Rakennusalan työttömyysaste marraskuun lopussa oli 11,8 prosenttia. Työttömyys aste nousi 1,4 prosenttiyksikköä lokakuuhun verrattuna, mikä tarkoittaa kausityöttömyyden palaamista tavanomaiseen vuosikiertoon harvinaisen syksyn työttömyyden alenemisjakson jälkeen.
Vuoden takaiseen työttömyystilanteeseen verrattuna Rakennuskassan jäseniä oli työttömänä 26 prosenttia vähemmän. Työttömyys on suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2018. Rakennuskassan jäsenistä marraskuun lopulla oli työttömänä yli 4 200 henkeä.
Uudellamaalla (8,7 %) ja Turun alueella (9,8 %) työttömyysaste jäi alle 10 prosenttiin. Kainuussa työttömyystilanne on pahin, 18,4 prosenttia.
Verohallinnon, Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen ja Eläketurvakeskuksen yhteisessä viranomaisinfossa puhuneen ylitarkastaja Riku Rajamäen mukaan yli 50 prosentissa rakennusalan tarkastuksissa löytyy puutteita ulkomaalaisen työvoiman palkkauksessa.
– Etelä-Suomessa tarkistetuissa rakennusalan työpaikoissa 32:ssa palkkauksessa oli puutteita ulkomaalaisen työvoiman osalta, Rajamäki kertoo. Tarkastuksia on tähän mennessä tehty tänä vuonna 52.
Rakennusalalla – muihin toimialoihin verrattuna – puutteita on erityisesti ylityökorvauksissa ja erilaisten lisien maksussa. Alan minimipalkkaa maksetaan useammin kuin joillakin muilla aloilla.
Palkkaepäselvyyksien selvittämisen tekee haastavaksi viranomaiselle se, että sitä arvioidaan työsuhdetarkastuksilla ensisijaisesti työntekijöitä koskevan työaikakirjanpidon ja palkkalaskelmien perusteella.
– Työaikakirjanpito on usein puutteellinen yli puolessa kaikista tekemistämme tarkastuksista, Rajamäki toteaa.
Rajamäen mukaan palkkauspuutteisiin on päästy yllättävän hyvin kiinni korona-ajasta huolimatta. Esimerkiksi työvoimaa lähettävien yritysten osalta vuosina 2018–2019 tarkastuksissa löytyi palkkaepäselvyyksiä 58 prosentissa tarkastuksissa, vuonna 2021 puutteita oli 80 prosentissa tarkastuksista.
– Relevantteja vihjeitä tulee meille vuosittain satoja. Lisäksi saamme hyvin tietoa erilaisista rekistereitä, Rajamäki sanoo.
Tilaaja voi vaikuttaa
Rajamäen mukaan tilaajalla, joka haluaa varmistua sopimuskumppaninsa työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehdoista, on useita vaihtoehtoja.
– Tarkastuskertomukset ovat lähtökohtaisesti julkisia asiakirjoja, ja kuka tahansa voi pyytää niitä.
Rajamäki toteaa, että tilaaja voi tehdä myös sopimusoikeudellisia järjestelyjä kumppaniensa kanssa, joissa asiaan kiinnitetään huomiota.
– Useissa tapauksissa sopimus on päätetty aliurakointiyrityksen kanssa, kun tilaaja saanut tietoonsa meidän tarkastuskertomuksemme, joissa on kerrottu puutteista.
Työnteko-oikeudettomia työntekijöitä löytyi aiempaa enemmän
Etelä-Suomen Avin työsuojelun vastuualueen ylitarkastaja Katja-Pia Jenu esitteli valvontahavaintoja ulkomaalaisen työvoiman työnteko-oikeuksista vertaamalla keskenään vuosia 2019 ja 2021. Rakennusalalle suunnatuista tarkastuksista vuonna 2019 työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia työntekijöitä oli 21 prosentissa tarkastetuista työpaikoista. Vuonna 2021 määrä oli noussut peräti 37 prosenttiin.
