Takaisin

Nainen nosturissa

Rakentaja-lehti 3.2.2023

Heli Kokkonen eli 20 vuotta kaksoiselämää, kunnes uskalsi kertoa töissä olevansa nainen.

Heli Kokkonen työskentelee torninosturinkuljettajana Rakennusliike Soimulla Kuopiossa. Kuva: Heli Kokkonen

Muutama vuosi sitten kuopiolainen Heli Kokkonen jäi kesälomalle torninosturinkuljettajan töistään. Silloin hänet tunnettiin töissä eri nimellä ja häntä luultiin mieheksi, vaikka hän oli lapsuudesta saakka tiennyt olevansa nainen. Kokkonen oli elänyt kaksoiselämää: elämää omana itsenään ja elämää piilossa.

Sitten Kokkonen ei enää jaksanut. Kun oli aika palata lomalta, hän soitti seuraavan työmaan vastaavan mestarin pomolle, jonka tunsi jo vuosien takaa, ja kertoi kaiken.

– Hän otti sen asiakseen: muutti nimet ja kaikki työmaiden tietojärjestelmiin, kävi työmaalla sanomassa vastaavalle mestarille, että on tulossa tämmöinen nosturikuski. Hoiti ihanasti ja teki homman helpoksi, Kokkonen kehuu.

Myöhemmin myös liiton työntekijät auttoivat, kun Kokkonen selvitteli henkilötunnuksen vaihtoon liittyviä asioita.

Entä työkaverit? Kokkonen pelkäsi heidän reaktiotaan ja valmistautui jopa alanvaihtoon.

Kaikki meni kuitenkin paljon paremmin, kuin hän olisi osannut odottaa. Kokkonen on edelleen sama ihminen kuin ennenkin, ja niin häneen myös suhtaudutaan. Huumori kukkii työporukassa edelleen. Kukaan ei ole ollut ilkeä päin naamaa.

Kaikki vitsit eivät kuitenkaan työkavereita enää huvita.

– Kerran uusi mies tuli sinne koppiin ja oikein mojovan transvitsin kertoi siellä. Koko ruokakämppä hiljeni ihan täysin, kukaan ei nauranut.

Kokkonen tietää, että selän takana varmasti välillä puhutaan. Jotkut eivät enää tervehdi samalla tavalla, mutta sellaiset työkaverit ovat onneksi aika harvassa.

– Tietysti minun asemanikin on työmaalla semmoinen, että kaikki tarvitsevat minulta palveluita ja apua, niin haluavat olla ystävällisiä, Kokkonen nauraa.

Jälkikäteen Kokkosta on kaduttanut, että hän ei päättänyt kertoa itsestään avoimesti jo aiemmin.

– Elämä olisi voinut olla ihan erilaista. Sain elää tietynlaista helvettiä tämän ajan, kun ei pystynyt olemaan oma itsensä. Se heijastui perhe-elämään ja kaikkeen muuhunkin sitten.

Epäasiallinen kohtelu on yleistä

Anukatariina Saloheimo kouluttaa työelämän tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä asioita. Kuva: Jukka Nissinen

Vaikka Kokkosella sujuu töissä hyvin, hän on kuullut onnettomampiakin kertomuksia. Moni todellisen sukupuolensa kertonut on kokenut kiusaamista ja syrjintää tai jopa joutunut vaihtamaan työpaikkaa.

Siksi yhdenvertaisuuskouluttaja Anukatariina Saloheimo on kirjoittanut sateenkaari-ihmisille oppaan työsyrjinnän kohtaamiseen. Sen on julkaissut sukupuolen moninaisuuden järjestö Dreamwear Club DwC ry.

Saloheimon transihmisille tekemissä kyselyissä näkyy, että vaikka suhtautuminen on parantunut, ongelmia on edelleen. Työelämässä kohdataan monenlaista syrjintää ja häirintää.

Työsyrjintää on kohtelu, jossa työnantaja asettaa työntekijöitä eriarvoiseen asemaan esimerkiksi sukupuolen tai sukupuolen ilmaisun perusteella. Työsyrjintä on rikos, mutta kaikki työmaalla tapahtuva epäasiallinen käytös ei ole syrjintää.

– Vuoden 2020 kyselyssä työkavereiden harrastama kiusaaminen ja häirintä oli yleisempää kuin esihenkilöiden epäasiallinen kohtelu, Saloheimo kertoo.

– On epäasiallista kohtelua, erilaista vitsailua. On sellaista, jossa jätetään porukasta pois. Sitten on ihan häirintää, sekä seksuaalista että sukupuoli-identiteettiin liittyvää.

Asenteiden muuttamisessa esihenkilöt ovat avainasemassa. Jos ilmapiiri on sellainen, että moninaisuus saa olla esillä, ja syrjinnän vastaiset rakenteet ovat kunnossa, jokaisen on helpompi olla oma itsensä.

Varsinaisia työsyrjintätapauksia ei useinkaan viedä eteenpäin, koska syrjityksi tulleella ei ole siihen voimavaroja. Toinen iso ongelma on näytön saaminen. Saloheimon mukaan luottamushenkilö voi auttaa molemmissa asioissa ja olla transihmiselle tärkeä rinnalla kulkija.

Jokainen työntekijä voi omalta osaltaan vaikuttaa työmaan ilmapiiriin jättämällä esimerkiksi transvitsit kertomatta.

– Vaikkei siellä sillä hetkellä ole ketään, joka julkisesti on seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva, niin siinä siitä huolimatta saattaa olla sellainen.

Eikö mitään sitten saa sanoa? Vaikka työpaikalle kuuluisi tietynlainen huumori, täytyy sitä pystyä maailman muuttuessa säätämään. Kaikesta ei tarvitse vitsailla.

– Ole ihmisiksi ihmisten kanssa, Saloheimo tiivistää.

Teksti: Salla Virtanen