Kiinnostaako rakennusala tarpeeksi?
Rakentaja-lehti 23.9.2021Rakentajan gallupin tulos yllätti. Vajaat puolet alle 26-vuotiaista rakentajista uskoo olevansa rakennushommissa 10 vuoden päästä.
Rakennusalan työnantajien kannattaa miettiä miten nuoret ammattilaiset saadaan tulevaisuudessa pysymään työmailla. Vain 49 prosenttia Rakentaja-lehden nuorisogalluppiin osallistuneista oli sitä mieltä, että he jatkavat rakennusalalla vielä 10 vuoden päästä. Yksi alanvaihdon syy on työpaikan epävarmuus.
– Armeijan jälkeen jäin jumiin vuokrafirmoihin, joissa osaamisen hankkiminen on hankalaa. On paljon varmempaa lähteä kouluttautumaan sähköalalle ja saada sieltä oikea työpaikka, eräs vastaajista kertoo.
– Asun melko pienellä paikkakunnalla. Täällä ei ole maalareille tarpeeksi töitä. Tänä kesänä sain tuurilla 3 viikoksi maalaustöitä, joiden piti kyllä jatkuakin, mutta ”ei olekaan töitä”. Loppukesä työttömänä. Aloitan sote-alan opinnot.
Muista rakennusalan kielteisistä puolista mainittiin muun muassa osaamaton työnjohto, erilaiset syrjinnän muodot ja huono työilmapiiri.
Vastaukset eivät olleet pelkkää valitusta. Monelle rakennustyömaa on juuri oikea paikka hankkia toimeentulo. Ammattiylpeys paistaa läpi monista vastauksista.
– Tavoitteena on joskus olla rakennusalan täydellinen ammattilainen. Tällä alalla ei ole koskaan valmis, jatkuvasti riittää haasteita ja uutta opittavaa.
– Rakennusala on niin monipuolinen ja jokainen päivä on erilainen. Työssä näkee oman käden jäljen. Aina oppii jotain uutta ja paras motivaattori on tyytyväinen asiakas.
Työkavereilla on myös suuri merkitys.
– Työporukka, koko työympäristö. En vaihtaisi alaa, vaikka maksettaisiin.
Miten työelämää voidaan parantaa?
Työelämää voi aina parantaa ja kehittää.
– Parempi työnjohto, tes ja palkka. Uusien asioiden oppimiseen tyrkyttäminen ja työntekijän kuunteleminen, eräs vastaaja kiteytti lähes kaiken olennaisen.
Vuokratyön ongelmat ovat nuorille rakentajille liiankin tuttuja.
– Vuokratyöhön, vuokratyöntekijän oikeuksiin ja työehtoihin on saatava parempi valvonta. Rakennusfirmoille pitää asettaa tiukat kiintiöt montako vuokratyöläistä saa palkata kerrallaan. Vuokratyö ei missään nimessä saa olla vakituinen ratkaisu.
Työturvallisuudesta ei tule koskaan valmista, samoin sosiaalitiloissa on puutteita.
– Työturvallisuussääntöjen noudattaminen ei ole itsestäänselvyys jokaiselle työntekijälle. Vaikka on kiire, on toimittava määräysten mukaisesti. Vanhempi sukupolvi on jo luovuttanut kuulonsuojauksen osalta.
– Sosiaalitilat paremmaksi. Työmailta puuttuvat muun muassa pukukaapit, vesi ja käsienpesupiste.
Työaika voisi olla muutakin kuin se ikuinen 7–15.30.
– Enemmän joustavuutta työaikoihin. Esimerkiksi 4-päiväinen 40 tunnin työviikko ja 3 päivän viikonloppu.
Työpaikkakiusaamista ja naisten syrjintää esiintyy yhä työmailla.
– Rakennusalalla on ajoittain huono asenne nuoria ja etenkin naistyöntekijöitä kohtaan.
Naistyöntekijöiden on näytettävä miehiä kovempaa osaamista, jotta töitä olisi jatkossakin.
Ammattikoulutus ja etenkin sen puute
Ammatilliset opinnot saivat melkoisen ryöpytyksen avovastauksissa. Moitteita tuli muun muassa turhista aineista ja opettajien näkymättömyydestä. Seuraava kommentti kiteyttää vastausten perussävyn.
– Oikeastaan ammattikoulussa ei oppinut mitään. Oppilaitoksessa kaikki oli sähläämistä ja huonosti järjestettyä toimintaa. Ainoastaan työharjoittelujaksot rakennusfirmoissa toivat työkokemusta ja varmuutta tekemiseen. Kaikki muu ammattikoulussa on aika turhaa. Eniten ihmetytti se, miksi rakennusalan perustutkintoon sisältyy esimerkiksi äidinkielen tunteja ja muita yhtä tyhjänpäiväisiä ”lukiolaisten” kursseja, jotka eivät liity mitenkään rakennusalaan.
