Kaupungin koulu-urakka työllistää myös työttömiä
Rakentaja-lehti 18.3.2021Julkisilla hankinnoilla on mahdollista luoda työpaikkoja työttömille. Kuntapäättäjät voivat luoda sellaiset kilpailutussäännöt, joiden avulla työttömät pääsevät helpommin töihin.
Kouvolassa aloitettiin maaliskuun alussa Sarkolan koulun rakennustyöt. Vanhan, jo puretun sisäilmaongelmaisen opinahjon tilalle pystytettävän uudisrakennuksen urakkasopimus on harvinainen, sillä se velvoittaa urakoitsijaa työllistämään 2 työtöntä kokoaikaiseen työsuhteeseen. Työtunteja on työsuhteessa kerryttävä vähintään Kelan ja työttömyyskassojen edellyttämä työssäoloehdon minimimäärä eli 18 tuntia viikossa.
– Urakoitsija vastaa työllistettävien palkkaamisesta. Palkattavat henkilöt voivat olla työmarkkinatuen saajia, kuulua nuorisotakuun piiriin tai olla henkilöitä, joiden sairaus tai vamma olennaisesti vaikeuttaa työllistymistä, Kouvolan kaupungin tilapalvelujen rakennuttajapäällikkö Anneli Vartiainen kertoo.
Työmarkkinatuen osalta työllistettävien on oltava pitkäaikaistyöttömiä. Hankintasopimuksessa toivotaan, että töihin palkattaisiin ensisijaisesti kouvolalainen työtön. Työllistämisjakson pituus on vähintään 9 kuukautta.
Työpaikan ei tarvitse välttämättä olla työmaalla, vaan pääurakoitsija voi palkata työntekijän myös muualle organisaatiossaan. Mikäli työmaan aliurakoitsijalla on sopivia työtehtäviä, työllistämisvastuu voidaan siirtää aliurakoitsijalle.
– Kvr-urakoitsija vastaa kuitenkin ehdon täyttymisestä, Vartiainen muistuttaa.
– Urakoitsija on toimittanut jo tarjouksen liitteenä työllistämissuunnitelman. Teemme siitä seurantaa. Se on samanlainen sopimusehto muiden joukossa. Siihen liittyy myös sopimussakko.
Vartiaisen mukaan kaupungin hankintojen työllistämisehto periytyy Kouvolan kaupunkistrategiasta.
– Hankinnoilla on edistettävä työllistämistä. Mikäli hankintaan soveltuu työllistäminen, se otetaan mukaan tarjouspyyntöön. Työllistämisehdon kytkemistä hankintasopimukseen selvitetään, kun hankinnan arvo on yli 200 000 euroa ja kesto vähintään 1,5–2 vuotta.
Kouvolassa on linjattu, että vuosittain on löydyttävä vähintään 3 työllistämisehdolla höystettyä hankintasopimusta. Vartiainen uskoo, että työttömille pystytään järjestämään työtilaisuuksia myös muissa kuin rakennusalan hankinnoissa.
Vartiainen ei ole kuullut, että muut kunnat olisivat ottaneet käyttöön vastaavaa työllistämisvaatimusta. Kiinnostusta on kuitenkin ollut
– Meillä tätä on kokeiltu aikaisemmin muissa kuin rakennushankkeissa, Vartiainen.
Kouvolan kaupungin hankinnoissa korostetaan yleisesti sosiaalista vastuuta. Työllistäminen hankinnoilla on yksi tavoite nimenomaan kestävän kehityksen ja yhteiskuntavastuun edistämisen päämäärälle.
Pilottihanke myös urakoitsijalle
Sarkolan koulua urakoi Lehto Toimitilat. Aluejohtaja Kimmo Hyryn mukaan työllistettäviä ei ollut vielä maaliskuun ensimmäisellä viikolla palkattu.
– Työmaa on juuri käynnistynyt. Hoidamme asian urakan edetessä, Hyry kertoo.
Työtehtävät suunnitellaan palkattavan työntekijän osaamisen mukaisiksi. Työllistämisrekrytointi on Hyrylle ensimmäinen.
– Teemme työllistämishanketta hyvässä yhteistyössä Kouvolan kaupungin kanssa. Tämä on pilottihanke molemmille osapuolille, Hyry toteaa.
– Hankinnoista duunia ja SIEPP-hankkeissa on pilotoitu erilaisia tapoja liittää työllistämisehtoja eri hankintoihin.
Vantaan kaupunki tarjosi Hankinnoista duunia -pilotissa työttömille LVI-alan töitä. Oulussa kokeiltiin työllistämistä kadunrakentamisessa ja rakennussiivouksessa.
Kuntaliitossa sijaitseva Julkisten hankintojen neuvontayksikkö auttaa tarvittaessa myös kuntapäättäjiä hankintasopimusten tekemisessä. Kuntien rakennusurakat ovat osa perusneuvontaa.
Viime vuonna julkaistiin Kansallinen julkisten hankintojen strategia, jonka valmistelusta vastasivat valtionvarainministeriö ja Kuntaliitto. Strategia on osa Hankinta-Suomi -kehittämisohjelmaa.
– Strategian yhtenä teemana on hankintataitojen kehittäminen, Huikko toteaa.
Julkishallinnon sosiaalisen yhteiskuntavastuun avuksi on luvassa työllistämisen vauhdittamisohjelman lisäksi työkaluja ihmisoikeusriskien tunnistamiseen ja huomioimiseen kotimaisissa hankinnoissa. Rakennusalan alihankinnan ihmisoikeusrikkomuksiin on törmätty myös Rakennusliitossa, joten tällaisille työkaluille on käyttöä.
Julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain 35 miljardia euroa verovaroja. Rakennusliitto haluaa, että julkisissa hankinnoissa kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota sekä työuransa alussa oleviin nuorien että työuransa loppuvaiheessa olevien ammattilaisten työllistymiseen.
Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen