Työvoimapulaa hehkutetaan, mutta nuoret eivät kelpaa töihin

Rakennusalan yritykset hehkuttavat nyt työvoimapulaa, mutta samalla kieltäytyvät palkkaamasta nuoria töihin.
– Rakennusalan yritysten pitäisi katsoa pari kolme vuotta eteenpäin niin kuin ennen vanhaan tehtiin, että alalle riittää työvoimaa, sanoo Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas.
Suokas puhuu Iltalehden haastattelussa ryöstöviljelystä. Hänen mukaansa rakennusala ryöstöviljelee Euroopan vapaata työmarkkinaa.
– Yritykset katsovat, että pitäisi olla valmis mies kirjahinnoin. Ja sitten kun ei ole töitä, kaveri potkaistaan ulos kuin kuoriämpäri. Mutta eihän näin mikään muukaan elinkeino toimi. Ei metalliteollisuudessakaan pystymetsästä tuleva kaveri tule tietokonesorvin ääreen ja osaa heti sitä hommaa. Ja sitten kun ei ole töitä, se pannaan pihalle.
– Väitän, että Suomessa olisi kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka olisivat valmiita siirtymään rakennusalalle töihin, jos siihen olisi mahdollisuus.
Myös alan sääntely saa Suokkaalta satikutia.
– Itse olen päässyt rakennustyömaalle 15-vuotiaana. Nykyään ei alle 18-vuotias pääse ollenkaan. Eli tämä on suuri ongelma Suomessa.
Eli ikärajat alas ja palkat ylös?
– Ei kyse ole palkasta vaan siitä, että ottaisivat töihin. Nykyiset taulukkopalkat ovat ihan asialliset. Niillä pystyy kyllä töihin ja väkeä tulisi töihin, mutta kun ei oteta töihin. Euroopan työvoiman liikkuvuus tekee sen, että saadaan Euroopan unionin alueelta valmista ammattityövoimaa. Niitä ollaan valmiita ottamaan sen sijaan, että satsattaisiin edes pikkusen siihen, että Suomessa olevaa työvoimareserviä hyödynnettäisiin. Siihen yrityksillä ei ole valmiutta.
Suosivatko työnantajat mielestänne ulkomaisia rakentajia?
– En minä sitä halua sanoa. He odottavat, että tulee valmiita tekijöitä ja näillä meidän taulukkopalkoilla. Kuuden euron kokeilu on hyvä esimerkki siitä, että vaikka hintaa tiputettiin, niin yksikään ei ole päässyt töihin, kun pitäisi antaa koulutusta ja pikkusen sitoutua kaveriin.
Suokas sanoo, että rakennusliiton jäsenistön työttömyysaste on todellisuudessa pienempi kuin heinäkuun lopun 10,2 prosenttia.
– Kassan tilastoissa näkyy sellainenkin henkilö, joka on ollut vain päivän työttömänä. Ei siellä hirveän isoa työvoimareserviä ole, jos työttömänä on reilut 5000 jäsentä.
Rakennusteollisuuden pääekonomisti Sami Pakarinen sanoo Iltalehdessä, että alan työvoimapula ei koske niinkään ”suorittavaa porrasta”.
– Keskeisin kapeikko, joka meillä on, kohdistuu työnjohtoon, pahin pula on työmaamestareista, projektinjohdosta ja osin kustannuslaskijoista. Työmaita lähtee nyt hyvin paljon käyntiin, ja voi sanoa, että yritykset palkkaavat hyvin paljon mestareita toisiltaan, kun muualta ei löydy. Maksetaan enemmän ja otetaan toiselta pois, Pakarinen kertoo.
Pakarisen mukaan nyt maksetaan kovaa hintaa 90-luvun virheistä.
– Tilanne on kärjistynyt, koska rakennusmestarikoulutus ajettiin alas 90-luvun laman jälkeen. Nyt kärsitään yhtä aikaa siitä, että kokenutta johtoa on lähtenyt työmailta pois ja samaan aikaan on koulutetuista mestareista vaje.
– Ja on varmasti sellaisiakin tilanteita, että eläköityneitä mestareita kosiskellaan töihin.
Pakarisen mukaan suoraan koulun penkiltä tuleva ei kelpaa mestariksi.
– Siinä pitää olla kokemusta alalta.
Pakarisen mukaan ulkomaisen työvoiman suhteellinen osuus rakennuksilla on kääntynyt laskuun.
– Kysyimme asiaa jäsenyrityksiltämme. On käynyt niin, että ulkomaisen työvoiman osuus väheni. Eli rakentamisen noususuhdanne on satanut suomalaisten rakennusmiesten laariin, ja se on hyvä uutinen, että kotimainen rakentaja on hyötynyt.
Pakarisen mukaan suomalaisten rakentajien korkeahko työttömyysprosentti noususuhdanteessa kertoo siitä, että Suomessa työvoiman liikkuvuus on liian pientä.
– Mutta ei tämä ole pelkästään meidän alan ongelma. Kannustimet lähteä työn perässä ovat huonot. Odotan, että hallitus tekee asialle jotain budjettiriihessä.
Rakennusalan työmarkkinaosapuolet sopivat 6 euron työkokeilusta 1.3.2017 alkaen. Työkokeilulla oli määrä tarjota rakennusalalle ensimmäistä kertaa tuleville mahdollisuus oppia alaa työtä tekemällä.
Työkokeilusopimuksen tekeminen työntekijän kanssa edellyttää, että yrityksessä on luottamusmiehen kanssa sovittu, että työkokeilusopimuksia voidaan tehdä. Työkokeilu voidaan tehdä vain sellaisen henkilön kanssa, joka ei ole aiemmin työskennellyt alalla.
Työkokeilusta voidaan sopia kuudeksi kuukaudeksi ja palkka sillä ajalla on työntekijöillä vähintään kuusi euroa tunnilta. Työkokeilijalle on nimettävä työn ohjaaja.
Pieleen kuitenkin meni.
– Yhdessä ja tosissaan tämä tehtiin työnantajien kanssa, mutta yksikään ei ole päässyt töihin, vaikka se on ollut jo monta kuukautta voimassa ja itketään työvoimapulaa. Edes tällaista satsausta ei olla valmiita tekemään, Suokas lataa.