– Tämä ei ihan kerro koko Suomen tilanteesta, sillä tarkastuksia on pystytty suuntaamaan yrityksiin, joista olemme saaneet muilta viranomaisilta vinkkejä. Erityisesti rakennusalalla on vaikuttanut koronan takia aloitettu sisärajavalvonta, jonka rajavartiolaitokselta on tullut todella paljon tietoa. Määrät ovat yllättäneet jopa meidät, Jenu toteaa.
Rakennuskassa, Teollisuuden työttömyyskassa sekä journalistien ja kulttuuriväen työttömyyskassa Finka yhdistyvät vuodenvaihteessa. Rakennuskassan jäsenet siirtyvät uuteen A-kassaan automaattisesti.
– A-kassan jäsenpalvelujen on oltava niin laajat ja monipuoliset, että jäsen tavoittaa meidät ja me tavoitamme jäsenen, Teollisuuskassan johtaja Irene Niskanen sanoo.
Uusi Avoin työttömyyskassa on nimensä mukaisesti avoin kaikkien alojen työntekijöille. Reilun 198 000 jäsenen A-kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa.
Teollisuuden työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen on jo työttömyyskassojen yhdistymisten konkari. Entisten Puuliiton ja Teamin kassat sulautuivat vuonna 2018 Metallityöväen työttömyyskassaan, jolloin nimi muuttui Teollisuuden työttömyyskassaksi.
– Uudessa A-kassassa on noin 140 työntekijää. Kaikki tekijät ovat tarpeen, Niskanen toteaa.
Sulautuvien kassojen työntekijät siirtyvät uuteen A-kassaan vanhoina työntekijöinä.
Kaikki 3 työttömyyskassaa ovat ammattiliittojensa perustamia, mikä lisää esimerkiksi tessin palkkausnormien ymmärrystä.
– Tämä aika on synnyttänyt A-kassan. Yhteiskunta on muuttunut. Työttömyyskassa- ja ansioturvajärjestelmä on suurten muutosten kohteena. Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta, joka jatkuu vuoteen 2027 asti, tulee väistämättä kassoille muutosvaatimuksia.
Niskasen mukaan yhteys kassojen takana oleviin ammattiliittoihin säilyy. Suurin osa uuden kassan jäsenistä ovat myös ammattiliiton jäseniä.
– Olemme jatkossakin vahvasti työntekijöiden asialla.
Työelämän kuviot muuttuvat moninaisemmiksi. Pitkät vakinaiset työsuhteet harvinaistuvat myös muualla kuin rakennusalalla. Alanvaihdosta tulee nykyistäkin yleisempää.
– Kun liikkuu eri ammattialojen välillä, jatkossa on helpompi pysyä saman työttömyyskassan jäsenenä.
Yksi yhdistymistä helpottava tekijä on se, että ammattiliittojen maksatusjärjestelmät ovat saman yrityksen ylläpitämiä.
– Yhdistyminen on edennyt aikataulussa. Valmistelutyöt tietojärjestelmien osalta on aloitettu hyvissä ajoin, Niskanen kertoo.
Työt aloitettiin viime vuonna. Finanssivalvonnan virallinen hyväksyntä tuli syyskuussa.
Pykäläviidakko kasvaa tiheämmäksi
Työttömyyskassat välittävät ja vastaanottavat yhä enemmän informaatiota viranomaisten tietojärjestelmistä. Työttömyysturvaan liittyvä lainsäädäntö on jo nyt hyvin mutkikasta eikä todennäköisesti muutu selkeämmäksi tulevaisuudessakaan.
– Jo se, että työttömyyskassa selviää kaikista muutoksista, vaatii rahan lisäksi osaavaa henkilöstöä. Pieni kassa ei välttämättä selviä näistä vaatimuksista, Niskanen sanoo.
Facebookin kaatuminen lokakuun alussa oli hyvä muistutus siitä, että tietojärjestelmät ovat haavoittuvia. Työttömyyskassan on oltava tavoitettavissa mahdollisimman monella tavalla.
– Myös jäsenkenttä on entistä moninaisempi, joten palveluja ja palveluväyliä on oltava entistä enemmän.
