Takaisin

Miten rakennustyömaalla puhutaan?

Rakentaja-lehti 29.9.2023

Niina Liljan työryhmä tekee kansainvälisesti merkittävää kielitutkimusta suomalaisilla rakennusmestoilla.

– Meitä kiinnostaa onko rakennustöissä mahdollista oppia suomea, professori Niina Lilja sanoo.

Kun Niina Lilja menee työryhmineen ensimmäistä kertaa työmaalle, ensimmäinen kommentti on yleensä tämä:

– Ettehän te kuule täällä mitään muuta kuin kirosanoja.

Rakennustyömaiden karkea puhe on Liljan mukaan kuitenkin osittain tarua. Esimerkiksi aloittelevalle, suomen kieltä heikosti taitavalle työntekijälle työkaverit jaksavat selittää kärsivällisesti ja näyttää työvaiheita. Erilaiset työhön liittyvät pyynnöt tehdään myös asiallisesti.

– Rakentajat eivät käske yhtään sen epäkohteliaammin kuin muutkaan, Lilja kertoo.

Lilja tutkii rakennustyömailla puhuttua kieltä työtilanteissa. Tutkimusta varten ryhmä on viettänyt rakennustyömailla pitkiä aikoja ja videoinut työtilanteita 6 työmaalla yhteensä noin 250 tuntia. Työpäiväkirjaan on kertynyt huomiota 100 havainnointipäivän ajalta. Liljan lisäksi työryhmään kuuluu 3 tutkijatohtoria ja väitöskirjaansa tekevä tutkimusavustaja.

– Rakennusala on yksi monikielisimmistä aloista. Minut yllätti se, kuinka kielet ovat erillään toisistaan. Romanialaiset työskentelevät omissa porukoissaan, samoin virolaiset. Työtehtävät eriytyvät kielen mukaan. Putkareina on esimerkiksi virolaisia, sillä heidän on ymmärrettävä enemmän suomen kieltä.

Liljan mukaan monikielinen viestintä rajautuu lähinnä erilaisten työporukoiden nokkamiesten välisiin keskusteluihin.

– Rakennusalalla on paljon näkymätöntä kielityötä. Nokkamies voi esimerkiksi kääntää ohjeita urakkaporukalleen. Joskus työmaalta soitetaan jollekin, kun eleetkään eivät riitä kertomaan työtehtävistä. Tällainen työ on tärkeää ja siitä pitäisi myös palkita. Projektit eivät etene, jos tietoa ei saada välitettyä.

Viestintä ei ole vain puhetta

Lilja haluaisikin tutkia tarkemmin työmaakokousten ja urakkaporukoiden välistä keskustelua, koska silloin kanssakäymisessä on eniten monikielisyyttä.

– Meidän pitäisi mennä niihin hetkiin mukaan, jolloin ohjeita annetaan. Silloin pitäisi olla kamerat käynnissä. Niissä hetkissä ei aina ole yhteistä kieltä. Miten kääntäminen tapahtuu, jos joudutaan tekemään se jonkun muun kuin suomen kautta?

Kielen lisäksi Liljan työryhmä on tutkinut muuta työmaan viestintää. Seinämerkinnöillä ohjataan työvaiheita, mutta myös käydään välillä humorististakin keskustelua.

– Ulkomaiset työntekijät eivät välttämättä ymmärrä niitä, vaikka ne ovat lyhyitä tekstejä.

Toisaalta tekstistä voi tulla toistuessaan helposti tunnistettava, kuten poisto tai vaihto.

Liljan työryhmä tekee uraauurtavaa työtä.

– Halusimme selvittää mihin kieltä rakennustyössä tarvitaan. Kielentutkimuksessa ei ole tämän tyyppisiä töitä aikaisemmin tutkittu. Etupäässä on tutkittu toimistotyötä. Fyysistä, käsillä tehtävää työtä ja kielen roolia siinä, on tutkittu paljon vähemmän. On ajateltu, ettei kieltä tarvita kyseisissä ammateissa.

Liljan työryhmän lisäksi Pohjoismaissa on muutama vastaavanlaista tutkimusta tekevää ryhmää. Muualla fyysistä työntekoa kielen näkökulmasta ei tutkita paljoakaan.

Kielen rooli korostuu etenkin ongelmatilanteissa. Miten tästä päästään eteenpäin? Rakentaminen vaatii paljon sopimista myös sujuvan työnteon kannalta.

– Neuvottelut voivat olla hyvinkin monimutkaisia, Lilja painottaa.

Teksti: Jukka Nissinen Kuva: Petri Kangas