Takaisin

Kvartsipölyä pitää torjua paremmin

Rakentaja-lehti 3.2.2023

Työterveyslaitos mittasi todellisissa olosuhteissa työmaiden kvartsipölypitoisuuksia. Nyt tiedetään, miten altistumisriskiä kannattaa arvioida ja miten altistumisia voi vähentää.

Työnantajan on pitänyt ilmoittaa kvartsipölylle altistuneet Työterveyslaitoksen ylläpitämään ASA-rekisteriin vuodesta 2020 lähtien. Altistuneeksi lasketaan työntekijä, joka tekee kvartsipölylle altistavaa työtä vähintään 20 päivänä vuodessa vähintään 2 tuntia päivässä tai vastaavan altistumisajan, esimerkiksi 1 tunnin 40 päivänä.

Mutta mikä on altistavaa työtä? Kuinka paljon rakentaja altistuu missäkin työssä? Miten se mitataan? Näihin kysymyksiin Työterveyslaitos, Rakennusliitto, Rakennusteollisuus RT ry ja rakennusalan isot yritykset etsivät täsmällisiä vastauksia vuosien 2021–2022 aikana.

– Meille alkoi tulla paljon viestejä työnantajilta, joilla oli puutteita tiedoissa, joita tarvittiin riskiarviointiin. Tarvittiin tietoa siitä, mitkä työntekijäryhmät ja ammattialat altistuvat, missä tilanteissa, kuinka paljon ja ketkä pitää saada altistuksen takia terveyden seurannan piiriin, johtava asiantuntija Tapani Tuomi Työterveyslaitoksesta kertoo.

Tarkkaa mittausta eri tehtävissä

Kun tehdään väliseinien ja välikattojen tasoitustöitä, on tärkeää eristää alue tilapäisillä suojaseinillä, jottei pölyä kulkeudu työskentelyalueen ulkopuolelle. Kuva: Tapani Tuomi, TTL

Tutkimusprojektiin haettiin rahoitusta yhdessä liittojen kanssa ja sen jälkeen laadittiin kysely yrityksille ja kumppaneille sen selvittämiseksi, mitä työtehtäviä otetaan mukaan. Testiyritykset jaettiin töiden laadun mukaan uudis-, korjaus- ja infrarakentamisen mukaan. Tavoitteena oli löytää suuri määrä toistettavia tehtäviä, joita sitten voitaisiin mitata.

– Työtehtäviä suorittaville työntekijöille annettiin mittalaite, hienopölyn erotteleva sykloni, johon imettiin pumpun avulla hengitettävää ilmaa ja joka erotteli alveoli-jakeet suodattimelle keskipakoisvoiman avulla, Tuomi kertoo laitteistoista.

Työntekijöillä oli itse asiassa 2 mittalaitetta; toisella mitattiin altistumista koko työpäivän ajan, toisella sitä hetkeä, jolloin työntekijä käytti hengityssuojainta. Näin pystyttiin mittamaan kokonaisaltistumista. Lisäksi työmaiden osastoilla mitattiin yleisilman altistepitoisuutta.

– Esiin nousi tehtäviä, joissa altistuttiin paljon. 60 prosentissa tehtävistä altistuminen oli vähäistä. Myös niissä tehtävissä, joissa altistumista tapahtui, työtä pystyttiin muokkaamaan niin, että altistuminen väheni huomattavasti. Olennaista on, miten työ tehdään, mitä pölynhallintakeinoja on käytössä ja miten henkilökohtaisesti suojaudutaan, Tuomi sanoo.

Mittauksissa huomattiin, että suuri osa altistumisesta tuli tilan yleisilman kautta myöskin niille ihmisille, jotka pölyävää työtehtävää tehdessään käyttivät hengityssuojainta.

– Hengityssuojain otettiin pois, kun alettiin tehdä jotain muuta, Tuomi kertoo.

Monesti sisärakennustöissä ilma ei vaihdu erityisen hyvin ja kvartsipölyä jää ilmaan leijumaan.

