Ulosottovelallinen, ole tarkkana!
Rakentaja-lehti 30.9.2022Velallinen ei saa maksusuojaa velkojiaan vastaan, jos työnantaja laiminlyö tilittää palkasta ulosmitatun osuuden ulosottoon.
Ulosottovelkaa suoritetaan usein maksusuunnitelman perusteella, mutta ulosmittaus voidaan toimittaa myös esimerkiksi palkan ulosmittauksena, jolloin ulosottomies antaa velallisen työnantajalle palkanmaksua koskevan maksukiellon, jonka mukainen osuus työnantajan pitää pidättää työntekijän palkasta ja suorittaa ulosottomiehelle.
Aika ajoin tulee ilmi tilanteita, joissa työntekijän palkkalaskelmalta voidaan todeta työnantajan pidättäneen työntekijän palkasta asetetun maksukiellon mukaisesti ulosottoon tilitettävän määrän, mutta laiminlyöneen tilittää varat ulosottoon. Pidätettyjen varojen tilittämättä jättäminen havaitaan usein, kun velallinen itse olettaa ulosmittauksen päättyvän velan tultua suoritetuksi tai velallisen pyyntö vapaakuukauden myöntämisestä evätään, koska ulosmittaus ei ole jatkunut yhtäjaksoisesti vuoden ajan.
Houkutus varojen tilittämättä jättämiselle yrityksen maksuvaikeustilanteessa on inhimillinen, mutta oikeudeton. Kyse on työntekijän, eli ulosottovelallisen varoista, joista työnantajalla ei ole oikeus määrätä. Maksukiellon saajalta, joka ei noudata saamaansa maksukieltoa, voidaan ulosmitata se määrä, joka on tilittämättä ulosottoon. Käytännössä tämä jää kuolleeksi kirjaimeksi tilanteessa, jossa yritys on maksukyvytön.
Ulosottoviranomainen toimittaa velalliselle jokaisesta tilitetystä ja velkaan kohdistetusta suorituksesta kuitin, jonka avulla suoritetun ulosottovelan määrää voi seurata. Tiedot on mahdollista tarkistaa myös ulosoton sähköisestä asiointipalvelusta tai puhelimitse ulosotosta.
Työntekijän on hyvin tärkeä seurata itse aktiivisesti palkkalaskelmalta ilmenevän maksukiellon alaisen palkan tilittämistä ulosottoon, koska jos työnantaja jättää palkasta pidättämänsä ulosotto-osuuden tilittämättä ulosottoon, velallinen eli tässä tapauksessa työntekijä vastaa viime kädessä edelleen velkojensa maksamisesta ulosottoon. Velallinen ei saa tällaisessa tilanteessa maksusuojaa.
Mikäli työnantaja ei vaatimuksesta huolimatta tilitä työntekijän palkasta pidätettyä saatavaa ulosottoon, tilittämättä jääneestä palkasta voidaan tehdä palkkaturvahakemus siltä osin kuin kyse on enintään 3 kuukautta aikaisemmin erääntyneestä palkasta. Työntekijällä on oikeudettomasti työnantajan haltuun jäänyttä määrää koskeva saatava. Maksukiellon alaisen palkan tilittämättä jättäminen voi menettelynä täyttää myös petosrikoksen tunnusmerkistön, joten rikosilmoituksen tekeminen työnantajan edustajasta on mahdollista. Ulosottoon tilittämättä olevat määrät on myös valvottava yrityksen mahdollisessa konkurssissa.
Teksti: Mia Sinda