Rakennusliiton luottamushenkilöille A-kassa tarjoaa päivystyspuhelimen ja omat infosivut netissä. Rakennuskassan väki on aiemmin tullut pyydettäessä isommille työpaikoille helpottamaan lomautusten aiheuttamaa paperisotaa.
– Näitä tilaisuuksia jatketaan tarpeen mukaan. Sen lisäksi meillä on viikoittaiset infotilaisuudet luottamushenkilöille eri aiheista.
Yhteydenpito välittää ennakkotietoa myös työttömyyskassalle, jolloin työkuorma on ennustettavampi kassallekin.
A-kassan lähtökohta on, että jäsenmaksut määräytyvät aluksi ammattiliittojen päätösten kautta. Isomman työttömyyskassan toiminta tuo todennäköisesti säästöjä muun muassa tilavuokrissa ja tietojärjestelmäkuluissa, mikä voi keventää työttömyyskassan jäsenmaksua tulevaisuudessa.
Kassoille lisää tehtäviä
Rakennuskassan johtaja Jan Peltonen on tyytyväinen ison urakan lopputulokseen.
– Kassojen yhdistyminen ei ole hetken mielijohde, vaan sitä on valmisteltu vuoden 2020 keväästä lähtien. Yhteisenä tavoitteena on synnyttää asiantunteva, parasta jäsenpalvelua tarjoava ja jäsenmaksultaan kilpailukykyinen työttömyyskassa.
43 000 jäsenen Rakennuskassa olisi tulevaisuudessa ollut liian pieni yksittäinen toimija tiukentuvan finanssisäätelyn ja pirstaloituvamman työelämän haasteiden edessä. Esimerkiksi Finanssivalvonta on tiukentanut koko ajan kassojen sääntelyä sekä vaikeuttanut ammattiliittojen ja kassojen välistä yhteistyötä.
Hallituksen asettama Sosiaaliturvakomitea pohtii parhaillaan muun muassa ansiotyön ja sosiaaliturvan sekä palvelujen ja etuuksien yhteensovittamista. Komitean toimenpide-ehdotukset valmistuvat viimeistään vuonna 2027.
– Jo lähitulevaisuudessa kassoille tulee lisää työttömien neuvontatehtäviä. Odotettavissa on, että kassojen tekemien päätösten määrä tulee kasvamaan, Peltonen ennustaa.
Isompi organisaatio pystyy palvelemaan paremmin rakennusalan normaaliin suhdannekiertoon kuuluvissa työttömyyden ruuhkahuipuissa. Samoin palveluiden tarjoaminen jäsenille on helpompaa.
– Sulautuminen ei tuo mitään ylimääräistä työtä nykyisille Rakennuskassan jäsenille. Jäsenyys siirtyy automaattisesti vuodenvaihteessa.
Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen
– Uusi A-kassa jäsenmaksultaan kilpailukykyinen työttömyyskassa, Rakennuskassan johtaja Jan Peltonen lupaa.
Rakennusliiton hallitus teki syyskuussa historiallisen päätöksen alentaessaan liiton jäsenmaksun 1.1.2022 alkaen 25 euroon kuukaudessa.
Rakennusliiton jäsenmaksu laskee 25 euroon kuukaudessa.
Liiton hallitus teki päätöksen yksimielisesti. Tavoitteena on alentaa kynnystä liittoon kuulumiselle. 25 euron jäsenmaksu sisältää kaikki jäsenedut ja työttömyyskassan jäsenmaksun. Kun huomioidaan liiton jäsenmaksun verovähennysoikeus, maksettavaa jää hyvin vähän.
Uusi jäsenmaksu on edullinen, mutta yhtä tärkeä asia on nykypäivänä myös sen euromääräisyys. Vanha, prosenttipohjainen jäsenmaksu, joka vaihteli kuukausittain tulojen mukaan, ei sovellu hyvin esimerkiksi automaattiseen laskutukseen. Helppous ja vaivattomuus ovat tätä päivää.
Kaikki liiton jäsenedut pysyvät muutoksessa ennallaan.
– Tärkein jäsenetu on tietenkin työehtosopimus. Mitä enemmän liitossa on jäseniä, sitä vahvemmat edellytykset Rakennusliitolla on neuvotella asialliset työehtosopimukset, sanoo Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kimmo Palonen.
