tasoittanut tietä luottamusmiehen pestille. Aikaisempien työnantajien kanssa oli joutunut vääntämään ja selvittelemään urakkahinnoittelua ja palkanmaksun perusteita. Nykyisessä työpaikassa nämä asiat ovat kunnossa.

– Luottamusmiehen kannalta asiat ovat silloin hyvin, kun ei ole tekemistä.

Lehto-konsernissa käytiin syksyllä yt-neuvottelut, mutta ne eivät koskeneet suoraan remonttiyksikköä. Kosonen edusti myös korjausrakentamisyksikön työntekijöitä, sillä heillä ei ollut omaa luottamusmiestä. Irtisanomisilta vältyttiin, joten Kososella oli lähinnä tiedottajan rooli neuvotteluprosessissa.

Remonttimies tykkää vaihtelusta

Remonttihommissa Kososta miellyttää vaihteleva työ.

– Työuran alussa olin laatoittaja, sitten mattomies. Sen jälkeen menin sellaiseen firmaan töihin missä piti tehdä parketti- ja laminaattilattioita sekä maalaustöitä ja keittiöasennuksia. Monipuolinen tekeminen on mukavampaa.

Kososella on kokemusta isoista uudiskohteista, joissa työ on suoraviivaista suunnitelmien toteuttamista.

– Remonttikohteissa joutuu miettimään ja soveltamaan enemmän. Jokainen työmaa on erilainen.

Juuri työn alla olleessa keittiökalusteiden asennuksessa on hyvä esimerkki muuttuvista tilanteista. Kalusteiden sovitusmittausten jälkeen lv-nousut jouduttiin tekemään suunniteltua korkeammiksi, mikä muutti alakoteloiden korkeutta.

– Ratkaisu on keksittävä nopeasti.

Köökarinkujalla Kosonen on tehnyt myös yleistilojen mattotöitä ja paikkauksia. Monipuolisten töiden kääntöpuoli on se, että työkaluja on melkoinen arsenaali.

– Omista työkaluista saa korvauksen. Tykkään käyttää omia työkaluja, sillä niillä on tottunut tekemään. Kun lainaa toisen ruuviväännintä, erimerkkinen kone ei tunnu istuvan käteen.

Lähes kaikki tekevät kaikkea

Lähes kaikki remonttiyksikön työntekijät muutamaa maalaria lukuun ottamatta tekevät työkohteiden kaikki työvaiheet. 

– Esimerkiksi kylpyhuoneen tehnyt laattamies ottaa usein hoitaakseen asunnon muut työt, kuten laminaattilattiat ja listoitukset.

Remontin keskeltä löytyy välillä asukkaitakin, mikä ei Kososta haittaa. Sosiaaliset taidot pitää olla kunnossa, vaikka palaute on voittopuolisesti positiivista.

– Asiakaspalvelu pitää olla hanskassa.

Kaupunkialueella työmaatontit ovat usein ahtaita ja parkkipaikat kaukana. Laajasalossa on mukavasti tilaa. Työmaan tavarat mahtuvat kerrostalon pihamaalle ja kadun varteen mahtuu pysäköimään koko päiväksi. Sosiaalitilat on tehty kerrostalon yleisiin tiloihin.

– Keskustan työmaat ovat hankalia autoilun kannalta.

Köökarinkujan työmaa on sopivan lähellä kotia.

– Asun Jollaksessa, työmatkaa tulee 4 kilometriä. Eniten aikaa vieviä projekteja ovat työmatkat Espooseen. Menetkö Helsingin keskustan läpi vai kehäteitä pitkin. Jos lähtee tavallista myöhempään töistä, joudut seisomaan ruuhkassa.

Kososella ei ole tulevalta tes-kierrokselta muita erityisempiä toiveita kuin asialliset palkankorotukset. Työporukassa on puhuttu siitä, että nykyistä pekkaspäivien prosenttiperusteista maksatusta olisi korjattava. Lehdolla palattaisiin mielellään vanhaan käytäntöön eli pekkaspäivien ja arkipyhien maksamiseen silloin, kun vapaapäivä pidetään. Arkipyhät pienentävät tilipussia etenkin vuodenvaihteessa.

– Monia harmittaa se, että pekkaspäivä on nyt tavallaan palkaton päivä.

Pekkaspäivien maksatus voisi toimia vanhaan malliin vakiintuneissa rakennusyrityksissä.

Teksti ja kuva: Jukka Nissinen