Melu ei tule tyhjästä

Vaikka meluvammat ovat vähentyneet merkittävästi, ne ovat yhä yleisin ammattitauti rakennusalalla.

Jukka Nissinen

Rakentajien yleisimmät ammattitaudit ovat meluvamma ja asbestiplakkitauti. Vuosina 2005–2014 rakentajilla diagnosoitiin noin 1 300 vakavaa meluvammaa. Samaan aikaan rakentajilla todettiin lähes 750 asbestiplakki- ja asbestoositapausta. Asbestin aiheuttamat ammattitaudit ovat erittäin vakavia, mutta meluvammoista ei yleensä puhuta julkisuudessa.

Työsuojelu on tehostunut ja suojaimet ovat parantuneet, mutta meluntorjunnassa on vielä tehtävää. Kuulosuojaimissa se ei jää ainakaan kiinni.

– Vaihtoehtoja on suojautumisen tarpeen mukaan sekä makuasiatkin huomioiden. Käyttökelpoinen vaihtoehto löytyy varmasti kaikille melualtistumistilanteisiin, Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Erkko Airo sanoo.

Onko meluntorjunta vaikeampaa rakennustyömailla kuin tehdasolosuhteissa?

–  Työnteon paikat vaihtelevat, samoin työvälineet, joista melu syntyy, Airo listaa rakennusmelun ongelmia.

Työmenetelmien ja -välineiden valinta on meluhaittojen syiden kitkentää. Uusien, hiljaisempien työkoneiden hankkiminen on työnantajan valintakysymys. Melulähteiden poistaminen on parasta melutorjuntaa.

Onko rakentajien asenteissa vielä korjattavaa?

– Parannusta asenteissa on tapahtunut, mutta maailma ei ole valmis tässäkään suhteessa. Yksilöiden välillä on tietenkin eroja, Airo miettii.

– On tärkeää, että suojaimia opetellaan käyttämään oikein ja huolellisesti. Muuten kuulovauriot eivät katoa tilastoista.

Rakennusalalla paljon melua

Airolla on kokemusta rakentamisen meluntorjunnasta 20 vuoden ajalta. Parempaan suuntaan on menty, mikä näkyy myös tilastoissa.

– Meluvaurioepäilyjä oli esimerkiksi vuonna 2016 noin 1 000 tapausta.  Vahvistettuja kuulovaurioita oli vajaat 400, Airo laskee.

Rakentaminen oli meluvaurioiden osalta pahin ammattiala Suomessa. Jopa metalliala jäi kakkoseksi meluvammojen osalta. Kuulovaurio voi syntyä pitkän ajan kuluessa, jolloin kuulon huononemista on vaikea huomata.

– 85 desibelin jatkuva melu on merkittävän riskin raja-arvo. Rakentamisessa on myös iskumelua, joka äärimmillään voi aiheuttaa tapaturmatyyppisen kuulon aleneman. Yleensä kyse on kuitenkin vuosien prosessista.

Airon mukaan vapaa-ajan esimerkit ovat auttaneet kuulon suojauksen merkityksen ymmärtämisessä.

– Ihmiset ovat tottuneet käyttämään konserteissa ja keikoilla korvatulppia.

Samalla musiikin kuuntelu kannettavilla laitteilla on lisääntynyt niin vapaa-ajalla kuin töissäkin. Se voi luoda uusia ongelmia, mikäli musiikkia kuunnellaan liian lujaa. Työpaikalla saatetaan korvata kuulosuojaimet kuulokkeilla.

– Nykyiset suoraan korvakäytävään työnnettävät silikonisovitteiset kuulokkeet asettuvat paikoilleen hyvin tiiviisti. Siitä voi tulla harhakuvitelma, että ne toimisivat kuulosuojaimina meluisassa työympäristössä.

Musiikin kuuntelusta ei suurta haittaa

Moni vanhempi rakentaja on pelännyt, että kuulokkeiden käyttäminen aiheuttaa työturvallisuusongelmia siksi, että ympäristön seuranta jäisi vähemmälle. Airo ei ole löytänyt vahvaa tutkimusnäyttöä taustamusiikin tai -puheen työsuojeluhaitoista, mutta tunnistaa tilanteen.

– Työpaikoilla käydään perusteltua keskustelua siitä, miten musiikin kuuntelu vaikuttaa havainnointiin tai keskittymiseen. En ole suoraan kuullut työpaikoilla tapahtuneista tapaturmista, jotka olisi liitetty musiikin kuunteluun, mutta olen lukenut yksittäisistä tapauksista, joissa radion/musiikin kuuntelun on epäilty olevan tapaturman osasyy.

Airo ei sulje pois havainnoinnin herpaantumisen mahdollisuutta.

– Jos äänilähde on kuulosuojaimessa, niissä on rajoitettu äänen voimakkuutta. Edellä mainituista mahdollisista epäilyistä ja huolista riippumatta rajoitustoiminto on hyvä asia kuulonsuojaimen toiminnan kannalta kuulon suojelemisen apuvälineenä.

Ammattitautitilastot kaunistuvat

Viimeisen 10 vuoden aikana kaikki ammattitautidiagnoosit ovat vähentyneet lähes 60 prosenttia. Tutkijoiden mukaan ammattitautien vähenemisen taustalla ovat työterveyshuollon parantuminen ja työturvallisuuden kehittyminen. Tilastojen siistiytymiseen saattaa olla huonompiakin selityksiä.

– Ammattitautitilastoihin voi vaikuttaa myös yksityisyrittäjyyden ja pätkätöiden lisääntyminen, sillä yksityisyrittäjillä ei ole lakisääteistä velvollisuutta hankkia työtapaturma- ja ammattitautivakuutusta ja pätkätyöt voivat vaikuttaa halukkuuteen hakeutua ammattitautitutkimuksiin, tutkija Kirsi Koskela arvelee.