– Se on ikävä homma, mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö löytyisi teknisiä ratkaisuja ongelman hoitoon. Kohdepoistot eivät valitettavasti yksinään estäneet pölyn pääsyä yleisilmaan. Ehkä tehokkaampi imuri voisi auttaa, samoin ilmansuodatus työtiloissa.

Tuomella on kuitenkin hyviäkin uutisia; yli puolet töistä, joiden ennalta ajateltiin olevan merkittävästi altistavia, eivät sitä olleet. Mediaani oli alle ASA-rekisterin ilmoitusrajan.

– On olemassa hyvin ratkaisuja, suojainten valinta voidaan toteuttaa fiksusti ja pölynhallintasuunnitelma tehdä huolella. Mitatuissa tilanteissa toteutus ja kommunikointi oli kuitenkin välillä puutteellista.

Liikennevalomalli neuvoo

Työterveyslaitos on nyt laatinut ohjeet siitä, miten paljon eri tavoilla tehdyt työtehtävät altistavat työntekijää kvartsipölylle. Ohjeet löytyvät laitoksen sivuilta google-haulla ohjeet kvartsipölyn hallintaan.

– Haluamme herättää yrityksiä siihen, miten ne valinnat, joita tehdään, vaikuttavat, Tuomi toteaa.

Ohjeissa on lukuisia eri rakentamisen työtehtäviä ja niiden erilaisia toteutustapoja, jotka on merkattu joko vihreällä, keltaisella tai oranssilla värillä. Vihreä tarkoittaa, että altistuminen on vähäistä ja toisen pään oranssi, että altistuminen on merkittävää, eli alueella, johon liittyy kohonnut riski sairastua silikoosiin tai keuhkosyöpään.

Yksinkertaistaen näin: ”Ei ilmanvaihtoa tiloissa, laitekohtainen kohdepoisto. Kivialustan pitkäkestoinen tai toistuva sahaaminen, poraaminen ja/tai hionta sisätiloissa. Hengityksensuojain käytössä vain työstön aikana”, vie altistumisen oranssille, eli yli työhygieenisen HTP-arvon ja lähelle lakisääteistä raja-arvoa.

Vihreälle päästään, jos ”Kivialustan märkäsahaaminen tai märkäporaaminen käyttäen hengityksensuojainta sisätiloissa. Kierrättävä, suodattava ilmanpuhdistin lähellä pölyn lähdettä.”

Rakennusliiton työsuojeluasiantuntija Tapio Jääskeläisen mukaan TTL:n ohjeistuksen liikennevalomalli on toimiva.

– Ei tarvitse tuijottaa pitoisuuksia, vaan muistaa, että punaiset, keltaiset ja vihreät työtehtävät aiheuttavat eriasteisia toimenpiteitä turvallisen työn tekemiseksi. Liikennevalot ohjaavat ensin teknisten ratkaisujen käyttöön pölynhallinnassa; kohdepoisto kaikkiin laitteisiin ja lisäksi olisi hyvä olla ilmankäsittelylaitteita työtehtävän läheisyydessä, jolloin saadaan mahdollinen ohivuotokin kuriin, Jääskeläinen neuvoo.

On myös tehtäviä ja tilanteita, joissa tekniset ratkaisut eivät riitä. Silloin on käytettävä hengityssuojainta.

– Pitää osata valita oikeanlainen hengityksensuojain tehtävän ja sen keston mukaan. Olennaista on, että se on paikallaan koko tehtävän keston ajan sekä riittävän ajan sen jälkeen. Kvartsipöly jää leijailemaan ilmaan. Myös muut tilassa olevat henkilöt pitää huomioida, Jääskeläinen muistuttaa.

Jääskeläinen korostaa, että kvartsipölyn hallinnan tulee olla suunniteltu kunnolla ja suunnitelmia pitää myös päivittää, kun tilanteet muuttuvat.

– Ja tämä ei koske pelkästään talonrakennusta ja infra-alaa. Myös tuotetehtailla, joissa tehdään kiven loppukäsittelyä, on otettava samoja toimia käyttöön.

Lue tästä, mitä mietteitä uuden ohjeet herättävät työmaalla.

Teksti: Johanna Hellsten