Mies, joka naulaa, on työläinen
Rakentaja-lehti 24.3.2022Työväenluokan häviämisestä on jo puhuttu pitkään, mutta siitä huolimatta moni tuntee itsensä työläiseksi.
Tampereen yliopiston tutkijatohtori Aino Tiihosen tuoreen väitöskirjan kysymyksenasettelu kiertyy luokkasamaistumisen käsitteeseen.
– Aikaisemmissa tutkimuksissa vastaajilta oli kysytty mihin yhteiskuntaluokkaan he kuuluvat. Moni koki kuuluvansa johonkin yhteiskuntaluokkaan, vaikka ennakko-oletuksena on ollut se, että yhteiskuntaluokkakäsite on vanhentunut.
Myös todellisen yhteiskuntaluokan ja äänestyskäyttäytymisen välillä oli selkeitä eroja. Korkeasti koulutetut saattoivat äänestää vasemmistoa ja pienipalkkainen yksinhuoltaja kokoomusta.
– Kiinnostuin näistä ilmiöistä. Omassa tutkimuksessani käytin pääasiassa kansallisten eduskuntavaalitutkimusten kyselyaineistoja.
Työväenluokka äänestää nykyään muitakin kuin vasemmistopuolueita. Erityisesti perussuomalaiset ovat nousseet merkittäväksi puolueeksi, mutta ääniä menee myös vihreille ja keskustalle.
Tiihonen on ryhmitellyt äänestyskäyttäytymistä 2 muuttujan avulla. Objektiivinen luokka-asema määräytyy ammatin perusteella. Luokkasamaistuminen on puolestaan ihmisen oma näkemys siitä mihin luokkaan hän kuuluu.
– Koettu luokka-asema määrittää arvoja ja asenteita. Ne vaikuttavat voimakkaasti puoluevalinnan taustalla.
Näiden muuttujien avulla Tiihonen hahmotteli 3 erilaista työväenluokkaryhmää. Perinteiseen työväenluokkaan kuuluvat ne, jotka ovat työntekijäammatissa ja samaistuvat työväenluokkaan. Ammatillisessa työväenluokassa työskennellään työntekijäammatissa, mutta samaistutaan johonkin keskiluokan ryhmään. Tässä ryhmässä oli suurin perussuomalaisten ja keskustan kannatus.
– Tämä ryhmä oli arvoiltaan konservatiivisin.
Ideologiseen työväenluokkaan kuuluvat ne, jotka samaistuvat työväenluokkaan, mutta eivät työskentele työntekijäammateissa.
– Jos haetaan kaikkia työväenluokan ryhmiä yhdistävää tekijää, se on EU-kriittisyys.
Ay-aktiivit yllättivät
Vasemmistoliiton kannatus on suurinta perinteisen työväenluokan keskuudessa. Perussuomalaiset saivat merkittävästi ääniä kaikista ryhmistä.
Kaikki työväenluokkaryhmät olivat talouspoliittisilta näkemyksiltään jokseenkin oikealla.
– Eniten sosioekonomisesti vasemmalla olivat ne, jotka eivät ammatiltaan kuuluneet työväenluokkaan.
Vihreiden työväenluokkaiset äänestäjät kuuluvat samaan ryhmään. Tiihosen mukaan heillä on yleensä työväenluokkainen tausta ja korkeakoulutus.
– Korkeakoulutus korreloi vahvasti liberaalin arvomaailman kanssa. Vihreät löytyvät puoluekentältä samalta suunnalta.
Tiihosen yksi merkittävä löydös oli se, että ammattiliittoon kuuluminen eikä edes aktiivisuus ay-toiminnassa ei lisännyt työväenluokkaan samaistumista. Tiihonen haluaisi tutkia tätä tarkemmin haastattelututkimusten avulla.
– Lapsuudenkoti nousi voimakkaaksi selittäjäksi työväenluokkaiselle identiteetille. Samoin puolison ammatti selittää identiteettiä hyvin,
Teksti: Jukka Nissinen Kuva: Tiina Hautamäki