Päätöstä 25 euron jäsenmaksuun siirtymisestä ei tehty kevyin perustein. Jatkossa yhä suurempi osa Rakennusliiton kuluista katetaan jäsenmaksun sijasta liiton omaisuuden tuotoilla. Siksi euromääräiseen ja edulliseen jäsenmaksuun ei hypätty summamutikassa, vaan taustalla on perusteellinen valmistelu ja laskenta.
Työehtosopimus, luottamusmiesorganisaatio ja esimerkiksi apu mahdollisissa riitatilanteissa ovat ammattiliiton jäsenetujen ”raskasta sarjaa” ja ammattiliiton ydintoimintaa – jäsenen auttamista. Samaan sarjaan kuuluu työttömyysturva. Liiton jäsenyydestä hyötyy kuitenkin myös muin tavoin. Esimerkiksi liiton työelämän käytettävissä olevat jäsenet on vakuutettu vapaa-ajallaan tapaturmavakuutuksella, jonka arvo on useita kymmeniä euroja vuodessa.
Kysymyksiä ja vastauksia jäsenmaksusta
Onko tämä nyt jokin ”ensimmäisen vuoden tarjous” eli nouseeko jäsenmaksu jo vuoden kuluttua?
Ei nouse ja kyseessä ei ole lyhytaikainen tarjous. Tottahan toki jäsenmaksu tulee joskus tulevaisuudessa nousemaan, kun kustannustaso yhteiskunnassa nousee. Useampaan vuoteen asia ei kuitenkaan ole ajankohtainen.
Onko jäsenmaksu sama kaikille?
On. 25 euron jäsenmaksun maksavat kaikki ne jäsenet, jotka ovat Rakennusliiton ja työttömyyskassan jäseniä. Pieni määrä jäseniä kuuluu vain liittoon mutta eivät kassaan, joten heidän jäsenmaksunsa on alempi. Sen määrä varmistuu, kun työttömyyskassa vahvistaa jäsenmaksunsa, todennäköisesti marraskuun aikana.
Maksavatko kaikki jäsenet jäsenmaksua vai voiko siitä saada vapautuksen?
Rakennusliiton hallitus päättää tämänkaltaisista yksityiskohdista juuri tämän Rakentajan numeron ilmestymisen jälkeen, eli kannattaa seurata muun muassa liiton someviestintää, nettisivuja ja Rakentajaa. Kun kaikki yksityiskohdatkin on sovittu, jäsenmaksuun liittyen lähetetään myös sähköpostilla uutiskirje kaikille niille jäsenille, joiden sähköpostiosoite on tiedossa. Kannattaa siis varmistaa eAsioinnissa, että omat jäsentiedot ovat kunnossa.
Pysyvätkö jäsenedut entisellään vai heikkenevätkö ne?
Kyllä pysyvät. Mitään jäsenetua ei poisteta ja ne koskevat samoja jäsenryhmiä kuin ennenkin. Uusiakin jäsenetuja kartoitetaan.
Voiko työnantaja edelleen periä jäsenmaksun palkasta?
Työnantajaperintä on edelleen mahdollinen. Moni varmaankin alkaa maksamaan jäsenmaksun itse, sillä jatkossa on helppo tilata jäsenmaksusta pankkiin e-lasku, koska summa on joka kuukausi samansuuruinen.
Voiko jäsenmaksun maksaa yhdellä kertaa vaikka vuodeksi eteenpäin?
Voi maksaa. Tarkempaa tietoa tästäkin saadaan ennen vuoden vaihdetta.
Rakennusalan työllisyystilanne parani syyskuuhun verrattuna, mikä on erittäin poikkeuksellista rakennusalan työllisyyden vuosikierrossa. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna työttömyysaste aleni huomattavasti ja oli 10,4 prosenttia. Viime vuoden lokakuussa työttömyysaste oli 12,8 prosenttia.
Rakennuskassan jäseniä oli lokakuussa työttömänä reilut 4 240 henkeä, mikä on yli 170 henkeä pienempi luku kuin syyskuussa. Kokonaistyöttömyysaste ei kuitenkaan laskenut syyskuuhun verrattaessa, mikä johtuu kassan tekemästä jäsenistön rästiajosta.
