Tutkitulla tiedolla terveyshuuhaata vastaan

Rakentaja-lehti 10.2.2022

Lääketieteen tohtori, professori Juhani Knuuti on ottanut tehtäväkseen oikaista vääriä terveysväittämiä. Hänen ohjeillaan kuka vain voi ainakin arvella, mikä on totta ja mikä höpöä.

– Havahduin noin 6 vuotta sitten siihen, että netti oli täynnä haitallista huuhaata, joka voi olla todellinen riski ihmisten terveydelle. Ihmettelin, miksi kukaan ei tee asialle mitään, mutta sitten tajusin, että olen itse toiminut 30 vuotta lääkärinä, enkä minäkään ole tehnyt, Juhani Knuuti kuvaa aloitustaan terveystiedon välittäjänä.

Knuuti sai vuonna 2021 muun muassa Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon ja Professoriliitto on nimennyt hänet vuoden professoriksi. Huomiota on tullut paljon myös kirjalle Kauppatavarana terveys, jonka Knuuti julkaisi vuonna 2020.

STIGMA on tunnussana

Miten tavallinen tallaaja sitten voi selvittää, onko somen tai netin terveysväittämä uskottava ja totta? Knuuti on miettinyt 6 kirjaimesta koostuvan STIGMA-muistilistan helpottaakseen ongelmaa.

– S-kirjain tarkoittaa salaliittoa. Jos jokin vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se yleensä ei ole totta. Ei ole olemassa jotain maailmanlaajuista lääkärien salaliittoa, joka salaisi hyviä ja toimivia hoitomuotoja. Miksi ihmeessä lääkärit lähtisivät aiheuttamaan jotain pahaa väestölle? Knuuti kysyy.

Toinen kirjain T viittaa tutkimukseen.

– Perustuvatko väitteet vertaisarvioituun tutkimukseen, vai onko kyseessä yhden ihmisen mielipide tai väite?

Kolmas kirjain I tarkoittaa ihmettä. Jos jokin tieto on aivan mullistava, siihen kannattaa suhtautua varautuneesti.

– Ihmeitä toki joskus tapahtuu, mutta todellisuudessa aika harvoin, Knuuti muistuttaa.

G on yhtä kuin guru.

– Silloin ratsastetaan jonkin henkilön guru-maineella eikä tieteellä. Se on yhden ihmisen mielipide, eikä mielipiteellä voida korvata tutkittua tietoa. Mielipide on tieteellisessä hierarkiassa alimmalla tasolla, eikä tieteessä ole koskaan yhtä gurua. Yksi poikkeavasti ajatteleva on todennäköisesti väärässä.

M niin kuin myynti. Joko kuluttajalle yritetään suoraan myydä jotain tuotetta tai sitten kyse on epäselvemmästä myynnistä.

– Voidaan tehdä esimerkiksi henkilön kirjoittamalle kirjalle näkyvyyttä, yrittää saada verkkosivulle klikkejä tai Youtube-videoon katselukertoja mainostajien takia.

Viimeinen kirjain A viittaa asiantuntemukseen. Onko väitteen esittäjä oikeasti alansa asiantuntija?

Kahta kirjainta – tutkimusta ja asiantuntemusta – kuluttajan voi toki olla vaikeaa arvioida itse, mutta koko STIGMA-yhdistelmää käyttämällä väitteen todenmukaisuudesta voi kuitenkin saada jonkunlaisen käsityksen.

Korona-disinformaatiota ja Venäjän trolleja

Kaikenlaisia terveysväittämiä leviää verkossa, mutta koronapandemiaan liittyvä disinformaatio on käytännössä peittänyt alleen kaiken muun. Pandemiaa väitetään muun muassa lääketeollisuuden salaliitoksi ja että rokotteita ei tarvita.

– Suomessa on jonkin verran rokotevastustajia, jotka eivät ota mitään rokotteita. On kuitenkin hyvä muistaa, että lähes 90-prosenttia yli 12-vuotiaista suomalaisista on ottanut koronarokotteen ja valtaosa lopuista on rokote-epäröijiä, jotka eivät varsinaisesti vastusta rokotuksia. Kansalaispulssi-tutkimuksen mukaan suomalaiset luottavat edelleen mitä suurimmassa määrin viranomaisiin. Meillä on kuitenkin jokunen kymmenentuhatta fanaatikkoa, jotka saavat täytettyä somen rokote-disinformaatiolla, koska he ovat hyvin aktiivisia, Knuuti sanoo.

Koronaskeptikot myös levittävät väitettä, että ihmisen oma immuunijärjestelmä kyllä voittaa viruksen.

– Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa puhutaan ”voittamattomuusharhasta”. Kuvitellaan, että oma immuunijärjestelmä on niin kova, että koronaa ei tule. Kunnes tulee. Vaikka tauti on useimmille lievä, ei voi tietää, kehen lotto osuu. On tietysti selvää, että terveelliset elämäntavat kuten tasapainoinen ruokavalio, liikunta, hyvä uni ja stressin välttäminen tukevat immuniteettia. Mutta uutta virusta vastaan meillä ei ole muita vaihtoehtoja kuin rokotteen ottaminen tai sairastaminen.

Iso syyllinen väärän tiedon leviämiseen on sosiaalinen media ja siinä tapahtuva kuplautuminen. Kun viettää aikaa vain samanmielisten kanssa, syntyy kaikukammio, joka vain vahvistaa omia käsityksiä.

– Ulkomaailma sulkeutuu pois, eikä kuplaan pääse erilaisia näkemyksiä tai uutta tietoa. Suomessa olevat korona- ja rokotefanaatikot eivät jaa suomalaisia linkkejä, vaan kyseessä on monesti kansainvälisesti leviävät viestit, joiden taustalla voi olla myös venäläinen disinformaatio ja trollit.

Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Lehtikuva