Käräjäoikeus hylkäsi Rakennusliiton jäseneen kohdistetut syytteet kokonaisuudessaan
Rakentaja-lehti 29.9.2023Rakennusliiton myöntämää oikeusapua on mahdollista saada myös rikosasiassa.
Panostajana työskentelevää Rakennusliiton jäsentä syytettiin työturvallisuusrikoksesta ja vaaran aiheuttamisesta räjäytysturmassa, jonka yhteydessä asutulla alueella sinkosi kiviä työmaa-alueen ulkopuolelle aiheuttaen vahinkoa kahdelle rakennukselle. Syytteen mukaan ylipanostajan pätevyyden omaava panostaja olisi toiminut myös räjäytystyönjohtajana ja vastannut räjäytystyön suorittamisesta työnantajan edustajan asemassa. Syyte koski lisäksi räjäytyssuunnitelman väitettyjä puutteita, jotka olivat osaltaan mahdollistaneet turman syntymisen. Vastaajana asiassa oli yksin Rakennusliiton jäsen.
Asiassa oli keskeisesti kyse vastuuaseman arvioimisesta. Syytteessä oleva henkilö oli palkattu räjäytyksen suorittaneeseen yhtiöön työntekijäasemaan. Suoritetun esitutkinnan perusteella oli epäselvää, kuka oli tosiasiallisesti toiminut työmaalla tapahtumahetkellä räjäytystyönjohtajana. Räjäytystyön turvallisuudesta annettu asetus edellyttää, että räjäytystyönjohtaja nimetään ja henkilön vaihtumisesta ilmoitetaan työmaalla. Räjäytystyönjohtajaksi oli riidattomasti nimetty henkilö, joka ei ollut syytteessä eikä räjäytystyönjohtajan vaihtumisesta ollut ilmoitettu. Räjäytystyötä suorittava yhtiö oli työmaan alkaessa toimittanut pääurakoitsijalle asiakirjan, jolle oli kopioitu kaikkien niiden henkilöiden panostajakortit, joilla oli pätevyys toimia räjäytystyönjohtajana. Yhtiö ilmoitti esitutkinnassa käytännökseen, että tällä listalla olevat henkilöt toimisivat räjäytystyönjohtajana ollessaan läsnä työmaalla. Syytteessä ollut työntekijä oli työskennellyt yhtiön palveluksessa lyhyen ajan ennen turman syntymistä eikä hänellä ollut tietoa tällaisesta käytännöstä.
Kaikkien oikeudessa kuultujen henkilöiden mukaan työmaalla räjäytysturman sattuessa ollut panostaja oli suorittanut normaalit suojaustoimenpiteet ennen räjäytystä. Oikeudessa selvitettiin myös, että räjäytettävä kivilaatu kalliossa olevat lustot, säröt tai porattavien reikien yhteenmeneminen olivat voineet vaikuttaa räjäytykseen. Asiassa kuultujen todistajien mukaan panostaja ei voi näitä seikkoja havaita, vaan ne ilmenevät kalliota porattaessa. Räjäytystyösuunnitelmasta ilmenevillä puutteilla ei käräjäoikeuden arvion mukaan ollut vaikutusta turman syntymiseen.
Käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, että panostajan työnantaja oli laiminlyönyt räjäytystyönjohtajan asianmukaisen nimeämisen eikä asiassa saadun selvityksen perusteella syytteessä olleen henkilön voitu katsoa toimineen räjäytystyönjohtajana. Syyte työturvallisuusrikoksesta hylättiin. Panostajan ei voitu katsoa toimineen asiassa törkeän huolimattomasti tai tahallisesti, joten myös syyte vaaran aiheuttamisesta hylättiin. Valtio velvoitettiin korvaamaan panostajan oikeudenkäyntikulut asiassa.
Jäsen otti yhteyttä Rakennusliiton oikeusosastoon vasta, kun asia oli edennyt oikeuteen, joten Rakennusliiton lakimies avusti jäsentä ainoastaan asian pääkäsittelyssä. Asiassa suoritettu esitutkinta jätti vastuuasemaan liittyvät kysymykset epäselviksi, mikä osaltaan johti syytteen nostamiseen yksin työntekijäasemassa ollutta henkilöä kohtaan. On enemmän kuin todennäköistä, että syyteharkinnassa olisi päädytty toiseen lopputulokseen, mikäli syytteen saaneella henkilöllä olisi ollut avustaja jo esitutkinnan aikana.
Teksti: Mia Sinda