Työllisyys koheni etenkin Lapissa, jossa työllisyysaste parani 0,7 prosenttiyksiköllä. Lapin työttömyyslukemat olivat lokakuussa 14 prosenttia. Myös Uudellamaalla, Satakunnassa, Kainuussa ja Oulun alueella työllisyys parani vähintään 0,5 prosenttiyksikköä.
Asuntorakentamisen ennustetaan pysyvän korkealla tasolla myös ensi vuonna, sillä asuntorakentajat ilmoittavansa rakentavansa silloin yhtä paljon kuin tänä vuonna.
Rakentaminen kasvu painottuu tämän vuoden lopulle ja ensi vuoden alkupuoliskolle. Kustannuskehitys on rakentamisen suurin yksittäinen uhka.
– Käänne rakentamisen näkymissä on ollut nopea. Aiempi epävarmuus ja heikko kysyntä on kääntynyt huoleen kovasta kustannuskehityksestä sekä materiaalien ja työvoiman saatavuudesta, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo.
Rakennusteollisuus RT arvioi asuntoaloituksia kertyvän tänä vuonna 44 000, mikä ylittää neljänneksellä pitkän aikavälin keskimääräisen tarpeen, ja ensi vuonnakin noin 40 000. Omakotitalorakentaminen on saanut koronapandemiasta voimakkaan piristysruiskeen, ja aloituksia on 17 prosenttia viimevuotista enemmän.
– Ensi vuonna pientalorakentamisen puoli vetää. Sen osuuden kasvu on siksi merkittävä, että siitä syntyy paljon enemmän kuutioita ja euroja alalle verrattuna esimerkiksi yksiön raketamiseen, Vihmo muistuttaa.
Korjausrakentaminen oli miinuksella 3 vuotta, mutta käänne parempaan tapahtui tämän vuoden alkupuoliskolla.
– Viime vuonnakin toteutui paljon enemmän asuinrakennusten korjauksia kuin pelättiin. Koronarajoitukset vaikuttivat niihin vähemmän kuin odotettiin, Vihmo sanoo.
Rakentajien työllisyys kohentui elokuuhun verrattuna. Rakennusalan työttömyyskassan jäsenistä työttöminä syyskuussa oli 10,3 prosenttia, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä parempi lukema elokuun tilanteeseen verrattuna. Normaalivuoden kierrossa rakennusalan työllisyys yleensä heikkenee syyskuussa.
Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna työttömiä rakentajia on viidenneksen vähemmän. Syyskuun lopussa työttömiä Rakennuskassan jäseniä oli reilut 4 400.
Paras työllisyystilanne oli Uudellamaalla (8,0 %), Turun alueella (8,4 %) ja Pohjanmaan alueella (8,7 %).
Rakentajien työttömyysaste oli elokuun lopussa 10,6 prosenttia. Tasan vuosi sitten työttöminä oli 11,3 prosenttia Rakennusalan työttömyyskassan jäsenistä. Työttömyys on lähes samalla tasolla kuin vuonna 2018.
Paras työllisyystilanne on Uudellamaalla, jossa työttömyysaste on 8,5 prosenttia. Myös Turun ja Pohjanmaan alueilla työttömyys jäi alle 9 prosentin. Pahimmat työttömyysalueet ovat Kainuu (15 %) ja Lappi (14 %).
Rakentajien työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 11,2 prosenttia. Vuosi sitten työttöminä oli 12,2 prosenttia Rakennusalan työttömyyskassan jäsenistä. Parantunut taloustilanne yllätti positiivisesti, sillä Rakennuskassan kevätennusteen mukaan työttömyys olisi pahentunut jo loppukesällä.
Paras työllisyystilanne on Uudellamaalla, jossa työttömyysaste on 8,7 prosenttia. Myös Turun ja Pohjanmaan alueilla työttömyys jäi alle 10 prosentin.
Pahimmat työttömyysalueet ovat Kainuu (16,3 %) ja Lappi (15,3 %).
