Eri suojavaatteet töissä ja harrastuksissa - Rakennusliitto

Takaisin

Eri suojavaatteet töissä ja harrastuksissa

6.5.2022

Jari Styrmanilla ei ole vapaa-ajan ongelmia. Kaikki aika menee maanpuolustustyöhön.

Luutnantti Jari Styrman.

Siilinjärven Lujabetonin prosessinhoitaja Jari Styrman viihtyy suojavaatteissa myös vapaa-ajallaan. Työpäivän päätyttyä sellaiset lyhenteet kuin MPK, RUL ja RES ovat reservin luutnantti Styrmanille tuttua kauraa. Reserviläistoiminta vie lähes kaiken vapaa-ajan.

– Parhaimmillaan minulla saattaa viikossa olla vain yksi päivä ilman kokouksia tai muita reserviläistapahtumia Styrman kertoo kalenteristaan.

– Tämä on vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Harrastuksena se on halpa, sillä siitä pikemminkin maksetaan. Puolustusvoimien varusteet minulla on ollut kuitilla maakuntakomppaniaan kuulumisesta lähtien yli kymmenen vuotta.

Varusmiespalveluksen jälkeen moni on sitä mieltä, että inttiin päin ei lorotella edes keltaista nestettäkään.

– Olen aina ollut isänmaallinen ja minulla on ollut korkea maanpuolustustahto.

Styrman olisi varusmiespalveluksen jälkeen halunnut jopa värväytyä töihin Karjalan lennostoon, mutta maavoimien koulutustausta saattoi olla esteenä alikersantin työllistymishaluille.

Nuoruuden ruuhkavuodet veivät sen jälkeen Styrmanilta lähes kaiken liikenevän ajan, joten maanpuolustusharrastus jäi taka-alalle.

 – Vuonna 2004 kuulin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, MPK:n, toiminnasta. Näitä maanpuolustusjärjestöjä tuli sitten aina yksi kerrallaan lisää. Maakuntajoukoissa olin 14 vuotta.

Varusmiesalikersantista on sukeutunut reservin luutnantti ylennysten ja Reserviupseerikoulun täydennyskurssin kautta.

– Valmistuin täydennyskurssin priimuksena ja minut palkittiin myös Kunnon kuoma -stipendillä.

Styrman huomasi betonilaboranttikoulutuksessa, että lukuhommat sujuvat. Laborantin pätevyys tuli täysillä pisteillä ja se nosti sen verran itseluottamusta, että RUK:n kurssille hakeminen ei tuntunut mahdottomalta ajatukselta.

Kuntoa koetellaan etämarsseilla

Stryman on tällä hetkellä muun muassa Pohjois-Savon Reserviläispiirin ja Siilinjärven Reserviupseerikerhon puheenjohtaja sekä toimiin useiden järjestöjen hallituksissa ja työryhmissä. Lisäksi Styrman on aktiivisesti mukana myös veteraani- ja perinnejärjestöjen sekä Vapaaehtoisen pelastuspalvelu Vapepan toiminnassa.

 – Siilinjärven Reserviupseerikerho on valittu viiden vuoden sisällä jo kolmesti Pohjois-Savon Reserviupseeripiirin aktiivisimmaksi kerhoksi.

Tänä vuonna Styrman on pohjoissavolaisten reserviläisten maastovaelluksen eli Sandels-jotoksen johtaja ja ensi vuonna hän johtaa valtakunnallista Syysjotosta. Styrmanin tehtäväkuvaan kuuluu myös maakuntajoukkojen kouluttaminen. Erityisesti ase- ja ampumakoulutus ovat Styrmanin erityisosaamista, jota kaivataan niin puolustusvoimien kuin myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen harjoituksissa.

Kuntokin on pysynyt kohtuullisena, etenkin maakuntajoukoissa. Cooperin testissä pitää jolkotella vähintään 2 600 metriä

 – Kun on puheenjohtajana monessa järjestössä, on näytettävä myös esimerkkiä.

Koronapandemia on tuonut reserviläisliikuntaan uutuutena etämarssin. Jokakesäinen Njimegenin marssi Alankomaissa on ollut katkolla 2 vuoden ajan ja nelipäiväinen marssitapahtuma on korvattu etämarsseilla.

– Olen molempina vuosina marssinut 100 kilometriä 4 päivän aikana.

Ampumaradoilla on nyt ruuhkaa

Reserviläisten ampumaharjoittelu on vaikeutunut ampuma-aselakien tiukentumisen ja ampumaratojen koventuneiden lupavaatimusten myötä. Vuonna 2019 pitkät yli 10 patruunan lippaan ja lyhyet yli 20 patruunan lippaan puoliautomaattiaseet määriteltiin erittäin vaarallisiksi aseiksi. Pitkille lippaille oli haettava erillinen lupa. Pohjois-Savossa tuttu ampumarata jouduttiin sulkemaan maanomistajan päätöksen takia. Korvaavan radan rakentamisesta on käyty alustavia neuvotteluja Siilinjärven päättäjien kanssa. Nyt poliittisilla päättäjillä on vahva halu edistää reserviläisten ampumaharrastusmahdollisuuksia.

– Järjestämme reservipiirien yhteisiä viikkoammuntoja ympäri Pohjois-Savoa. Meillä on penkat aina täynnä ja omaa ampumavuoroa joutuu usein jonottamaan. Ampumakalusto ja patruunat eivät tahdo riittää.

Erilaisiin reserviläisjärjestöihin ja Maanpuolustuskoulutus MPK:n kursseille on ollut viime aikoina tungosta.

– Tänä vuonna pelkästään Reserviläisliiton jäseneksi on liittynyt jo yli 7 400 henkeä, kun viime vuonna vastaavassa ajassa liittyi reilut 1 000 jäsentä. Pohjois-Savon Reserviläispiiriin tuli viime vuonna 184 uutta jäsentä. Tänä vuonna on uusia jäseniä hyväksytty jo 318, Styrman kertoo.

Työnantaja on suhtautunut erittäin myönteisesti Styrmanin maanpuolustusharrastukseen.

 – Lujabetoni on hyvin maanpuolustushenkinen työnantaja. Työvuoroja on päässyt muuttamaan, jotta pääsee harjoituksiin.

 Styrman on viihtynyt Lujabetonilla lähes 34 vuotta.

– Muistan hyvin, kun aloitin Lujabetonilla. Se oli perjantaina 13. toukokuuta 1988. Aluksi työskentelin muottikirvesmiehenä ja valumiehenä. Vuonna 2002 minua kysyttiin valmisbetoniasemalle prosessinhoitajaksi.

Siilinjärven Lujabetonin työllisyystilanne on ollut hyvällä mallilla lukuun ottamatta 1990-luvun alun suurlamaa.

 – Silloin oli muutamana vuotena pakkolomia. Itsekin olin pahimmillaan puoli vuotta työttömänä.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen

Laborantti Jari Styrman.