Lujabetonilla kova tavoite: Hiilineutraalisuus vuonna 2040
Rakentaja-lehti 3.11.2023Pääluottamusmies Marko Pukero: työntekijät kannattavat vähähiilisyyttä.
Betonin maine ei ole ollut rakennusmateriaaleista parhaasta päästä, kun puhe on ilmastovaikutuksista. Nyt asiaan aiotaan saada korjaus.
– Tavoitteenamme on leikata raaka-aineiden CO2-päästöistä puolet vuoteen 2035 mennessä ja saavuttaa tuotannollinen hiilineutraalisuus vuonna 2040, Lujabetonin valmistuspäällikkö Joonas Salmela linjaa.
– Meidän Järvenpään tehtaallamme on otettu jo ensimmäiset askeleet vähähiilisen betonin valmistuksessa. Ja lisää otetaan lähivuosina.
Tehtaan pääluottamusmies Marko Pukero pitää vähähiilisyyttä tärkeänä tavoitteena.
– On kysymys siitä, millaisen ilmaston me lapsillemme ja lastenlapsillemme jätämme. Siksi kaikki on tehtävä, jotta päästöt saadaan alas.
Työnohjaaja Miro Lehikoinen säestää:
– Jos kaikki vain ajattelevat, että ei sillä ole väliä, miten betonia tuotetaan, ei mikään muutu. Siksi työntekijöistäkin ainakin valveutuneimmat tukevat täysin rinnoin ”vihreään betoniin” siirtymistä.
Onteloa ja superia
Lujabetonin Järvenpään tehdas sijaitsee teollisuusalueella kaupungin keskustan ulkopuolella. Lujabetoni osti tehtaan tilat Valmetilta 6 vuotta sitten.
Järvenpäässä valmistetaan betonimassaa sekä erilaisia elementtejä. Pihalla näkyy niin ontelolaattoja kuin talotekniikkaa sisältäviä superlaattaelementtejäkin. Ne on nostettu teräksisille jaloille, joista rekkojen on helppo lastata ne lavalleen.
Lujabetoni toimittaa tuotteitaan useammalle rakennusliikkeelle. Rakennusalan paljon puhuttu syöksykierre ei ainakaan vielä pahemmin näy Järvenpään tehtaalla.
– Melkein kaikki ovat yhä töissä. Massaa ja elementtejä tehdään niin kuin ennenkin, Marko Pukero iloitsee.
– Vaikka eivät ne uutiset rakentamisesta viime aikoina hyviä ole olleet. Saa nähdä, koska hiljeneminen alkaa säteillä tänne.
Tuotantotyöntekijöitä Järvenpään Lujabetonilla on lähes 100. Heistä osa on vuokrafirman kautta tulleita.
Hiilipäästöjä vähennetään joka vaiheessa
Valmistuspäällikkö Joonas Salmela muistuttaa, että rakennusten osuus kaikista hiilipäästöistä on lähes 40 prosenttia. Siksi rakennusten hiilijalanjäljen pienentäminen näkyisi nopeasti hiilitaseessa.
– Jos puhutaan meidän tuotannostamme, niin betonimassan sisältämän sementin valmistaminen tuottaa suurimman osan päästöistä. Lisää tulee energiankäytöstä, tehdasinfrasta, kuljetuksesta ja jätteidenkäsittelystä. Sementinvalmistajat ovat ottaneet asian tosissaan ja heidän ratkaisunsa säteilevät tietysti heti meidän päästöihimme.
– Olemme etsineet korvaavaa materiaalia tavanomaiselle sementille. Esimerkiksi terästeollisuudessa syntyvä jäte, masuunikuona, on seosaine, jota voidaan lisätä sementin joukkoon. Myös energiateollisuudessa syntyvää lentotuhkaa voidaan käyttää sementtiä korvaamaan. Näin pystytään vähentämään betonimassan hiilidioksidipäästöjä.
– Testausvaiheessa ovat sellaiset sementin korvaajat kuin kalkkikivi, pozzolaanit ja poltettu savi. Toinen keino on kierrätys. Murskattua betonia voidaan käyttää uudelleen ja näin pystytään hiilipäästöjä pienentämään.
Sementtiteollisuus on kantanut kortensa kekoon ilmastotalkoissa ja ilmoittanut tavoittelevansa 30 prosentin hiilivähennyksiä vuoteen 2030 mennessä.
Hiilidioksidin ilmaan laskemisesta halutaan tehdä päästökaupan kautta kallista.
– Lujabetoni valmistaa jo nyt sertifioitua vähähiilistä betonia Pirkanmaalla. Uudellamaalla ja Oulussa.
Salmela arvioi, että vähähiilisten betonituotteiden käyttö johtaa siihen, että betonisen rakennuksen hiilijalanjälki saadaan vähintään kilpailevien rakennusmateriaalien tasolle.
Työntekijät tukevat
– Vähähiilisyys on tulevaisuutta, lausuvat kuin yhdestä suusta Lujabetonin Järvenpään tehtaan pääluottamusmies Marko Pukero ja työnohjaaja Miro Lehikoinen.
Pukero iloitsee siitä, että kierrätys tehtaalla toimii hyvin. Murskattu betoni otetaan uudelleen käyttöön.
Vähähiilisyys ei kuitenkaan ole ruokatuntikeskusteluissa Pukeron mukaan tärkeimpiä aiheita.
– Vaikka kyllä siitä joskus puhutaan. Kenelläkään ei ole sellaista asennetta, että se olisi jonninjoutavaa puuhailua.
– Ei se kierrätyksenkään kanssa aluksi helppoa ollut. Monet ihmettelivät sen mielekkyyttä. Nyt kuitenkin muottilaudat ja raudoitusteräkset pannaan niiden keräyspisteisiin ilman mutinoita.
Pukeron mielestä ilmastonmuutosta ei ole syytä vähätellä:
– Kaikki ovat varmaan huomanneet, että maapallon ilmasto on muuttumassa. Hirveitä helteitä ja kaatosateita on yhä useammin. Eivät nämä ole enää leikin asioita.
Vieressä nyökyttelevä Miro Lehikoinen on samaa mieltä:
– Kyllä ilmastonmuutos pitää ottaa tosissaan. Jos vähähiilisellä betonilla voidaan hidastaa edes vähän ilmaston lämpenemistä, niin hyvä juttu.
Lehikoinen on havainnut tehtaalla uusia menetelmiä betonin valmistuksessa:
– Ontelolaattaa valettaessa on seokseen lisätty terästehtaan kuonaa. Tällainen valmistustapa vaikuttaa loppulujuuteen positiivisesti. Läpivienneissä se on hankalampi materiaali, mutta eipä tule hiilipäästöjä yhtä paljon.
Teksti ja kuvat: Esa Tuominen