Kaikki taiteilijat, liittykää yhteen!
Rakentaja-lehti 12.8.2021Korona paljasti kulttuurialan heikot sosiaaliturvan rakenteet. Aki Hauru haluaa korjata tilanteen joukkovoiman avulla.
Kulttuurialan mielenilmaus keräsi eduskuntatalon edustalle 3 500 mustiin pukeutunutta mielenosoittajaa kesäkuun alussa. Näky oli vaikuttava, sillä mielenosoittajat olivat levittäytyneet koronarajoitusten turvavälien mukaisesti Kansalaistorille ja Musiikkitalon edustalle.
– Mielenosoitus näytti, että pystymme löytämään yhteisen hengen, yksi tilaisuuden järjestäjistä, muusikko Aki Hauru toteaa.
Koronapandemia on valottanut ikävällä tavalla kuinka suuren joukon ihmisiä kulttuuriala työllistää Suomessa. Tilastokeskuksen mukaan kulttuurialalla työskentelee 127 000 henkeä. Varsinaisten taiteilijoiden lisäksi ala työllistää ison teknisten ammattilaisten joukon, joka takaa keikkojen ja näyttelyiden sujuvuuden.
Hauru aloitti oman mielenosoituksensa sosiaali- ja terveysministeriön edustalla helmikuussa, jotta kulttuurin tekijöiden taloudellinen ahdinko ei unohtuisi päättäjiltä. Pilkkihaalaripäivystys muuttui keväällä musisoinniksi, kun hallituksen kehysriihi pohti Säätytalolla budjettilinjauksia.
– Meillä oli parhaimmillaan pieni torvisoittokunta soittamassa valtioneuvostolle. Lopulta saimme jopa kulttuuriministeri Annika Saarikon (kesk.) kuuntelemaan Finlandia-hymniä.
Ministeri ei kuitenkaan heltynyt, vaan taiteelta ja kulttuurilta leikataan 17,5 miljoonaa euroa ensi vuonna. Samaan aikaan turvealan talousongelmiin löytyi budjetista rutkasi lisärahaa. Haurun mielestä kulttuurialan on koottava voimansa ja ajettava parempaa sosiaaliturvaa kulttuurin tekijöille. Kulttuurialalla tulot ovat hyvinäkin aikoina epäsäännöllisiä ja pieninä palasina maailmalla.
– Pitkän aikavälin tavoite on parantaa kokonaisuutta freelancereiden sosiaaliturvasta lähtien, Hauru sanoo.
Toinen tärkeä kokonaisuus on apurahojen jakoperusteiden suurempi läpinäkyvyys.
– Apurahaprosessit ovat hyvin hähmäisiä.
Kulttuurialalla on totuttu kamppailemaan näkyvyydestä ja yksittäisistä keikoista.
– Tämä aika on näyttänyt, että tarvitsemme alan sisäistä solidaarisuutta.
Aki Hauru liittyi Muusikkojen liittoon jo opiskeluaikoinaan. Keväällä Hauru sai ensimmäisenä liiton
Nyrkki-palkinnon. Palkintoa perusteltiin Haurun väsymättömällä ja omintakeisella työllä muusikkojen talousahdingon esilläpitämisessä.
– Ideani oli muita kannustava ja toimintaan osallistava, Hauru toteaa mielenilmauksistaan.
Nyrkki-patsaan on tehnyt kuvataiteilija Jani Leinonen. Mallina on käytetty Aki Haurun nyrkkiä.
– Se on minulle suuri kunnia.
Koronapandemia on näkynyt myös Haurun tuloissa. Keikkakalenteri on alkanut vasta viime aikoina täyttymään pitkä hiljaiselon jälkeen.
– Vuosiin 2018–2019 verrattuna keikkojen määrä on tippunut lähes 90 prosenttia.
Koronapandemian alku sattui Django Collective Helsingin kannalta huonoimpaan mahdolliseen hetkeen vuonna 2020. Haurun keikkakalenteri näytti siltä, että siirtyminen täysipäiväiseksi muusikoksi onnistuisi.
– Ensilevyn julkistuskeikka oli 12. maaliskuuta. Samana päivän aamuna uutisoitiin lockdownin alkamisesta.
Teksti: Jukka Nissinen Kuva: Antti Kirves