22 prosenttia vastaajista piti rakennusalan ammattikoulutusta hyvänä. Moitteita tuli lähes 65 prosentilta vastaajia.
Oppisopimuskoulutusta ja aikuiskoulutusta pidettiin ammatillista perusopetusta parempana tapana oppia rakentajaksi.
– Opiskelin oppisopimuksella työn ohessa talonrakentajan perustutkinnon. Opiskelusta oli hyötyä. Työ oli vaihtelevaa, oppisopimuksella on jonkinlainen irtisanomissuoja. Kaikki uudet työkaverit suhtautuivat todella reilusti ja opastavasti minuun.
– Vaihdoin sähköalan aikuiskoulutukseen (rakennusalan perustutkinnosta). Aikuiskoulutuksessa opetetaan asiat niin, että pystyt itse tekemään kokonaisen keikan itsenäisesti. Ihmettelen minkä takia nuorten ammattikouluista saa paperit sillä, että siellä käy syömässä?
Työharjoittelusta tuli lähes ainoastaan positiivista palautetta.
– Opiskelu oli lähinnä työssä harjoittelua ja hyvä niin.
– Kävin ammattikoulun 2 vuodessa työmailla oppien.
– Ensimmäisen kerran, kun menin rakennustyömaalle, olin ihan pihalla mitä pitää tehdä. Nyt olen ollut töissä pitempään ja osaan paljon paremmin.
Ammattikoulutus kärsii kokonaisnäkemyksen ja resurssien puutteesta.
– Nykyajan ammattikoulu vaatisi mielestäni tsemppausta. Tuntuu, että ammattikoulun opettajia ei kiinnosta oppilaiden tulevaisuus.
– Ammattiopistojen opetuksen taso on nykyään aika kuralla. Meillä oli ”parhaimmillaan” 38 maalariopiskelijaa ja YKSI opettaja. Opetuksen laatu kärsii huomattavasti tai sitä ei saa juuri ollenkaan, koska yksi opettaja ei ehdi millään opettamaan kaikkia opiskelijoita ajan kanssa ja huolella. Ammattiopistojen johdossa oletetaan, että yritykset kouluttavat opiskelijoita. Pahimmassa tapauksessa opiskelijat eivät opi tekemään oikealla tavalla, tai he eivät pääse tekemään alan töitä ollenkaan. Ovat työmailla vain siivoajia ja tavaroiden kantajia.
Pandemia on valitettavasti vaikuttanut myös ammatilliseen koulutukseen.
– Lähiopintoja ei juurikaan ollut. Suoritin opinnot pääosin harjoittelussa.
Opiskelusta tuli myös myönteistä palautetta.
– Mukavaa ja pysytään hyvin asiassa. Tulee myös jonkin verran uutta tietoa ja saa hyviä näkökulmia omaan työhön.
– Salonseudun ammattiopisto, mukava paikka ja rakennuspuolella on mahtavat opet.
Liiton palveluita ei oikein tunneta
Rakennusliiton omissa palveluissa on vielä kehittämisen varaa, sillä 45 prosenttia ei ollut käyttänyt mitään palvelua.
– En muistanutkaan, että liitolla oli pitkä liuta palveluja.
– Liiton pitäisi tuoda enemmän itseään näkyville nuorille esimerkiksi pienimuotoisten tapahtumien avulla.
Polttoainealennus oli eniten käytetty etuus. Joka kolmas nuori rakentaja oli tankannut Teboililla alennuksen kera. Työttömyyskassan palveluita oli tarvinnut 29 prosenttia vastaajista. Kassan palvelut saivat sekä risuja että ruusuja.
– Työttömyyskassan kanssa asiointi on ollut helppoa ja nopeaa! Viestipalvelussa vastataan aina hyvin ja kattavasti. Kiitos siitä!
– Työttömyyskassaan paljon tarkemmat ja selkeämmät ohjeet.
Itsemaksavat jäsenet toivoivat helpompaa tapaa maksaa jäsenmaksut ilman joka kuukautista tulojen laskemista.
Rakentaja-lehden elokuussa kaikille alle 26-vuotiailta liiton jäsenille lähetettyyn sähköpostikyselyyn tuli 221 vastausta. Osallistuneiden kesken arvottiin 3 Lippupisteen lahjakorttia. Voittajiin kuuluivat muun muassa Tuulia Suni ja Miko Suojalinna.
Teksti: Jukka Nissinen Kuvat: Taïga Rapinat